Paljonko olisit valmis joustamaan palkastasi?

töitä tekemään kun yhteiskunnan turvaverkot antaa liksaa, ja pitää luuserit tyytyväisenä! juuri tuota asiaa tuossa alempaa kritisoi tuo Kähärä.
Kähärä vaatii vastuun ottoa ja sitä todellakin kaivattaisiin, myös meiltä duunareilta.

mitä sitä kirjoitti:

töitä tekemään kun yhteiskunnan turvaverkot antaa liksaa, ja pitää luuserit tyytyväisenä! juuri tuota asiaa tuossa alempaa kritisoi tuo Kähärä.
Kähärä vaatii vastuun ottoa ja sitä todellakin kaivattaisiin, myös meiltä duunareilta.

Ennemmin perustaisin oman yrityksen ja elättäisin itseni, kuin tekisin työtä huonolle omistajalle.
Itse joustaisit ja joustaisit, omistaja sanoisi hyppää, sinä kysyisit kuinka korkealle?
Lopputulos joustamisessasi, 10 tunnin työpäivät, 6 päivää viikossa, lomitta, eikä se siihen vielä loppuisi.

olen eli lopputili tulis otettua

järjen ääni kirjoitti:

Ennemmin perustaisin oman yrityksen ja elättäisin itseni, kuin tekisin työtä huonolle omistajalle.
Itse joustaisit ja joustaisit, omistaja sanoisi hyppää, sinä kysyisit kuinka korkealle?
Lopputulos joustamisessasi, 10 tunnin työpäivät, 6 päivää viikossa, lomitta, eikä se siihen vielä loppuisi.

AY-orjuutetun höpinöitä. Kyllä työnankin arvostaa hyvää ja lojaalia työntekijää, ja työmihen edut tulee huomioitua niinkuin tähänkin asti. Moni pieni- ja keskisuuri yritys on kaatunut juuri joustavuuden puutteeseen, ja monta tuhatta työpaikkaa on näin menetetty.

taantuneen kirjoitti:

AY-orjuutetun höpinöitä. Kyllä työnankin arvostaa hyvää ja lojaalia työntekijää, ja työmihen edut tulee huomioitua niinkuin tähänkin asti. Moni pieni- ja keskisuuri yritys on kaatunut juuri joustavuuden puutteeseen, ja monta tuhatta työpaikkaa on näin menetetty.

Hyviäkin työnantajia on, nyt on kyse niistä jotka eivät ole hyviä.
He eivät arvosta hyvää lojaalia työntekijää, eikä edut tule huomioitua, siitä on kyse.

"Moni pieni- ja keskisuuri yritys on kaatunut juuri joustavuuden puutteeseen, ja monta tuhatta työpaikkaa on näin menetetty."

Hyvä, riittää minulle enemmän pätevää työvoimaa omaan yritykseeni.

taantuneen kirjoitti:

AY-orjuutetun höpinöitä. Kyllä työnankin arvostaa hyvää ja lojaalia työntekijää, ja työmihen edut tulee huomioitua niinkuin tähänkin asti. Moni pieni- ja keskisuuri yritys on kaatunut juuri joustavuuden puutteeseen, ja monta tuhatta työpaikkaa on näin menetetty.

lopun ikääsi. Kun annat pirulle pikkusormen se vie koko käden.
Suomen johtajien ongelma on on ahneus. Työmiehen pitäisi olla minimipalkalla, ilman kesälomia ja pekkasia raatava kone joka vielä pyydettäessä jää ylitöihin. Omaa vapaata ei saa olla, sillä johtajan pohjattomat taskut eivät muuten saa sitä perkeleen rahaa mistä kaikki on kiinni.

Muistakaa, ahneella on paskanen loppu.....

Missä joustojen raja tulee vastaan?

Kuitenkin ;Katoppa tätä:

Tutkija: Suomen työmarkkinat joustavat hyvin

Helsingin Sanomat, 18 tammi 2007, s.B11,:-
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen pitää suomalaisten työmarkkinoiden joustavuutta hyvänä eurooppalaisessa vertailussa. Työvoiman liikkuvuus ja työaikajoustot ovat hänen mukaansa huippuluokkaa, kun taas irtisanomissuoja on eurooppalaista keskitasoa heikompi. Suomalaisella on työurallaan keskimäärin viisi työpaikkaa. Vain ruotsalaiset, britit ja tanskalaiset vaihtavat työtä tätä useammin. Määräaikaisten osuus työvoimasta on Suomessa eurooppalaisittain korkea, mutta osa-aikaisten osuus matala. Suomalaisista neljä viidesosaa on jatkuvassa, kokoaikaisessa työssä. Työllisyys on Suomessa kehittynyt eurooppalaista keskitasoa paremmin. Työttömyysaste on silti EU:n viidenneksi korkein. Kauhanen pitää keskitettyjen palkkaratkaisujen vaikutusta positiivisena, sillä ne ovat tuoneet maltillisia korotuksia ja siten kohentaneet kilpailukykyä. Kauhanen on puhunut Kansantaloudellisen yhdistyksen ja Taloustieteellisen seuran tilaisuudessa, jossa on mietitty globalisaation vaikutusta Suomen työmarkkinoihin. Myös alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä katsoo, että työvoiman alueellinen liikkuuvuus on Suomessa lisääntynyt selvästi. Hänen mukaansa työpaikkoja on toistaiseksi siirtynyt ulkomaille vain vähän ja lähitulevaisuudessakin maltillisesti. Etlan tutkimusjohtajan Mika Malisen mukaan Suomi on maailman teollisuusmaiden kakkonen yrityssektorin tuottavuusvertailussa viime vuosikymmenellä. Hänestä suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei ole tuottavuuden este.

ja uudet toimitilat katsottu Virosta. Tänne ei jää kuin työntekijät ruikuttamaan lopputili kourassa.

wärkkäri kirjoitti:

Missä joustojen raja tulee vastaan?

Kuitenkin ;Katoppa tätä:

Tutkija: Suomen työmarkkinat joustavat hyvin

Helsingin Sanomat, 18 tammi 2007, s.B11,:-
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Merja Kauhanen pitää suomalaisten työmarkkinoiden joustavuutta hyvänä eurooppalaisessa vertailussa. Työvoiman liikkuvuus ja työaikajoustot ovat hänen mukaansa huippuluokkaa, kun taas irtisanomissuoja on eurooppalaista keskitasoa heikompi. Suomalaisella on työurallaan keskimäärin viisi työpaikkaa. Vain ruotsalaiset, britit ja tanskalaiset vaihtavat työtä tätä useammin. Määräaikaisten osuus työvoimasta on Suomessa eurooppalaisittain korkea, mutta osa-aikaisten osuus matala. Suomalaisista neljä viidesosaa on jatkuvassa, kokoaikaisessa työssä. Työllisyys on Suomessa kehittynyt eurooppalaista keskitasoa paremmin. Työttömyysaste on silti EU:n viidenneksi korkein. Kauhanen pitää keskitettyjen palkkaratkaisujen vaikutusta positiivisena, sillä ne ovat tuoneet maltillisia korotuksia ja siten kohentaneet kilpailukykyä. Kauhanen on puhunut Kansantaloudellisen yhdistyksen ja Taloustieteellisen seuran tilaisuudessa, jossa on mietitty globalisaation vaikutusta Suomen työmarkkinoihin. Myös alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä katsoo, että työvoiman alueellinen liikkuuvuus on Suomessa lisääntynyt selvästi. Hänen mukaansa työpaikkoja on toistaiseksi siirtynyt ulkomaille vain vähän ja lähitulevaisuudessakin maltillisesti. Etlan tutkimusjohtajan Mika Malisen mukaan Suomi on maailman teollisuusmaiden kakkonen yrityssektorin tuottavuusvertailussa viime vuosikymmenellä. Hänestä suomalainen työmarkkinajärjestelmä ei ole tuottavuuden este.

Nyt joustetaan jo. Pääoman omistaja haluaa vain enemmän ja enemmän. Mitä siitä siis seuraa...

Firman omistaja kirjoitti:

ja uudet toimitilat katsottu Virosta. Tänne ei jää kuin työntekijät ruikuttamaan lopputili kourassa.

Tervemenoa!
Mene äläkä täällä valita, mitta on täysi, joustot on loppu.

Firman omistaja kirjoitti:

ja uudet toimitilat katsottu Virosta. Tänne ei jää kuin työntekijät ruikuttamaan lopputili kourassa.

Minkä alan liiketoimintaa harjoitat ja missä on asiakaskuntasi?

Laaditaan business case toiminnan Kiinaan siirtämisen kustannuksista, todetaan, että muuttokustannuksetkin huomioiden investoinnin takaisinmaksuaika on kaksi vuotta, ja että sitä osaltaan pienentää se, ettei irtisanomisista ole enää huolta.

Ylimenokaudeksi palkataan vuokratyöyrityksestä uusia napinpainajia poislähteneiden duunareiden tilalle.

Katsoppas - yrityksen arvo kun ei pelkästään ole niiden kiviseinien ja koneiden arvo. Arvoon vaikuttaa aika voimakkaasti mm. tuotteiden kysyntä, johon taas vaikuttavat asiakassuhteet. Ja ainakaan toistaiseksi asiakkaat eivät irtisano itseään ihan samoilla perusteilla kuin työväki.

P. Orvari kirjoitti:

Laaditaan business case toiminnan Kiinaan siirtämisen kustannuksista, todetaan, että muuttokustannuksetkin huomioiden investoinnin takaisinmaksuaika on kaksi vuotta, ja että sitä osaltaan pienentää se, ettei irtisanomisista ole enää huolta.

Ylimenokaudeksi palkataan vuokratyöyrityksestä uusia napinpainajia poislähteneiden duunareiden tilalle.

Katsoppas - yrityksen arvo kun ei pelkästään ole niiden kiviseinien ja koneiden arvo. Arvoon vaikuttaa aika voimakkaasti mm. tuotteiden kysyntä, johon taas vaikuttavat asiakassuhteet. Ja ainakaan toistaiseksi asiakkaat eivät irtisano itseään ihan samoilla perusteilla kuin työväki.

Niin, että business case joutuu mietinnän eteen, mistä kysyntä saadaan kasaan kun se on menetetty kohteesta josta tuotanto on siirretty pois. Edelleen ahneella on ahne olo, mutta hetken mietittyään alkuperäinen tilanne olisikin toimintaympäristönä ollut turvattu. Turvattu tilanne silloin kuin molemmissa päissä on sopivasti jotain. Muutoin on vaarana tilanne, jolloin omistettu pääoma on suorastaan romahtanut.

Tätä ajattelua tarkoitan koko markkinatalouden kilpailulla.

Mutta kaikesta huolimatta suomalainen työntekijä ei kilpaile kiinalaisen palkkojen kanssa. Jos on siirtyäkseen sinne se menee alennetaanko vai ei.

On 0.
Joustoja perätään, mutta ne ovat poikkeuksetta yksisuuntaisia.

järjen ääni kirjoitti:

On 0.
Joustoja perätään, mutta ne ovat poikkeuksetta yksisuuntaisia.

mutta nyt sen on käännyttävä alaspäin, työntekijöiden palkkataso on yksinkertaisesti liian korkea Suomessa. Palkat alas ja työaika ylös, näin työpoika pystyy säilyttämään kohtuullisen elintason Suomessa.
Olisi mukava kysyä Voikkaan tehtaan ja Perloksen työntekijöiltä paljonko he olisivat valmiita laskemaan palkkaansa jos saisivat työpaikkansa takaisin, veikkaan että he ymmärtävät jo mistä tässä on kyse.

Pääoman omistaja kirjoitti:

mutta nyt sen on käännyttävä alaspäin, työntekijöiden palkkataso on yksinkertaisesti liian korkea Suomessa. Palkat alas ja työaika ylös, näin työpoika pystyy säilyttämään kohtuullisen elintason Suomessa.
Olisi mukava kysyä Voikkaan tehtaan ja Perloksen työntekijöiltä paljonko he olisivat valmiita laskemaan palkkaansa jos saisivat työpaikkansa takaisin, veikkaan että he ymmärtävät jo mistä tässä on kyse.

Tiesitkö muuten, että Voikkaan miehet olisivat suostuneet 10 %:n palkanalennukseen. Toimitusjohtaja Pesonen oli sanonut, että sama vaikka teette ilmaiseksi -> tehdas suljetaan. Että se niistä joustoista...

ei yhtään mitään kirjoitti:

Tiesitkö muuten, että Voikkaan miehet olisivat suostuneet 10 %:n palkanalennukseen. Toimitusjohtaja Pesonen oli sanonut, että sama vaikka teette ilmaiseksi -> tehdas suljetaan. Että se niistä joustoista...

he olisivat olleet valmiita joustoihin liian myöhään. He uhrattiin jotta muut paperimiehet menisivät kyykkyyn, ja hyvin tässä on onnistuttu. Nyt paperimiehet hyväksyvät kaikki muuttokset mukisematta, työpaikan menetyksen pelko on niin suuri. Seuraava neuvottelukierros on tällä alalla helppo, palkkoja lasketaan ja työaikaa pidennetään, muuten lopetetaan taas yksi tehdas varoitukseksi.

Pääoman omistaja kirjoitti:

mutta nyt sen on käännyttävä alaspäin, työntekijöiden palkkataso on yksinkertaisesti liian korkea Suomessa. Palkat alas ja työaika ylös, näin työpoika pystyy säilyttämään kohtuullisen elintason Suomessa.
Olisi mukava kysyä Voikkaan tehtaan ja Perloksen työntekijöiltä paljonko he olisivat valmiita laskemaan palkkaansa jos saisivat työpaikkansa takaisin, veikkaan että he ymmärtävät jo mistä tässä on kyse.

Nyt pääoman omistaja alkaa kaivamaan mustaa valkoisella eli todisteita, että Suomessa olisi palkkataso jotenkin erityisen korkea muihin vastaavan taloudellisen tilaneen omaavaan maahan nähden.

Missäs sun muisti on ollut jos et ole kuullut minkälaisia joustoja Voikkaalla työntekijät tekivät ja ne eivät olleet mittään pikkujoustoja. Palkkaakin nimenomaan laskettiin.

Pääoman omistaja kirjoitti:

he olisivat olleet valmiita joustoihin liian myöhään. He uhrattiin jotta muut paperimiehet menisivät kyykkyyn, ja hyvin tässä on onnistuttu. Nyt paperimiehet hyväksyvät kaikki muuttokset mukisematta, työpaikan menetyksen pelko on niin suuri. Seuraava neuvottelukierros on tällä alalla helppo, palkkoja lasketaan ja työaikaa pidennetään, muuten lopetetaan taas yksi tehdas varoitukseksi.

Sehän vasta järkevää onkin lakkauttaa satojen miljoonien eurojen tehdas muutaman euron tähden? Herrajestastas. Mistä teitä idiootteja oikein sikiää? Kysehän on vain ja ainoastaan siitä, että kapasiteettia on liikaa ja puuta ei ole riittävästi kaikille Suomen tehtaille. Paperitehdasta ei voida ajaa kvartaalitalouden mukaan. Lisäksi erilaiset ympäristösertifikaatit estävät sen, että kiinalaista paperia ei voifa tuoda Euroopan markkinoille.

Terveisin "En ole muuten duunari vaan ihan DI siellä jossain herraportaassa..."

Pääoman omistaja kirjoitti:

he olisivat olleet valmiita joustoihin liian myöhään. He uhrattiin jotta muut paperimiehet menisivät kyykkyyn, ja hyvin tässä on onnistuttu. Nyt paperimiehet hyväksyvät kaikki muuttokset mukisematta, työpaikan menetyksen pelko on niin suuri. Seuraava neuvottelukierros on tällä alalla helppo, palkkoja lasketaan ja työaikaa pidennetään, muuten lopetetaan taas yksi tehdas varoitukseksi.

Puhaltavat jo, siksi Pääoman omistaja täällä kirjoittelee.
Pelko on saavuttanut omistajan, joustoja ei enää anneta.
Ennemmin otetaan lopputili, työpaikalla pelottelu menettää merkitystään, valta katoaa omistajalta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Jussi Mustonen toteaa, että Perloksen tapauksesta huolimatta Suomessa säilyy vahvaa teollisuutta. Suhteellisen mekaanista teollisuutta siirtyy ulkomaille, mutta samalla teollisuudesta siirtyy työvoimaa myös palveluihin. Kaikki teollisuus ei kuitenkaan poistu. Lähes kaikissa vertailuissa Suomi on eurooppalaisittain hyvin teollisuusvaltainen maa. Mustosen mukaan poistumistrendille on mahdotonta tehdä mitään, mutta Suomessa on sellaista osaamista, jota ei voi kopioida tai muut edellytykset tuotannon jatkumiseen ovat olemassa. Esimerkiksi laivanrakennus vaatii niin suurta osaamista, ettei telakkateollisuuden karkaamisesta ulkomaille ole pelkoa. Mustosen mukaan suomalaisen teollisuuden tulevaisuus onkin nimenomaan osaamisessa. Menestyminen edellyttää sitä, että kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Tuotteiden on oltava hyviä ja kaiken osaamisen on oltava kunnossa.

Toisin sanoen, yritys saatiin kannattavaksi höyläämällä 26% palkkakustannuksista pois. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että yrityksellä nyt olisi varaa nostaa palkkakustannuksia 26% ilman, että se vaikuttaisi kannattavuuteen romahdusmaisesti? Onko yrityksessänne siis tehty muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä, joilla tuottavuutta olisi saatu parannettua? Onko tuotteiden hinnoittelua saatu hinattua ylöspäin kysynnän kärsimättä? Onko raaka-aineiden hintoja saatu kilpailutettua alaspäin?

Jos vastaus on "ei", älä ihmettele, ettei palkkaa tule lisää. Siihen ei nimittäin ilmeisesti olisi varaa, kuten ei ollut silloin 90-luvullakaan. Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?

P. Orvari kirjoitti:

Toisin sanoen, yritys saatiin kannattavaksi höyläämällä 26% palkkakustannuksista pois. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että yrityksellä nyt olisi varaa nostaa palkkakustannuksia 26% ilman, että se vaikuttaisi kannattavuuteen romahdusmaisesti? Onko yrityksessänne siis tehty muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä, joilla tuottavuutta olisi saatu parannettua? Onko tuotteiden hinnoittelua saatu hinattua ylöspäin kysynnän kärsimättä? Onko raaka-aineiden hintoja saatu kilpailutettua alaspäin?

Jos vastaus on "ei", älä ihmettele, ettei palkkaa tule lisää. Siihen ei nimittäin ilmeisesti olisi varaa, kuten ei ollut silloin 90-luvullakaan. Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?

On ja se on suurin syy, ettei palkkoja voida korjata entiselle tasolle.

P. Orvari kirjoitti:

Toisin sanoen, yritys saatiin kannattavaksi höyläämällä 26% palkkakustannuksista pois. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että yrityksellä nyt olisi varaa nostaa palkkakustannuksia 26% ilman, että se vaikuttaisi kannattavuuteen romahdusmaisesti? Onko yrityksessänne siis tehty muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä, joilla tuottavuutta olisi saatu parannettua? Onko tuotteiden hinnoittelua saatu hinattua ylöspäin kysynnän kärsimättä? Onko raaka-aineiden hintoja saatu kilpailutettua alaspäin?

Jos vastaus on "ei", älä ihmettele, ettei palkkaa tule lisää. Siihen ei nimittäin ilmeisesti olisi varaa, kuten ei ollut silloin 90-luvullakaan. Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?

Vastaus on ei. Ei todellakaan ole kyse siitä että olisi kyse palkoista. Toisin sanoen nostit omaa palkkaasi saman verran kuin laskit alaistesi. Ahneudella ei ole mitään rajaa. Ei onnistu enää. Joko tienataan kaikki tai sitten sinä et tienaa yhtään mitään? Miltäs tuntuu se? Ei tulisi pennin jeniä juuri sulle, kun kukaan ei tekisi hommia hyväksesi?

P. Orvari kirjoitti:

Toisin sanoen, yritys saatiin kannattavaksi höyläämällä 26% palkkakustannuksista pois. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että yrityksellä nyt olisi varaa nostaa palkkakustannuksia 26% ilman, että se vaikuttaisi kannattavuuteen romahdusmaisesti? Onko yrityksessänne siis tehty muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä, joilla tuottavuutta olisi saatu parannettua? Onko tuotteiden hinnoittelua saatu hinattua ylöspäin kysynnän kärsimättä? Onko raaka-aineiden hintoja saatu kilpailutettua alaspäin?

Jos vastaus on "ei", älä ihmettele, ettei palkkaa tule lisää. Siihen ei nimittäin ilmeisesti olisi varaa, kuten ei ollut silloin 90-luvullakaan. Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?

vuosilta 1994-2004

http://www.tradeka.fi/tradeka/ipub.nsf/sivut/YHvuosikertomuspohja?OpenDocument&cid=YHvuosikertomukset

P. Orvari kirjoitti:

Toisin sanoen, yritys saatiin kannattavaksi höyläämällä 26% palkkakustannuksista pois. Mikä saa sinut kuvittelemaan, että yrityksellä nyt olisi varaa nostaa palkkakustannuksia 26% ilman, että se vaikuttaisi kannattavuuteen romahdusmaisesti? Onko yrityksessänne siis tehty muita toiminnan tehostamistoimenpiteitä, joilla tuottavuutta olisi saatu parannettua? Onko tuotteiden hinnoittelua saatu hinattua ylöspäin kysynnän kärsimättä? Onko raaka-aineiden hintoja saatu kilpailutettua alaspäin?

Jos vastaus on "ei", älä ihmettele, ettei palkkaa tule lisää. Siihen ei nimittäin ilmeisesti olisi varaa, kuten ei ollut silloin 90-luvullakaan. Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?

"Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?"

järjen ääni kirjoitti:

On ja se on suurin syy, ettei palkkoja voida korjata entiselle tasolle.

Jos johto on ammattitaidotonta, ja tuotanto on suoritettavissa tehokkaammin, markkinataloudessa pitäisi tapahtua niin, että kilpailija ilmestyy markkinoille ja tekee sitten sen saman homman tehokkaammin. Tehoton firma kuihtuu pois. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos "löysää" ei ole. Kyse voi yksinkertaisesti olla siitä, että kyseinen tuotannonala ei vain ole kannattava. Silloin tietysti työntekijänkin kannattaa kysyä itseltään, minkälaisessa firmassa kannattaa pitemmän päälle olla töissä.

Liliukselta kirjoitti:

"Mielenkiintoinen kysymys olisi lisäksi se, miten tuohon ylihinnoiteltuun palkkatasoon aikoinaan edes päädyttiin?"

Optiot eivät ole palkkaa, jonka yritys maksaa. Se raha tulee suoraan osakkeenomistajilta, kun optioina myönnetyt osakkeet lisäävät liikenteessä olevien osakkeiden määrää ja siten kunkin osakkeen markkinahinta laskee. Niillä ei ole muuta vaikutusta yrityksen tuloslaskelmaan kuin optiovoitosta maksettavat sosiaalikulut ja työnantajamaksut.

Mutta kysyn edelleen. Miten ylihinnoiteltuun palkkatasoon kannattamattomassa yrityksessä aikoinaan sitten päädyttiin?

P. Orvari kirjoitti:

Optiot eivät ole palkkaa, jonka yritys maksaa. Se raha tulee suoraan osakkeenomistajilta, kun optioina myönnetyt osakkeet lisäävät liikenteessä olevien osakkeiden määrää ja siten kunkin osakkeen markkinahinta laskee. Niillä ei ole muuta vaikutusta yrityksen tuloslaskelmaan kuin optiovoitosta maksettavat sosiaalikulut ja työnantajamaksut.

Mutta kysyn edelleen. Miten ylihinnoiteltuun palkkatasoon kannattamattomassa yrityksessä aikoinaan sitten päädyttiin?

kannattava vielä 80-luvulla. Mutta sitten 90-luvun alussa tapahtui jotain, mikä painoi koko Suomen talouden lamaan. Yksi tekijä oli Neuvostoliiton kaupan romahdus ja toinen tekijä oli pankkikriisi.

Neuvostoliiton romahtamiselle ei kukaan Suomessa voinut mitään. Sensijaan, pankkikriisi oli suurelta osin kotitekoinen. Jos joku vielä muistaa niitä aikoja, niin meillähän oli porvarihallitus, jolla oli omasta mielestäni ainakin, sormensa pelissä tässä katastrofissa.Älä nyt vain kysy, miksi ja miten? Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Moneen hautakiveen hakattiin 90-luvun vuosia.

Edellä mainituista syistä johtuen, tämä yritys, monien muiden joukossa, joutui kovien taloudellisten ja poliittisten paineiden alaiseksi. Yrityksen talous oli kuralla ja se asetettiin velkasaneeraukseen.

Yritys joutui karsimaan kulujaan ja leikkaamaan myös henkilöstökuluista. Osa henkilöstöstä sai lähteä "kilometritehtaalle" ja jäljelle jäävät joutuivat luopumaan suuresta osasta tulojaan. Suuri osa "poistettavista" oli kuitenkin jo 55-ylittäneitä, joilla oli mahdollisuus päästä eläkeputkeen, silloisen lain mukaan. Tätä myös käytettiin häikailemättömästi hyväksi, myös niiden kohdalla, joilla olisi vielä ollut "työhaluja", tai katsoivat oman taloutensa romahtavan ilman työtuloja.

Kysyt:"Miten ylihinnoiteltuun palkkatasoon kannattamattomassa yrityksessä aikoinaan sitten päädyttiin?"

Vastaan: Ei mitenkään. Yritys ei ollut 80-luvulla kannattamaton, eikä palkkataso ollut ylihinnoiteltu. Palkat olivat molempien osapuolien yhdessä sopimat ja työsopimuksissa olivat molempien allekirjoitukset.

Henkilöstön osuus taloudellisen tilanteen korjaamisessa oli merkittävä. Suuri osa tuloksesta on työntekijän palkkapussista ja selkänahasta otettua. Tätä ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu, nyt talouden parannuttua.

Yritys oli kirjoitti:

kannattava vielä 80-luvulla. Mutta sitten 90-luvun alussa tapahtui jotain, mikä painoi koko Suomen talouden lamaan. Yksi tekijä oli Neuvostoliiton kaupan romahdus ja toinen tekijä oli pankkikriisi.

Neuvostoliiton romahtamiselle ei kukaan Suomessa voinut mitään. Sensijaan, pankkikriisi oli suurelta osin kotitekoinen. Jos joku vielä muistaa niitä aikoja, niin meillähän oli porvarihallitus, jolla oli omasta mielestäni ainakin, sormensa pelissä tässä katastrofissa.Älä nyt vain kysy, miksi ja miten? Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon. Moneen hautakiveen hakattiin 90-luvun vuosia.

Edellä mainituista syistä johtuen, tämä yritys, monien muiden joukossa, joutui kovien taloudellisten ja poliittisten paineiden alaiseksi. Yrityksen talous oli kuralla ja se asetettiin velkasaneeraukseen.

Yritys joutui karsimaan kulujaan ja leikkaamaan myös henkilöstökuluista. Osa henkilöstöstä sai lähteä "kilometritehtaalle" ja jäljelle jäävät joutuivat luopumaan suuresta osasta tulojaan. Suuri osa "poistettavista" oli kuitenkin jo 55-ylittäneitä, joilla oli mahdollisuus päästä eläkeputkeen, silloisen lain mukaan. Tätä myös käytettiin häikailemättömästi hyväksi, myös niiden kohdalla, joilla olisi vielä ollut "työhaluja", tai katsoivat oman taloutensa romahtavan ilman työtuloja.

Kysyt:"Miten ylihinnoiteltuun palkkatasoon kannattamattomassa yrityksessä aikoinaan sitten päädyttiin?"

Vastaan: Ei mitenkään. Yritys ei ollut 80-luvulla kannattamaton, eikä palkkataso ollut ylihinnoiteltu. Palkat olivat molempien osapuolien yhdessä sopimat ja työsopimuksissa olivat molempien allekirjoitukset.

Henkilöstön osuus taloudellisen tilanteen korjaamisessa oli merkittävä. Suuri osa tuloksesta on työntekijän palkkapussista ja selkänahasta otettua. Tätä ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu, nyt talouden parannuttua.

Kiitos vastauksestasi. Tilanne on ollut valitettava, mutta hankalaan taloudelliseen tilanteeseen päätymiselle löytyy kuitenkin järkevät syyt. Parempi näin kuin että kyse olisi ollut kohtuuttomista palkankorotuskierroksista tms.

Neuvostoliiton romahdus on kieltämättä muuttanut markkina-asetelmia. Moni yritys oli rakentanut liiketoimintansa clearing-kaupan varaan, ja kaupanteko olikin suhteellisen helppoa. Neuvostoliiton kaupassa saattoi hyvinkin pärjätä sellaisella tuotteella, joka ei mennyt kaupaksi muualle. Nimittäin jos tuote olisi käynyt kaupaksi muuallekin, eiköhän sitä sinne muualle olisi myös myyty, Neuvostoliiton lisäksi.

Neuvostoliiton romahdettua monen yrityksen kohtaloksi koitui konkurssi. Teidän yrityksessänne kriisistä selvittiin mm. palkkoja leikkaamalla. Lopputuloksena on yritys, joka pystyy edelleen työllistämään joukon ihmisiä, ja tuottaa markkinoille tuotetta, joka menee kaupaksi.

Olet katkeroitunut palkkatason putoamisesta. Tämäkin on ymmärrettävää. Palkkatason nostaminen ennalleen edellyttäisi kuitenkin sitä, että yrityksen kustannusrakenteessa, markkinoissa, myyntihinnoissa tai muissa talouteen vaikuttavissa tekijöissä pitäisi tapahtua sellaiset muutokset, joilla Neuvostoliiton kaupan romahduksen aiheuttama lovi voitaisiin paikata. Ellei tuotannon tehostaminen tällä tavalla ole mahdollista, vaihtoehdoiksi jää valitettavasti joko tyytyä nykyiseen palkkatasoon tai etsiä uusi työpaikka. Konkurssiin menneiden yritysten työntekijöillähän tätä mahdollisuutta ei ollut.

Ei yritys ole mikään setelipaino. Rahaa ei voida jakaa sen enempää omistajille kuin työntekijöillekään, ellei sitä pystytä tienaamaan samaa tahtia lisää. Ikävä kyllä.

enään ei puhuta korotuksista, seuraavissa tupoissa puhutaan palkanalennuksista, kilpailukykymme ja pääoman omistajien tuottotavoitteet vaativat tämän.

Pääoman omistaja kirjoitti:

enään ei puhuta korotuksista, seuraavissa tupoissa puhutaan palkanalennuksista, kilpailukykymme ja pääoman omistajien tuottotavoitteet vaativat tämän.

pääoman omistaja mitä
tapahtuu jos tavalliset
duunarit alkavat vetää rahojaan
sijoitusrahastoista ym osakevirityksistä
ulos.Pääomajako ei ole enää nykyään
noin mustavalkoinen,että työläiset ovat
persaukisia.Tavallisilla piensijoittajilla
on rahaa kiinni sen verran että tarpeeksi
kun yritetään potkia päähän,pystytään
starttaamaan oma kotikutoinen lama.

Sitä kirjoitti:

pääoman omistaja mitä
tapahtuu jos tavalliset
duunarit alkavat vetää rahojaan
sijoitusrahastoista ym osakevirityksistä
ulos.Pääomajako ei ole enää nykyään
noin mustavalkoinen,että työläiset ovat
persaukisia.Tavallisilla piensijoittajilla
on rahaa kiinni sen verran että tarpeeksi
kun yritetään potkia päähän,pystytään
starttaamaan oma kotikutoinen lama.

nykyisin siinä mieleessä, kuin ennen lamaa ja näiden punapääomalla toimineiden yritysten aikana.

Käsite, punapääoma katosi, mutta raha ei koskaan katoa mihinkään.

Nykyinen punapääoma kiertää samoissa yrityksissö kuin ns. porvarien, elikapitalistienkin raha. Eikä punapääoman vaikutus rahamarkkinoilla ole pienentynyt, päin vastoin, vaikeasti "tunnistamattomana" se kiertää edelleen.

Yritysten ajautuessa huonoon taloudelliseen tilanteeseen, lähdetään tilannetta korjaamaan usein henkilöstökuluja karsimalla. Henkilöstön osuus tähän tilaan jouduttaessa on ollut yleensä pieni.

Johdon toimenpiteillä on kuitenkin suurempi vaikutus. Työntekijät tekevät työnsä johdon valvonnassa ja ohjeiden mukaan. Jos työntekijä ei onnistu työssään, johto ryhtyy välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Onko vastaavaa välitöntä valvontaa yrityksen johdolla? Useinkaan ei. Johto voi tehdä suuriakin virheitä yrityksen tappioksi, kenenkään siihen puuttumatta.

Kuka lopulta asetetaan vastuuseen näistä virheistä? Henkilöstön pää asetetaan ensin pölkylle. Parhaassa tapauksessa johto "selviää" kultaisella kädenpuristuksella.

Tuo oli hyvä esimerkki siitä, ettei pörssifirmoille riitä käytännössä mikään. Kun ennen riitti tulokseksi 20% liikevaihdosta, tavoitellaan nykyään jo 30% lähestyviä lukuja.

Pfizerin esimerkki myös kertoo, ettei huippututkimuskaan pysy länsimaissa vaan yritykset siirtävät jatkuvasti tietoa halpismaihin. Huipputieteeseen panostaminen ei siis takaa mitään työpaikkoja länsimaille.