Milloin tuota "elv" (tuontiauton alv) alettiin periä tuontiautoista? Jos se tuli eu-aikakaudella niin sittenhän ennen eu:ta valmistetut autot eivät sisällä tuota elv:tä ollenkaan ja näin ollen tulli ei voi sitä periä. Muuten taas syrjitään.
Alla olevassa linkissä kyllä osoitetaan ettei yhdessäkään suomiautossa ole tuota elv:tä
http://groups.google.fi/groups?dq=&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&threadm=3e6c2795.62337696@news.lut.fi&prev=/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&group=sfnet.harrastus.autot.maahantuonti
Alla olevassa linkissä kyllä osoitetaan ettei yhdessäkään suomiautossa ole tuota elv:tä
http://groups.google.fi/groups?dq=&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&threadm=3e6c2795.62337696@news.lut.fi&prev=/groups?hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&group=sfnet.harrastus.autot.maahantuonti
Vastaukset 26
Vanhimmat
ja kannet kiinni
Pitkä juttu, mutta kahta ei voi olla yhtä aikaa, joko elvi on alvia, jota ei tarvitse maksaa uudestaan tai jos elvi on elvi, niin maahantuoja on aikanaan sen jo vähentänyt, joten sitä ei ole enään liikenteessä olevan auton hinnassa.
Höpö höpö, pelottaako?
Lisäksi on avoinna kysymys siitä maksaako yksityinen maahantuoja autoveroa alvista ;D hmmmmm... tai alvia alvista. Ihan totta, tähän se vielä menee.
Verottaja on EDELLEEN kainaloita myöten paskassa ja jos tätä sumaa yritetään paikata, niin miten sitä sanottiinkaan "paskaa ei kannata tonkia, se vain haisee enemmän"
alv-lakiin ennen kuin kirjoitelee siitä suurella asiantuntemuksella. Autojen alv ei poikkea muiden tavaroiden alv:n määräytymisestä, kuten täällä usein näkee väitettävän.
ALV:n periaate on (joka on samanlainen myös muissa EU-maissa), että alv:a perittään tuotteen tai palvelun hinnasta kokonaisuudestaan (myös veroista, kuljetuskustannuksista, toimitusmaksuista ym.).
Henkilöt, jotka eivät ymmärrä koko periaatetta, kirjoittelevat täällä joutavia.
Onko autoveron alv elv? Onko sitä auton hinnassa, vai onko se palautettu myyjälle?
Valtiohan ottaa alvia ihan sieltä mistä huvittaa. Aina sen mukaan tuodaan uusia asioita alvin piiriin kun budjetti vaatii ja eduskunta äänestää.
Ethän, Jaska, tuloverostakaan maksa alvia. Alvia peritään siitä mistä halutaan, ja toivoisin että EU:n KHO saa Suomen valtion vakuuttuneeksi siitä, ettei se halua periä alvia tuosta autoverosta.
Kuka tässä on esiintynyt asiantuntijana? Jos vähän tarkemmin luet tekstini, niin huomaat että spekuloin asialla en esitä mitään totuuksia.
Linkin takana oleva viestiketju vaikuttaa ainakin näin maalikon järjellä ajateltuna loogiselta ja hyvin perustellulta. Lukaiseppa se.
Vielä olisin kiinnostunut tietämään, että milloin se Kuitunen sai tuon elv:n lakiin?
EU-tuomioistuinhan nimenomaan antoi suomelle oikeuden periä tuota elv:tä. Mutta ei kuitenkaan enempää kuin sitä suomiautossa on jäljellä. Nyt näyttää siltä että virallisten maahantuojien autoissa ei ole tuota elv:tä vaan alv:ta. Ja kaikki tietävät varmaan sen, että alv:ta ei saa periä kahteen kertaan jos se on peritty jo toisessa jäsenvaltiossa. Olenko oikessa?
Jos elv tuli lakiin vaikkapa silloin kuin suomi liittyi eu-jäseneksi, niin ennen sitä olevissa autoissahan ei missään tapauksessa voi olla tuota elv:tä. On joko alv tai LVV. Eli elv:ä ei voi näinollen periä.
Ongelma on ilmeisesti se, että kamiinaöljyn katku on sekoittanut Manne-Mesen tuojien pään niin, että he eivät ymmärrä edes sitä perusasiaa, että autoverolaki ja arvonlisäverolaki ovat kaksi eri asiaa, joilla on oma logiikkansa (tai ainakin arvonlisäverojärjestelmässä on logiikka, autoverosta en ole varma). Niille, joita asia kiinnostaa seuraavassa vielä korkeimman oikeusasteen lainvoimainen päätös asiasta. Ja HUOM! koskee nimenomaan autoa, joka on Suomessa verotettu vanhan liikevaihtoverojärjestelmän alaisuudessa.
Terveisiä paikkakunnalta, jossa ei tunneta sen paremmin alvia, lvv:tä kuin GST:täkään (on kuulemma kalifornialaisten homppeli-demokraattien keksintöä).
---------------------------------------------
Arvonlisävero
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta käy ilmi, että autoverolain 5 §:ssä tarkoitettu autoverolle suoritettavaksi arvonlisäveroksi kutsuttu vero ei ole jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste - annetussa kuudennessa neuvoston direktiivissä (77/388/ETY) tarkoitettu arvonlisävero. Vero on myös yhteensopiva direktiivin 33 artiklan kanssa. Tämän vuoksi tuon veron kantaminen toisesta jäsenvaltiosta tuotavasta käytetystä ajoneuvosta ei sinänsä ole kiellettyä.
Koska autoverolain 5 §:ssä tarkoitettua veroa suoritetaan nimenomaan autoverosta, veron yhteensopivuutta Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 90 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa on tuomion perusteella arvioitava samalla tavalla kuin itse autoveroakin. Vero on näin ollen perustamissopimuksen tuon määräyksen vastainen vain silloin, kun maahan tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannettavan veron määrä ylittää maassa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän.
Tämän perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että Siilinin tuomasta autosta voidaan kantaa myös autoverolle lasketuksi arvonlisäveroksi kutsuttua veroa. Kannetun veron määrän syrjimättömyys on varmistettava samalla tavoin kuin edellä on autoveron suhteen lausuttu, jolloin arvonlisäveroksi kutsuttua veroa saadaan periä vain se määrä, mitä vastaavaa veroa on jäljellä samanlaisen kotimaassa jo rekisteröidyn auton arvossa.
Siilinin auto on otettu käyttöön vuonna 1986. Suomeen tuotavien autojen verotuksessa sovellettiin silloin auto- ja moottoripyöräverosta annettua lakia (482/1967) ja liikevaihtoverolakia (532/1963). Maahan tuodusta autosta kannettava autovero ja liikevaihtovero määräytyivät tuolloin eri tavoin kuin autoverolain (1482/1994) ja arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti Siilinin autosta kannettu autovero ja sille laskettu arvonlisäveroksi kutsuttu vero. Autovero sisältyi kuitenkin vuonna 1986 siihen auton arvoon, josta liikevaihtovero maahantuonnissa määrättiin, ja autoverolle laskettu liikevaihtovero on näin ollen laskennallisesti määritettävissä vastaavalla tavalla kuin nykyisin. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, että vertailtavana vastaavana verona on pidettävä vuonna 1986 sovelletun verokannan mukaista liikevaihtoveroa, joka on laskettu tuolloin kannetun samanlaisen uuden auton edellä selostetuin tavoin määritetystä autoverosta.
Alla olevan linkin takana on mielenkiinotisella tavalla pohdittu elv:n luonnetta. Joten käy sinäkin lukemassa siitä.
http://groups.google.fi/groups?dq=&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&oe=UTF-8&selm=3e552cc1.1550338@news.uusikaupunki.fi&rnum=10
Lue samalla koko viestiketju linkki on tämän viestiketjun alussa.
Onhan se ihan kiva olutlasin ääressä Esson baarissa tai nykyään Internetissä samansieluisten parissa pohtia asioita, mutta kun samasta asiasta on korkeimman oikeusasteen tuomio ja sen jälkee säädetty uusi laki.
Missä muuten uudessa autoverolakitekstissä puhutaan ELV:stä. Paikallisen lähiöhyökkäysvaunun ketjut sille, joka kertoo kohdan? Itse en ole löytänyt.
Näytäppä se kohta EU-Tuomioistuimen, tai KHO:n päätöksistä, jossa todetaan tuosta autoverosta kannettavasta arvonlisäverosta muuta, kuin ettei sitä saa periä enempää kuin sitä on jäljellä samanlaisen, jo suomessa rekisteröidyn auton arvossa jäljellä ?
Tuota "ELV":tä käytetään pelkästään selvyyden vuoksi.
ELV = autoverosta suoritettava arvonlisävero, joka on autoverosta ja arvonlisäverosta erillinen, arvonlisäveron kaltainen, arvonlisäverosta riippumaton ja liiketoiminnassa vähennyskelpoinen vero, joka maksetaan vain yhden kerran (autoveron maksamisen yhteydessä)
Kyseessä ei siis ole arvonlisävero, vaikka kyseistä veroa (kansalaisten harhauttamiseksi) samalla nimellä kutsutaankin...
Koska täälläkin on niitä, jotka ovat jo auton tuoneet, tai ovat lähitulevaisuudessa sellaisen tuomassa, niin tällainenkin keskustelupalsta (provoistaan huolimatta) palvelee yhteistä etua kun tällaiset ihmiset voivat yhdistää voimansa ja suunnitella valtiota vastaan käytävän sodan strategioita ja perusteluita...
Nyt yritetään todistaa ettei tuota autoverosta perittävää veroa "elv" ole suomiautoissa ollenkaan.
Antamieni linkkien takana perustellaan erittäin hyvin tuo, ettei sitä veroa ole liiketoiminnan kautta tuotavissa autoissa, koska maahantuoja on saanut sen takaisin. Maalikkona en osaa perustella asiaa paremmin joten käykää lukemassa nuo linkkien takana olevat jutut, jos asia kiinnostaa enemmän.
Autoverosta perittävä vero tuli vuonna 96(?), joten jos sitä ei ole kirjattu lakiin ennen, niin miten sitä voi olla sitten ennen vuotta 96 rekisteröidyissä autoissa? Loogisesti ajatellen, ei mitenkään(Vuosiluvusta en ole vieläkään varma.
En aivan ymmmärtänyt mitä kohtaa tarkoitit. Tässä kohdassa 114 sanotaa suoraan ettei veroa saa pariä enempää kuin mitä on jäljellä.
"114.
Koska autoverolain 5 §:ssä säädetty vero suoritetaan nimenomaisesti autoverosta, ensin mainitun veron yhteensopivuutta perustamissopimuksen 95 artiklan ensimmäisen kohdan kanssa on arvioitava samalla tavalla kuin itse autoveronkin. Näin ollen autoverosta suoritettavan veron kaltainen vero on tämän perustamissopimuksen määräyksen vastainen silloin, kun tällaisen maahan tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannettavan veron määrä ylittää kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvon arvoon sisältyvän verosta jäljellä olevan määrän."
"Onhan se ihan kiva olutlasin ääressä Esson baarissa..."
- no monikohan tästäkin porukasta notkuu jossakin huoltiksella. Kirjoittelisitko itsekin tänne samanmielisten joukkoon vaikka jenkeissä asustaisitkin?
"...asiasta on korkeimman oikeusasteen tuomio ja sen jälkee säädetty uusi laki."
-Onko tullut mieleen että suomen KHO oli selkeästi puolensa valinnut kun kyseli muuttoautoasiasta, joka oli sinänsä selvä. Samoin meneteltiin käytettyjen tuontiasiassa, jotta ratkaisu ei muodostuisi niin "poliittiseksi" kuin VM oli pelännyt.
Jokainen ymmärtää, että ennenkuin uusi laki voidaan säätää, entisiä epäkohtia on havaittava, niistä tiedotettava/valitettava oikeusprosessin käynnistämiseksi ja vasta päätöksellä se laki muuttuu, aivan kuten Siilininin tapauksessa.
Ongelma täällä suomessa on se, että joka asia joudutaan virkamieskunnan vastaanhangoittelun vuoksi yksi kerrallaan muuttamaan oikeusteitse.
Ilmapiiri ei ole terve ja siksipä varmaan oletkin siellä Kaliforniassa, ja hyvä niin että edes jotkut älyää lähteä.
Loogisuus elvin olemassaolosta tuossa kyseisessä viestiketjussa on huomattavasti perustellumpi kuin VM:n eli kuitusen perustelu, joka on itse asiassa totuuden vääristelyä.
Siis tuo prosenttiluku (28% tai joku muu) pitää sisällään sekä autoveron että ELVin. Hiuksia halkoen voi lakia lukea myös niin, että lähtöveroALV+ELV on vastaavasta Suomi-autosta maahantuojan maksama ALV, joka on vain myyntiALVin ja ostoALVin erotus.
Samoilla linjoilla ollaan...
Lähinnä kysyin, mitä tuo "veronkerääjä" halusi kommentillaan "mutta kun samasta asiasta on korkeimman oikeusasteen tuomio ja sen jälkee säädetty uusi laki." sanoa...
Molemmissa todetaan, että ALV:tä ei saa periä, mutta tuota Kuitusen erityisveroa (autoverosta perittävää arvonlisäveroa = ELV) saa periä, muttei enempää kuin sitä on samanlaisen, suomeen jo rekisteröidyn auton arvossa jäljellä...
Kummassakaan tuomiossa ei oteta kantaa siihen, kuinka paljon, jos ollenkaan sitä on jäljellä.
Tullin tämänhetkinen käytäntö on laskea auton oikeasta ALV:stä autoverolle osuus, kuten Niinistö ja Kuitunen ovat kyseistä instanssia neuvoneet, mutta...
Jotta tuota autoverosta perittävää arvonlisäveroa saisi periä, täytyy sen nimenomaisen veron täyttää EU-tuomioistuimessa kyseisestä verosta määritellyt ehdot, eikä sitä saa periä enempää kuin sitä on samanlaisen, suomeen jo rekisteröidyn auton arvossa jäljellä.
Kuitusen (Hallituksen) omien lausuntojen perusteella tuo vero on arvonlisäverosta erillinen ja siitä riippumaton vero...
Mikäli auton markkinahintaan sisältyvää oikeaa ALV:tä aletaan jyvittämään arvonlisäveroksi (ALV) ja autoverosta perittäväksi arvonlisäveroksi (ELV), niin se tarkoittaa sitä, että kyseisestä autosta maksetaan silloin liian vähän OIKEAA ALV:tä...
Eli, se tärkeä kysymys, mihin Tullin tulisi osata antaa perusteltu vastaus, on:
"Kuinka paljon autoverosta perittävää arvonlisäveroa tuon samanlaisen, suomeen jo rekisteröidyn auton arvossa on jäljellä ?", ottaen huomioon seuraavat seikat:
1. Kyseinen vero maksetaan vain kerran (autoveron maksun yhteydessä).
2. Liiketoiminnan yhteydessä tuoduista autoista maahantuoja on kyseisen veron saanut takaisin.
3. Kyseistä veroa ei voi vähentää auton arvoon sisältyvästä oikeasta ALV:stä, koska se tekisi kaikista suomen autokauppiaista lainrikkojia (=oikeaa ALV:tä maksettu liian vähän)
Ylläolevan perusteella tullin tulisi kyetä osoittamaan suomessa jo rekisteröidyn auton, ALV:llä vähennettyyn, markkinahintaan sisältyvän autoverosta perittävän arvonlisäveron (ELV) määrä.
Mikäli tulli ei tuota pysty osoittamaan, niin silloin ei kyseistä veroa auton arvoon sisälly, eikä sitä voi käytettyä ulkomailta tuovaltakaan periä.
1. En ole Kaliforniassa vaan naapuriosavaltiossa.
Kalfornian sales tax on 8%.
2. Neuvosto-Suomen verottaja on mielikuvitukseton verrattuna Jenkkiläiseen virkaveljeensä. Täällä loppuivat osavaltiolta rahat, kun piti toteutta Puskan Yrjön säätämä koulu-uudistus. Ensin suunnitelma oli sama kuin Suomessa eli suljetaan koulut muutamaksi viikoksi. Sitten keksittin parempi idea: säädetään business license tax eli kaikki osavaltiossa liiketoimintaa harjoittavat yritykset joutuvat nyt maksamaan lisäveron koulujen auki pitämiseksi.
3. Suomessa sentään verojen vastineeksi saa yhteiskunnalta palveluita.
Ensin muutama verojärjestelmän kehitykseen liittyvä tiedonmuru:
1. Suomi siirtyi arvonlisäverojärjestelmään vuoden 1994 alussa.
2. Ennen 1994:ää autoveroon lisättin silloisen liikevaihtoverolain perusteella liikevaihtovero ilman että asiasta tarvitsi säätää erikseen.
3. 1994-1996 verottaja kuvitteli perivänsä alvia kun se peri elviä ja elv lisättiin autoveron päälle arvonlisäverolain perusteella.
Jotta kahden eri verojärjestelmän logiikat eivät enää menisi sekaisin, jaan loppuosan vastauksestani kahteen viestiin. Tässä viestissä keskityn yleiseurooppalaiseen arvonlisäverojärjestelmään ja sen asettamiin vaatimuksiin. Toisessa viestissä yritän ymmärtää autoverolakia (toivoton tehtävä, mutta yrittänyttä ei laiteta).
Arvonlisäverojärjestelmään liittyvässä tarkastelussa otan käyttöön käsitteen:
Autoverolle lasketuksi arvonlisäveroksi kutsuttu vero eli ALAKU.
Kyseessä siis ei ole arvonlisävero, vaan autoveron osa. Otan tämän neutraalin käsitteen käyttöön siksi, että verosta käytettyyn lempinimeen elv on ryhdytty liittämään tunteenomaisia merkityssisältöjä ja toisaala sitä kuvitellaan viralliseksi termiksi.
Koska keskustelu käydään maallikkojen kesken, en esitä arvonlisäverojärjestelmän lähtökohtaa minkään lakitekstin perusteella, vaan käytän yhteiseuroopplaisen järjestelmän lähtökohtien kuvaamiseen yleiskielellä esitettyä tutkielmatekstiä (Kalalahti, 2002):
"Neutraalisuus on johtava periaate arvonlisäverotuksessa, joka tulee useasti ilmi erityisesti hallituksen esityksessä arvonlisäverolaiksi . Neutraalisuus ilmenee ensinnäkin kuluttajan valintaneutraliteettina, ettei verotekijä ohjaa kuluttajien kysyntää. Toisaalta neutraalisuus on yritysten tuotanto- ja jakeluneutraliteettia eli tehokkaan vähennysjärjestelmän ansiosta verotekijä ei ohjaa yritysten valintoja, minkälaisia tuotanto- tai jakelukanavia pitkin hyödyke kuljetetaan kuluttajalle. Verotus ei siis muuta valintoja siitä, mitä ne olisivat verottomassa taloudessa.
Neutraalisuus kuuluu hyvään verojärjestelmään. Veropohja on laaja ja verovelvollisuuden myötä verosubjekti saa vähennysoikeuden, joka mahdollistaa veron kertaantumisen estämisen. Tasaverokantainen vero rasittaa kaikkea kulutusta samassa suhteessa, eikä verotukia esiinny. Myös kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttaminen edellyttää neutraalia verotusta ja piilevän verotuksen kitkemistä."
Todettakoon selvyyden vuoksi, että neutraalisuusperiaate koskee myös kotimaan liiketoimintaa, ei pelkätään EU-maiden välistä kauppaa.
Arvioidaan nyt erilaisia vaihtoehtoja ALAKUn perimismalliksi ja miten ne toteuttavat neutraalisuusperiaatteen, kun saman käytetyn auton tuo maahan toisaalta kuluttaja ja toisaalta ammattimainen automyyjä. Siis tässä tarkastelussa EI oteta kantaa siihen mikä on ollut uutena maahan tuodun vastaavan auton verotus tai mikä on koko autoveron (sis. ALAKU) taso.
Suurinta suosiota keskustelussa tuntuu herättävän malli, jossa ALAKU on 0%, mutta arvonlisäverovelvollinen maahantuoja joutuu edelleen myydessään maksamaan autoveron osuudesta arvonlisäveron 22%. Varsinaisesta käytetyn auton ostohinnastahan alvia ei tarvitse maksaa, koska se on maksettu jo aikanaan lähtömaahan.
Edellä esitetyn mallin ongelma on se, että agentuurikauppaa harjoittava tuoja saa selkeän edun jälleenmyyjätuojaan verrattuna. Siis jos liiketoimintamalli on sellainen, että auton tuo virallisesti maahan kuluttaja ja kauppias saa vain komission saavana agenttina, auroveron veroseuraamukset kohdistuvat kuluttajaan ja ammattimainen välittäjä joutuu maksamaan arvonlisäveron vain komissiostaan. Neutraalisuusperiaate ei toteudu.
Seuraava mahdollisuus on se, että myös ammattimainen autotuoja saa myydä käytetyn auton niin, että autoverosta ei peritä alvia. Tämä on arvonlisäverojärjestelmän neutraalisuuden kannalta mahdollinen järjestelmä ja se on myös käytännössä yksi mahdollinen malli. Malliin liittyy kuitenkin pari ongelmaa:
* Jokainen vapautus arvonlisäverosta ja poikkeama normaalista kannasta lisää järjestelmän monimutkaisuutta, mikä lisää edelleen järjestelmän hallinnointityötä ja -kustannuksia
* Liiketoiminta-alueella (autojobbaus) on usein liittymiä harmaaseen talouteen ja erilaiset verovapautukset lisäävät veronkiertomahdollisuuksia.
Muunnelma edellisesta mallista on se, että autoveron maksaa vasta auton lopullisesti Suomeen rekisteröivä ostaja rekisteröinnin yhteydessä. Eli autovero on erillinen, kauppatapahtumasta riippumaton vero. Tällä muunnelmalla vältetään harmaan talouden ja monimutkaisuuden ongelmat, mutta luodaan samalla uusia, jotka saattavat olla ristiriidassa neutraalisuusperiaatteen kanssa. Miten esimerkiksi ammattimainen autojälleenmyyjä järjestää kaupintavarastossaan olevien autojen koeajomahdollisuudet?
ALAKU-kannalla 0% löytyi siis kaksi mallia, jotka ovat alv-järjestelmän kannalta mahdollisia. Molempiin liittyy kuitenkin käytännön ongelmia. Siksi tarkastelua on syytä jatkaa myös malliin, jossa ALAKU on noin 18% eli autoveroon sisältyy arvonlisäverokannan prosenttia vastaava määrä ALAKUa.
Keskusteluissa on usein esitetty myös tätä ALAKU-kantaa. Jos tätä ALAKU-kantaa käytetään, niin veromalliksi on tarjolla kolme vaihtoehtoa:
Ensimmäinen malli on se, että tulli ei peri kuluttajatuojilta ALAKUa ja ammattimaiset maahantuojat saavat tehdä ALAKU-vähennyksen. Tällöin kuluttaja saa autoverosta ALAKUn suuruisen vähennyksen, kun taas ammattimainen automyyjä joutuu jälleenmyydessään auton maksamaan siitä alvin. Taas suositaan agentuurikauppaa ja neutraalisuusperiaate rikkoutuu.
Toinen vaihtoehto on se, että sekä kuluttajat että ammattimaiset tuojat maksavat ALAKUn, mutta ammattimainen tuoja ei saa tehdä ALAKU-vähennystä. Efektiiviseti tapaus on sama kuin edellisen kappaleen tapaus, joskin nyt todellinen autoveron taso on korkeampi. Lisäksi tässä on riskinä se, että samankaltaista veroa peritään kertautuvasti.
Kolmas mahdollisuus on se, että sekä kuluttaja että autokauppias maksavat ALAKUn ja autokauppias saa tehdä ALAKUsta arvonlisäverotuksessa ruuan alkutuotevähennystä vastaavan vähennyksen. Tämä järjestely toteuttaa neutraalisuusperiaatteen. Lisäksi sen etuna on se, että arvonlisäverolakeihin tai -järjestelmään ei tarvitse autoverotuksen vuoksi tehdä muutoksia.
Eli aivojen syöttövitakytkin vähäksi aikaa asentoon "Kuitunen" ja yritetään ymmärtää autoverolakia, jota eduskunnan tohtoroinnin jälkeen ei ymmärrä enää Heikkikään.
Keskitytään pohdinnassa niihin kahteen vaihtoehtoon, jotka ovat EU:n alv-järjestelmän puitteissa mahdollisia: Joko 1) ALAKU on kaikille 0% ja käytetyn auton autovero-osuuden alv-kanta on 0% tai 2) ALAKU on alvin suuruinen ja ammattimaisilla maahantuojilla ALAKUn vähennysoikeus.
Muistetaan lisäksi, että toisin kuin alv-järjestelmän autoverojärjestelmän ei tarvitse olla Suomen markkinoilla neutraali ja autoveroa saa periä vähemmänkin kuin EU:n perustamissopimus ja KHO:n päätös maksimissaan sallivat.
Vaihtoehto 1.
Väärinkäytösriskien ja hallinnointiongelmien minimoimiseksi tästä vaihtoehdosta kannattaa ilman muuta valita versio, jossa auton lopullisesti Suomeen rekisteröivä maksaa veron rekisteröintihetkellä veroluonteisena könttämaksuna.
Sekä EU-tuomioistuin että KHO ovat päätöksissään vahvistaneet sen, että ALAKU on osa autoveroa, ei arvonlisäveroa. Tämän voi tulkita tarkoittavan sitä, että autoveron todellinen määrä onkin [autovero+ALAKU], jota voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Siten 0% ALAKU-kantamallissa arvioidaan, kuinka paljon Suomeen uusina tuoduissa käytetyissä autoissa on jäljellä yhteensä autoveroa+(ALAKUa tai vastaavaa veroa) ja määrätään 0% ALAKU-kannan mukainen veroprosentti tämän mukaan. Käytännössä maksimi sallituksia keskimääräiseksi autoveroksi tulee noin 35% vuosina 1993-2002 valmistetuille autoille.
Ratkaisumalliin liittyy muutama ongelma:
* Autoverolaki pitää kirjoittaa uusiksi
* Tulkinta, että ALAKU on kiinteä osa autoveroa ei ole täysin yksiselitteinen. EU-tuomioistuimen ja KHO:n tuomiot ovat perustuneet toisenlaiseen lähtökohtaan. Todennäköisesti seurauksena on uusi oikeusprosessi
* Etenkin aika toukokuusta 1993 vuoden 1994 joulukuun autoverolakiin asti on ongelmallinen:
** Ennen toukokuuta 1993 autovero oli niin korkea, että 35% verokanta on sallittu, vaikka lvv:tä ei saisikaan laskea osaksi autoveropakettia.
** Vuoden 1993 loppuun asti Suomi peri lvv:tä omien pelisääntöjensä mukaisesti, jolloin 5/1993-12/1993 autoveron päälle peritty lvv voi hyvinkin olla "oikeaa" lvv:tä
** Vuoden 1994 ajan Suomi peri alvia omien pelisääntöjensä mukaisesti, ei EU:n osana, jolloin vuonna 1994 autoveron päälle arvonlisäverolain perusteella peritty alv voi hyvinkin olla oikeaa alvia
** Vuodesta 1995 ALAKU on ollut osa autoverolakia, jolloin ongelmien todennäköisyys pienenee. Tosin KHO toteaa päätöksessään "Kannetun veron määrän syrjimättömyys on varmistettava samalla tavoin kuin edellä on autoveron suhteen lausuttu, jolloin arvonlisäveroksi kutsuttua veroa saadaan periä vain se määrä, mitä vastaavaa veroa on jäljellä samanlaisen kotimaassa jo rekisteröidyn auton arvossa." Eli voi olla, että ALAKUa ja varsinaista autovero pitää käsitellä erillisinä. Tosin tässä verottaja voi käyttää vasta-argumenttinä sitä, että Suomi on ryhtynyt toimiin järjestelmänsä korjaamiseksi niin, että KHO:n, EU-tuomioistuimen ja EU-komission korjausvaatimukset toteutuvat. Korjaukset vaativat kokonaismuutoksen koko ajattelussa.
Mallin ongelmista ja riskeistä selviää helpoimmalla pudottamalla toukokuun 1993 jälkeen valmistettujen käytettyjen autojen veroprosenttia aikanaan perityn uutena tuodun verosta ALAKU/alv/lvv:n verran, mutta kamalaa, eihän näin Suomessa voi tehdä, että annetaan vapaaehtoisesti jollekulle veronalennusta..
Vaihtoehto 2
Tämä on uuden autoverolain mukainen malli. Kuten jo edellä todettu, ennen toukokuuta 1993 autovero oli niin korkea, että tätä vanhemmille tämäkin malli toimii varmasti kannalla 29%+ALAKU.
Koska vuosien 1993-1994 edellisen malli riski oli se, että autoveron päältä peritty lvv/alv onkin "aitoa" lvv/alvia, niin vaihtoehdossa 2 tämä aika on riskitön (kts. kohta 1996 lähtien).
Vuodesta 1995 eteenpäin tulkinnassa kannattaa katsoa KHO:n päätöstä. KHO toteaa ensinnäkin:
"..arvonlisäveroksi kutsuttua veroa saadaan periä vain se määrä, mitä VASTAAVAA veroa on jäljellä.." Eli KHO ei edellytä, että autossa jäljellä oleva vero olisi nimenomaan ALAKUa, vaan vastaavaa veroa eli siis arvonlisäverojärjestelmän mukaisesti tässä mallissa toimittaessa alviksi muuttunutta ALAKUa. Tätä tulkintaa vahvistaa vielä päätöksen seuraava kappale "Autovero sisältyi kuitenkin vuonna 1986 siihen auton arvoon, josta liikevaihtovero maahantuonnissa määrättiin, ja autoverolle laskettu liikevaihtovero on näin ollen laskennallisesti määritettävissä vastaavalla tavalla kuin nykyisin. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus katsoo, että vertailtavana vastaavana verona on pidettävä vuonna 1986 sovelletun verokannan mukaista liikevaihtoveroa, joka on laskettu tuolloin kannetun samanlaisen uuden auton edellä selostetuin tavoin määritetystä autoverosta." Eli ainakin liikevaihtoverojärjestelmän mukainen lvv-osuus kelpaa ALAKUa vastaavaksi veroksi. Pieneksi riskiksi tosin jää jo aiemmin mainittu seikka, että vuoteen 1994 Suomi sai tehdä verojärjestelmänsä itse, mutta 1995 lähtien olemme olleet EU:n alv-järjestelmässä, joten tässä on taas vuodesta 1995 lähtien valmistettujen autojen osalta pieni oikeusprosessin riski.
Muuten vaihtoehto 2 on aika riskitön.
Eli summarum Kuitusen aivoilla on käyttää mallia 2 ja maksimi mahdollisia veroprosentteja. Potentiaaliset riskit ja ongelmat ovat vähäisiä ja valtion verotuotto maksimoituu.
Vaihdetaanpa sitten taas aivoissa kytkin asentoon "Hallintoalamainen". Todetaan ensimmäiseksi, oli jo aikakin, tässähän ehti jo ryhtyä huolehtimaan siitä, miten Tillifälligtin laudan rakoja tilkitään pakkastalven jäljiltä ennen vesille laskua.
Sitten katsotaan edellä esitettyä siltä kannalta, mikä tuntuu reiluimmalta tavallisesta veronmaksajasta. Päätyisin itse malliin 1, siten että ennen vuotta 1993 valmistettujen autojen veroprosentti on 35% ja tämän jälkeen valmistettujen 29%. Veron maksaa kuluttaja rekisteröinnin yhteydessä. Ja ALAKUt siirtäisin samaan veromuseoon kuin televeron, raippaveron ja lainojen leimaveron. Jos Niinistö sattuu lukemaan tätä tekstiä, niin muutoksista syntyvä maksimissaan 10-20 miljoonan Euron reikä valtion kukkaroon paikataan helposti poistamalla arvonlisäverolaista neutralisuusperiaatetta selkeästi rikkova Erkko-pykälä eli lehtien tilausmyynnin vapautus arvonlisäverosta.
Edelliseen viestiin livahti pari virhettä:
1. ALAKUn sisältävä autoverolaki tuli voimaan 1.1.1995 eikä 1996 . Sen siitä saa, kun uskoo, mitä tällä palstalla kirjoitetaan..
2. Ruuan alkutuotevähennys poistui alv-järjestelmään siirtymisen yhteydessä, joten sitä on parempi olla käyttämättä enää mallina.
Ei tähän voi enää kai mitään lisätä! :-) Erittäin mielenkiintoisella tavalla analysoitu tätä koko verosotkua.
Tuolla googlen harrastus-autot-maahantuonti-palstalla niin varsinainen titaanien taistelu on valmis.
Pakko kai se sitten on uskoa, jos hekään eivät pysty toisin todistamaan, että kuitunen olisi tulkinnut väärin.
Ihan mielenkiintoista tekstiä joka osoittaa myös asiaan perehtyneisyyttä, mutta näistäkään ei selviä, kuinka paljon auton arvosta on sitä ALAKU/ELV:tä sen jälkeen kun arvosta on vähennetty se oikea ALV.
Suomen lakeja ALAKU/ELV:n perimisen oikeuttamiseksi on turha käyttää, koska suomen lait on jo todettu syrjiviksi ja niin ollen EU-direktiivien vastaisiksi.
Vaikka käsittelyn kohteena ei ollutkaan kuin autoverolaki, niin Kuitunen on vuosien mittaan pitänyt huolen siitä, että sama syrjivyys löytyy myös muista laeista, jotta tuo syrjivyys on saatu istutettua riittävän syvälle suomen lakiin (kyllä täytyy kaverin vihata mersuja ;-D)
Minua kiinnostaisi tietää, miten olet seuraavaan väitteeseesi päätynyt:
"Sekä EU-tuomioistuin että KHO ovat päätöksissään vahvistaneet sen, että ALAKU on osa autoveroa"
Itse en ainakaan tuollaista päätöksistä löydä...
Noiden autoveroprosenttien osalta on myö syytä muistaa, että suomen hallitus (Kuitunen, Niinistö) on useasti todennut, ettei vuotta -95 vanhempien autojen autoveroista ole tietoja enää tallella.
Näin ollen, syrjimättömyyden varmistamiseksi tulisi käyttää pienintä tiedossa olevaa autoveroprosenttia, joka on 13%...
Tuo alkaa olemaan sellainen prosentti, jonka minäkin hyväksyn, varsinkin kun ei siihen tarvitse lisätä senttiäkään ALAKU/ELV:iä :-)
Ihan mielenkiintoista tekstiä joka osoittaa myös asiaan perehtyneisyyttä, mutta näistäkään ei selviä, kuinka paljon auton arvosta on sitä ALAKU/ELV:tä sen jälkeen kun arvosta on vähennetty se oikea ALV.
Suomen lakeja ALAKU/ELV:n perimisen oikeuttamiseksi on turha käyttää, koska suomen lait on jo todettu syrjiviksi ja niin ollen EU-direktiivien vastaisiksi.
Vaikka käsittelyn kohteena ei ollutkaan kuin autoverolaki, niin Kuitunen on vuosien mittaan pitänyt huolen siitä, että sama syrjivyys löytyy myös muista laeista, jotta tuo syrjivyys on saatu sisäänrakennettua suomen lakiin (kyllä täytyy kaverin vihata mersuja ;-D)
Minua kiinnostaisi tietää, miten olet seuraavaan väitteeseesi päätynyt:
"Sekä EU-tuomioistuin että KHO ovat päätöksissään vahvistaneet sen, että ALAKU on osa autoveroa"
Itse en ainakaan tuollaista päätöksistä löydä...
Noiden autoveroprosenttien osalta on myös syytä muistaa, että suomen hallitus (Kuitunen, Niinistö) on useasti todennut, ettei vuotta -95 vanhempien autojen autoveroista ole tietoja enää tallella.
Näin ollen, syrjimättömyyden varmistamiseksi tulisi käyttää pienintä tiedossa olevaa autoveroprosenttia, joka on 13%...
Tuo alkaa olemaan sellainen prosentti, jonka minäkin hyväksyn, varsinkin kun ei siihen tarvitse lisätä senttiäkään ALAKU/ELV:iä :-)
Jatketaanpa kommentointia:
1. ALAKUn jäljellä oleva määrä: KHO:n päätöksessä on tuo hauska sana VASTAAVAA. ALAKUa vastaavaksi veroksi tulkitaan päätöksen jatkon muakaisesti suoraan ainakin autoverosta kannettu lvv. Todennäköisesti vastaavaa veroa on myös autovero-osuudesta jälleenmyytäessä maksettu alv.
2. ALAKU on osa autoveroa: Päätöksissä todetaan, että ALAKU ei ole EU-säädösten mukaista arvonlisäveroa, vaan sen periminen perustuu erilliseen lakiin (autoverolaki). ALAKU on siis osa autoverolain mukaan kannettavaa veroa. Se, onko ALAKUn osa autoveroa vai siitä erillinen vero jääkin sitten tulkinnanvaraiseksi ja avaa oven uudelle oikeusprosessille.
3. Autoveroprosentti 13%: Kuten totesin, en ymmärrä uutta autoverolakia, eikä sitä taida ymmärtää eduskunnan tohtoroinnin jäljiltä enää Kuitunenkaan. Voi olla, että 13% on maksimimäärä, tosin jonkin verran korkeampi minimiprosentti yksiselitteiselle laskentaperusteella löytynee ainakin tuonneista ennen toukokuuta 1993 niille yli kymmenvuotialle autoille, joita joku viitsii asiakseen Suomeen tuoda. Perustelujen löytmisessä onkin Kuituselle sopivaa pohdiskelun aiheitta veneen rapsuttelun ajaksi. Mitään todellista merkitystähän valtiolle veroprosentilla ei ole. Pelkästään arvonlisäverolaista löytyy verojärjestelmän periaatteiden vastaisia reikiä, joiden tilkitseminen tuo suuremman rahan valtion kassaan. Ja jopa kansanedustajien määrän puolittamisen tuottama säästä saattaa olla merkitykseltään suurempi.
Kuten tuossa jo aikaisemmassa viestissä totesin, itse rakentaisin järjestelmän sellaiseksi, että vero olisi vuoden 1993 jälkeen valmistetuille autoille käytännössä sama kuin uusille autoille. Vero voi olla myös täsmälleen sama. Yhtenäisen veron voi perustella sillä, että uusien autojen hintataso määrittää koko automarkkinan hintatason. Jos ennen vuotta 1993 valmistettujen autojen tuontia halutaan hankaloittaa, esimerkkiä voisi ottaa vaikka Kalifornian homppeli-demokraattien keksinnöistä: nykyisiä saastemääräyksiä vastaamattoman auton rekisteröijä joutuu hakemaan erillisen maksullisen saastutusluvan, jonka numero maalataan auton takapuskuriin.
No niin, aletaan olla jo samoilla linjoilla...
1. Tuossa KHO:n päätöksessäkään eivät ota kantaa siihen, miten paljon sitä ALAKU/ELV:tä auton arvossa on jäljellä.
LVV-lain voimassaollessakin maahantuoja sai tuon LVV:n vähentää, ja voidaan lähteä liikkeelle siltä pohjalta, että tuo maahantuojan myyntihintaansa lisäämä LVV on vastannut kokonaisuudessaan nykyistä oikeaa ALV:tä, jolloin taas jäädään pohtimaan sen ALAKU/ELV:tä vastaavan veron määrää sen auton ALV/LVV vähennetystä hinnasta...
Senhän pitäisi sieltä löytyä koska tuo ALAKU/ELV ei ole ALV:tä, ja jos auton arvosta vähennetään ALV, niin tuon ALAKU/ELV:n euromääräinen osuus pitäisi vielä löytyä sen auton arvosta jos sitä siellä yleensäkään on...
2. Veroa (ALAKU/ELV) kannetaan autoverolain mukaan, mutta ainakin noissa tuomioissa tuota veroa käsiteltiin autoverosta erillisenä, ja ainoa viittaus näiden verojen välillä oli, ettei niitä kumpaakaan saa periä enempää kuin niitä nimenomaisia veroja on samanlaisen, suomessa jo rekisteröidyn auton arvossa jäljellä.
3. Fiaskohan tuo uusi laki on jo ennen vahvistamistaankin, joten oikeudenkäynnit ja valitukset eivät tule loppumaan ennenkuin maahan saadaan laki tai käytäntö, jolla varmistetaan toisesta jäsenvaltiosta auton tuovan syrjimätön kohtelu (suomesta autonsa hankkivan syrjimistähän ei ole kielletty).
Ainoa pitemmän päälle toimiva systeemi mielestäni on ostokuittien pohjalta verottaminen.
Räikeimmät kuittien väärentäjät kyllä jäävät kiinni, eikä senpuoleen valtiota ole tähänkään saakka tuntunut verotuksen pohjana käytettävä CIF-hinta kiinnostaneen (Volvo, Lada...)
Toimeksianto on saksaan jo lähtenyt, ja kesälomiin mennessä on tarkoitus lähteä kärryä hakemaan...
Saas nähdä, kuinka pitkään tullin kanssa joutuu sitten kättä vääntämään ;-)
1. Viisastelua aiheesta muuttuuko ALAKU alviksi kokonaisuudessaan vai ei ollenkaan tai jotain siltä väliltä voidaan jatkaa loputtomiin. Ken viitsii, pistää aikanaan aiheesta valituksen liikkeelle, niin katsotaan kuinka monta vuotta kuluu tällä kertaa ennen kuin EU-tuomioistuin lausuu viisaita.
2. Jos ALAKUa pitää käsitellä varsinaisesta autoverosta erillisenä, niin valtiolla on vain yksi mahdollisuus verojärjestelmäksi siinä tapauksessa, että halutaan pitää kiinni maksimiverottamisen periaatteesta: nykyisenkaltainen 22% ALAKU ja sen vähennysoikeus. Kaikki muut järjestelmät johtavat käytettyjen verotason laskuun ainakin vuoden 1993 jälkeen valmistettujen autojen osalta.
3. Minä ajattelin ostaa omani, kunhan työt vievät syksyllä Sveitsiin. Nämä amerikkalaiset lähiöhyökkäysvaunut eivät mahdu suomalaisiin parkkitaloihin.
-