Olen Kuopion Muotoiluakatemiassa jalometallimuotoilua opiskeleva tyttö. Loppu alkaa olla käsillä ja lopputyön aihetta mietiskelen. Olen miettinyt aiheekseni erokoruja. Eli yleensä eron jälkeen kaappeihin jää pyörimään puolisolta saatuja koruja joita ei joko sinällään voi tai halua käyttää. Olen miettinyt korujen uudistamista/muokkaamista niin, että niistä tulisi taas käyttökelpoisia. Siispä kyselen sinulta eronnut:
1. Onko sinulla tallessa ex-kumppanisi antamia koruja? Mitä koruja sinulla on? Jos ei ole tallessa mitä olet niille tehnyt..
2. Käytätkö niitä?
3. Haluatko säilyttää korut sellaisinaan muistona?
4. Haluaisitko että koruista tehtäisiin jotain uutta?
5. Haluaisitko, että korun ulkomuoto säilyisi jotenkin vai kuppiin, sulaksi ja kokonaan uutta tilalle?
Ja kertokaa mitä tahansa aiheeseen liittyvää.. Kiitos kaikille!
1. Onko sinulla tallessa ex-kumppanisi antamia koruja? Mitä koruja sinulla on? Jos ei ole tallessa mitä olet niille tehnyt..
2. Käytätkö niitä?
3. Haluatko säilyttää korut sellaisinaan muistona?
4. Haluaisitko että koruista tehtäisiin jotain uutta?
5. Haluaisitko, että korun ulkomuoto säilyisi jotenkin vai kuppiin, sulaksi ja kokonaan uutta tilalle?
Ja kertokaa mitä tahansa aiheeseen liittyvää.. Kiitos kaikille!
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ideasi on hyvä! Kyllähän noita kihlasormuksia on kertynyt kaapin pohjalle useampia, eikä tietysti käytetä....
Ihan joku uusi sulatetusta materiaalista saattaisi olla mieleinen.
1. On koruja, sormuksia, korvakoruja
2. Korvakoruja käytän, sormuksia en
3. Luulen säilyttäväni sormukset tyttärille muistoina. Itselleni niillä ei ole muistoarvoa.
4. En usko että uudistamalla vanhat vihkisormukset käyttäisin niitä koskaan enää. Joku syvempi sisältö noihin maagisiin sormuksiin liittyy, ei sulattamalla totuutta kadota sitä että ne liittivät kaksi yhdeksi joka rikkoontui takaisin kahdeksi.
5. En käyttäisi korua vaikka sen uudeksi muovaisi, mutta voisin kuvitella tekeväni sormuksista kauniit riipukset, lapsille esim. rippilahjaksi, lapsille vanhemmat kuitenkin ovat vanhempia, erosta huolimatta ja minulta tuollainen lahja ehkä sitoisi meitä kummallisesti yhteen vaikka olemme erillämme.
Eli itse en uusio koruja käyttäisi, koska tietäisin mistä ne on tehty, mutta lapsille, ehdoton kyllä.
Nykyisin eroperheiden lapsia on valtavasti, eli markkinoita tuollaisille koruille, jossa on tunne mukana varmasti on. Ihan kuin se ohentaisi syyllisyyttä jotenkin?! että antaisi noin paljon arvoa sille mitä kerran oli.
Ei "jää kaappiin pyörimään" mitään. Jos myöhemmin löytyy palautan, jollei onnistu/ei halua, menee roskiin. Eivät ole mun omaisuutta eikä kiinnosta mikään exään liittyvä.
eron myötä laatikon pohjalle jäivät sinänsä ihan kauniit kihla- ja vihkisormus. En tietenkään enää käytä niitä enkä keksi niille mitään käyttöä. Muita ex-mieheni lahjaksi antamia koruja kyllä käytän, ei hän niitä takaisinkaan vaatinut.
Mielestäni sormukset voisi vallan hyvin sulattaa ja tehdä niistä jotain muuta, ulkomuodon ei tarvitsisi eikä pitäisikään säilyä. Sitä "jotain muuta" käyttäisin mielelläni. Itsellekin on joskus tullut mieleen marssia kultasepälle kysymään, saisiko niistä jotain, mutta toteuttamatta on jäänyt. Laiskuus syynä? Koruihin ei liity enää mitään valtavaa tunnetta maagisuudesta puhumattakaan. Elämä jatkuu - vaikkakin uudessa muodossa! Menestystä opinnoillesi ja lopputyöllesi!
Minulla on myös kaapissa kaksi sormusta, joissa toisessa timantteja. meinasin ne aluksi myydä, mutta romukullan huonon hinnan takia luovuin aikeesta. Olenkin miettinyt, että niistä voisi tehdä esim. riipuksen tms. Esimerkiksi pojalleni rippilahjaksi risti. Toisaalta minä kyllä voisin itsekin käyttää uutta korua, sillä ero ei enää vaivaa ja metalli on metallia ; ).
15-vuotishääpäiväsormus (en käytä)
Korvakoruja, joita käytän
Jokunen riipus, joita käytän
Ei tunnu pahalta käyttää mieheni antamia koruja, mutta sormuksista haluaisin teettää jotain muuta.
Kun vain tietäisi, mitä!
Voisi olla kiva teettää vaikka riipus, johon hankkisin mieleiseni kiven, vaikkapa onnenkiveni!
Olen myös sitä mieltä, että elämä jatkuu, vaikkakin uudessa muodossa.
Sinulla on hyvä idea lopputyöllesi! Minunkin puolesta lycka till!
Hei!
Miehestäni eroa vääntäessäni mietin kovasti, mitä ihmettä teen ihanille kihla- ja vihkisormuksilleni? Enhän sinällään kehtaisi niitä enää pitää eikä raaskisi jokeenkaan heittää...
No, sulatutin sormukset kultasepänliikkeessä ja siellä kultaseppä valmisti niistä oikein tyylikkään yhden leveän sormuksen, johon upotti vihkisormuksen 5 timanttia ja timanttileikkasi kuviot. Sormuksen sisällä kaiverrus "KÄSITYÖ". Tuli oikein hyvä lopputulos ja nyt sormusta kehtaa pitääkin, eivät menneet hukkaan.
Riitaisan suhteemme aikana ikävä kyllä viskasin parit kultaketjut ja korvikset menemään, jälkeenpäin harmittaa - olishan nekin voinut sulattaa ja teetättää niistä jotain uutta kivaa.
1. Onko sinulla tallessa ex-kumppanisi antamia koruja? Mitä koruja sinulla on? Jos ei ole tallessa mitä olet niille tehnyt.
- On tallella useiltakin poikaystäviltä saatuja koruja. Kalevalainen rannekoru yhdeltä, toiselta kultaiset korvakorut ja kolmannelta kihlasormus.
2. Käytätkö niitä?
- Käytän, mutta harvoin. Korvikset annoin äidille, koska ne olivat enemmän hänen tyyliään. Rannekoru kilisee, joten en ole pitänyt sitä (kilinä häiritsee). Kihlasormusta olen pitänyt kaksi kertaa hämäykseksi kun olen mennyt baariin ja halunnut olla rauhassa ja yhden kerran eri sormessa (ei vas nimettömässä) vain koska se on todella kaunis.
3. Haluatko säilyttää korut sellaisinaan muistona?
- Kyllä.
4. Haluaisitko että koruista tehtäisiin jotain uutta?
- En ainakaan näistä koruista. Jos olisin saanut esim. kultaisia riipuksia, joista olisi mahdollista tehdä jotain uutta, niin ehkä siinä tapauksessa.
5. Haluaisitko, että korun ulkomuoto säilyisi jotenkin vai kuppiin, sulaksi ja kokonaan uutta tilalle?
- Kokonaan uutta tilalle.
Näiin on!
En voisi käyttää ex-puolisolta saamianio koruja sellaisenaan enkä uudistettunakaan. Antaisin ne takaisin antajalleen.
Toden totta, en koskaan yli 20 v aikana saanut häneltä korua, enpä muitakaan lahjoja! Sain anopiltani aikoinaan timanttisormuksen lahjaksi. Jos joku nainen olisi halunnut tuon ukkelin itselleen, olisin totisesti mielelläni lahjoittanut sen sormuksen hänelle myötäjäisiksi.