kokemuksia roduista. millaiseen ympäristöön, perheeseen sopii? minkälainen luonne? vaikea koulutettava?? ym. kertokaa kokemuksia. en välttämättä hankkimassa koska tiedän että vaikeita rotuja mutta mielenkiinnosta ja tulevaa varten yritän hakea tietoa.
bullterrieri,Staffordshirenbullterrieri
koiraaa
18
5516
Vastaukset
- kuin staffi
ja molemmat voimakkaita pieneen kokoonsa nähden oikeita katepillareita ja rajuja äkkinäisiä jyrääviä liikkeiltään kun tulee mielenkiintoista vaikkakin hyvää tarkoittavia.
Staffilla monipuolinen ääniskaala bullilla ei,
molemmat itsepäisiä mutta johdonmukainen koulutus toimii ihan hyvin.
Olen nähnyt kovalla kouluttavankin omistajan mutta se oli aivan turhaa koska tuo omistaja ei ollut johdonmukainen koiralleen ja siis koulutusvaikeus johtui omistajasta salli välillä ja kielsi taas toisinaan kun oli sillä päällä ja ulos vei miten sattui eli koira bulli oli kyllä uskomattoman sopeutuvainen.
staffilla korkea kipukynnys bullilla (ainakaan tuttuni koiralla)ehkei niinkään..lienee riippuvan myös yksilöstä.
kääpiöbulli puolestaan kuulemma hiukan tempperamentikkaampi kuin iso.
hyvähermoinen amerikanstaffi sitten taas rauhallisempi kuin englantilainen staffi.
aktiiviselle varsinkin staffi engl.versio ja hyvän peruskasvatuksen koulutuksen osaavalle tai tunnollisesti opettelevalle tyypille joka näkee vaivaa perehtyä rotuunsa ja siihen mihin alunperin jalostettu eli joka osaa laittaa rajat ja huolehtii koirasta hyvin...lenkkeillen ja aivojumppaakin koiralle antaen.
Bulterrierit kaikki on jalostettu peräänantamattomiksi mutta sitkeä peräänantamaton omistaja pärjää kyllä hyvin. Ja tuholaisia ne voi olla nuorina...eli siihen kannattaa varautua että sohvat menee uusiksi kokemuksen äänellä eli ei rotu joka sopii tarkkaan neuroottiseen huusholliin.
muuten iloisia touhukkaita rotuja. ;) - bullilla
se korkea kipukynnys on. Ehkä toisen kirjoittajan tutun bulli tosiaan on erikoistapaus tai sitten se on hyvä näyttelijä ;). Meillä nimittäin bulli saattaa hyvinkin "esittää" ja näytellä (vikisee ja inahtelee turhasta) kaikenlaisten herkkujen toivossa, mutta kun pentuna jalka meni poikki, oli niin urhea ettei edes vinkunut. Tietenkin silloin vinkui, kun se pikku hölmö yritti astua katkenneella jalalla, mutta se nyt on mielestäni melko vähäistä verrattuna siihen tuskaan mikä koiralla varmasti silloin oli.
Staffeista en henk.koht. tiedä mitään, ainoastaan sen mitä kirjoista lukenut. Tutulla tosin oli joskus urosstaffi, joka RAKASTI ihmisiä, mutta oli täysi raivohullu nähdessään ihan minkä tahansa eläimen. En tiedä onko se yksilöllistä, luultavasti. Ja myös koiran sukupuoli vaikuttaa paljon tuollaiseen käyttäytymiseen.
Bullit on ainakin tosi jääräpäitä, mutta myös äärettömän hauskaan seuraa. Ne on niin "ihmismäisiä" ja ihan turha kuvitella, että ei nukkuisi sohvalla vähintään ellei sitten jopa änkeä sänkyyn. Meillä ollaan nyt sitkeiden taisteluiden jälkeen päädytty tilanteeseen, että koira nukkuu sohvalla, mutta sänkyyn sillä ei ole asiaa, ainakaan yöllä. Silloin kun emme ole kotona sitä ei tietenkään voi estää, mutta annettakoon se anteeksi hänelle, koska on kuitenkin kiltisti antanut öisin periksi ensimmäisellä kiellolla tai jopa jättää väliin koko änkemisen ja menee suosiolla suoraan sohvalle nukkumaan.- kuljetti bullia
ja hermostui ja räväytti metalliremmillä päähän niin koira ulvahti kivusta ..eli en usko että todellakaan teeskenteli ja suutuin todella tuolloin sen omistajan tutun käytökseen..väitti että korkea kipukynnys ..ei kyllä todellakaan ollut ei ainakaan tällä yksilöllä. Ja väkivallalla ei koiraa kouluteta ei mitään rotua.
Toinen ystäväni omistaa kerrynterrierin ja se kyllä teeskenteli kipua vaikkei sille mitään sattunutkaan..huvittavaa ja noloa kun kaikki kääntyy katsomaan "rääkkääjää"
ja sitten kolmas tapaus staffi niin sille oli käynyt huonosti toinen koira oli klohmaissut sitä takareiteen pahasti purema luuhun asti ja porukka huomasi sen vasta kotona koska ei reagoinutkaan kipuun. Saman olen kuullut amerikan versiosta.
Ja kettuterrieristäkin on väitetty samaa (joita omistan kaksi) mutta se ei pidä paikkansa sillä metsästyksen tiimellyksessä vereen purkautuva adrenaali poistaa kivun. Muulloin tuntee todella herkästi kivun kuten eläinlääkärillä jonne ei enään suostu menemään. ;)
Sama juttu kun itseäni puri pienenä koira käteen ja tikit tuli niin en muista kipua ollenkaan koska pelästyin vaikka muuten kipukynnykseni on todella matala. Eli kivun tunteminen ei ole aina niin yksiviivaista. - Munstaffi
kuljetti bullia kirjoitti:
ja hermostui ja räväytti metalliremmillä päähän niin koira ulvahti kivusta ..eli en usko että todellakaan teeskenteli ja suutuin todella tuolloin sen omistajan tutun käytökseen..väitti että korkea kipukynnys ..ei kyllä todellakaan ollut ei ainakaan tällä yksilöllä. Ja väkivallalla ei koiraa kouluteta ei mitään rotua.
Toinen ystäväni omistaa kerrynterrierin ja se kyllä teeskenteli kipua vaikkei sille mitään sattunutkaan..huvittavaa ja noloa kun kaikki kääntyy katsomaan "rääkkääjää"
ja sitten kolmas tapaus staffi niin sille oli käynyt huonosti toinen koira oli klohmaissut sitä takareiteen pahasti purema luuhun asti ja porukka huomasi sen vasta kotona koska ei reagoinutkaan kipuun. Saman olen kuullut amerikan versiosta.
Ja kettuterrieristäkin on väitetty samaa (joita omistan kaksi) mutta se ei pidä paikkansa sillä metsästyksen tiimellyksessä vereen purkautuva adrenaali poistaa kivun. Muulloin tuntee todella herkästi kivun kuten eläinlääkärillä jonne ei enään suostu menemään. ;)
Sama juttu kun itseäni puri pienenä koira käteen ja tikit tuli niin en muista kipua ollenkaan koska pelästyin vaikka muuten kipukynnykseni on todella matala. Eli kivun tunteminen ei ole aina niin yksiviivaista.mielestäni sovi perheeseen jossa alle 3v lapsia koska staffi on aika raju pentuna.Ja luonteeseen kuuluu päälle hyppiminen, vaikkakin vaan ilosena olessaan ja tervehtiessään tuliaa. Muuten se on erittäin ihmis rakas. Omani ei ole mikään raivohullu toisille eläimille, päin vastoin, utelias kylläkin.Se osaa olla kiltti ja hellyyttä vaativa kun sen sellaiseksi kasvattaa. Kipukynnys on todellakin kova, mutta on omistajan asia katsoa että se ei loukkaa itseään lekikkiessään muiden koirien kanssa,ohut karvapeite ei suojaa muiden hampailta. Ainoa asia minkä olen huomannut mikä on hieman huono on se että ne eivät erikoisesti pidä vieraista saman rotuisista, helposti leikki muuttuu todeksi. Mutta on tämä on vaan minun mielipiteeni staffin omistajana. Minulla myös 2 isoa koiraa ja lapsia.
- se olekaan
kuljetti bullia kirjoitti:
ja hermostui ja räväytti metalliremmillä päähän niin koira ulvahti kivusta ..eli en usko että todellakaan teeskenteli ja suutuin todella tuolloin sen omistajan tutun käytökseen..väitti että korkea kipukynnys ..ei kyllä todellakaan ollut ei ainakaan tällä yksilöllä. Ja väkivallalla ei koiraa kouluteta ei mitään rotua.
Toinen ystäväni omistaa kerrynterrierin ja se kyllä teeskenteli kipua vaikkei sille mitään sattunutkaan..huvittavaa ja noloa kun kaikki kääntyy katsomaan "rääkkääjää"
ja sitten kolmas tapaus staffi niin sille oli käynyt huonosti toinen koira oli klohmaissut sitä takareiteen pahasti purema luuhun asti ja porukka huomasi sen vasta kotona koska ei reagoinutkaan kipuun. Saman olen kuullut amerikan versiosta.
Ja kettuterrieristäkin on väitetty samaa (joita omistan kaksi) mutta se ei pidä paikkansa sillä metsästyksen tiimellyksessä vereen purkautuva adrenaali poistaa kivun. Muulloin tuntee todella herkästi kivun kuten eläinlääkärillä jonne ei enään suostu menemään. ;)
Sama juttu kun itseäni puri pienenä koira käteen ja tikit tuli niin en muista kipua ollenkaan koska pelästyin vaikka muuten kipukynnykseni on todella matala. Eli kivun tunteminen ei ole aina niin yksiviivaista.mutta kerroinpa omasta kokemuksesta. Tottakai jos joku idiootti remmillä räväyttää pyllylle niin se sattuu koiraa kuin koiraa. Sitä en tarkoittanut viestilläni...
- panduli42
Munstaffi kirjoitti:
mielestäni sovi perheeseen jossa alle 3v lapsia koska staffi on aika raju pentuna.Ja luonteeseen kuuluu päälle hyppiminen, vaikkakin vaan ilosena olessaan ja tervehtiessään tuliaa. Muuten se on erittäin ihmis rakas. Omani ei ole mikään raivohullu toisille eläimille, päin vastoin, utelias kylläkin.Se osaa olla kiltti ja hellyyttä vaativa kun sen sellaiseksi kasvattaa. Kipukynnys on todellakin kova, mutta on omistajan asia katsoa että se ei loukkaa itseään lekikkiessään muiden koirien kanssa,ohut karvapeite ei suojaa muiden hampailta. Ainoa asia minkä olen huomannut mikä on hieman huono on se että ne eivät erikoisesti pidä vieraista saman rotuisista, helposti leikki muuttuu todeksi. Mutta on tämä on vaan minun mielipiteeni staffin omistajana. Minulla myös 2 isoa koiraa ja lapsia.
Meille tuli staffi,kun nuorin muksu oli ihan vaava.Eikä todella tehny mitää pahaa lapselle.Ja lapsia oli 4 alle 9 v (nyt jo aikuisia).Ja nytkin on staffeja useampia kotona ja perheessä on nyt 3 alle 10 v lasta.Koirat ja muksut on parhaimmat kaverit keskenään.Ja kyllä mukust pientä hyppimistä kestää,ei mene rikki.Ja omistaja on vastuussa koiran kouluttamisesta.Jos/kun koira hyppii liikaa jonkun mielestä niin sana EI riittää,ainakin meillä ja hyppiminen loppuu siihen:)
Staffit on helppo kouluttaa,rakkautta ja kuria tasaisesti.
- Shiny
Aiemmat vastaajat väittelivät kipukynnyksestä. Näillä molemmilla roduilla se on varmasti suht korkea, muttei se todellakaan tarkoita, etteikö niitä ihan yhtälailla satu, jos niitä hihnalla huiskitaan.
Jonkun koiralta oli purema luuta myöten, eikä koira ollut virkkonut siitä mitään. Tappelutilanteessa koiralla adrenaliinit pursuilee, joten ei se silloin pahemmin kipua tunne, oli rotu mikä hyvänsä. Onhan se hyvin pitkälti ihmisellä sama juttu.
Kipukynnys ei kuitenkaan varmaan ole niitä merkittävimpiä asioita, joita sinäkään koiranhankinnassa mietit! =)
Sen verran minä näistä roduista tiedän, että staffia suositellaan ihan perhekoiraksi. Se voi olla epäsosiaalinen muita saman sukupuolen edustajia kohtaan, mutta on yleensä kyllä pehmeämpi, kuin bullterrieri.
Itse olen harkinnut kääpiöbullterrieriä, mutta arveluttaa, mahdanko pärjätä sellaisen kanssa, kun ovat kuulemma aika pippurisia...
Paras keino on varmaan tutustua rotuihin ihan livenä ja muistaa, että jokainen koira on rotumääritelmästä huolimatta erilainen. Niin paljon riippuu siitä, mitä siellä hihnan toisessa päässä on.- on hyvä
siinä mielessä tietää että jos haaveri tulee niin sitä ei helpolla aina huomaa..mutta mitä tulee kääpiöbulliin niin tapasin yhden yksilön ja se ainakin oli hauska pakkaus mukava ihmisille ja (pierevä) mutta nenä halki kun oli otellut saman perheen dobberin kanssa..joten tempperamentissa löytyy eli kannattaa kiinnittää varsinkin tuohon että tulisi hyvin muiden kanssa toimeen...eli kokemus yhden kaveruuden verren ;)
- Shiny
on hyvä kirjoitti:
siinä mielessä tietää että jos haaveri tulee niin sitä ei helpolla aina huomaa..mutta mitä tulee kääpiöbulliin niin tapasin yhden yksilön ja se ainakin oli hauska pakkaus mukava ihmisille ja (pierevä) mutta nenä halki kun oli otellut saman perheen dobberin kanssa..joten tempperamentissa löytyy eli kannattaa kiinnittää varsinkin tuohon että tulisi hyvin muiden kanssa toimeen...eli kokemus yhden kaveruuden verren ;)
Vai että pierevä.....=D
- tildantahdet
on hyvä kirjoitti:
siinä mielessä tietää että jos haaveri tulee niin sitä ei helpolla aina huomaa..mutta mitä tulee kääpiöbulliin niin tapasin yhden yksilön ja se ainakin oli hauska pakkaus mukava ihmisille ja (pierevä) mutta nenä halki kun oli otellut saman perheen dobberin kanssa..joten tempperamentissa löytyy eli kannattaa kiinnittää varsinkin tuohon että tulisi hyvin muiden kanssa toimeen...eli kokemus yhden kaveruuden verren ;)
ainakin jatkuvat eivät mielestäni kuulu johonkin tiettyyn koirarotuun. Jos ilmavaivat jatkuvat koiralla päivittäin runsaina, on sillä luultavasti ulostuskin kaikkea muuta kuin normaali. Sinappimainen ulostuskin on jo merkki samoin ilmavaivat, ettei koiralle annettava ruoka ole sille sopivaa.
- bullilla
tildantahdet kirjoitti:
ainakin jatkuvat eivät mielestäni kuulu johonkin tiettyyn koirarotuun. Jos ilmavaivat jatkuvat koiralla päivittäin runsaina, on sillä luultavasti ulostuskin kaikkea muuta kuin normaali. Sinappimainen ulostuskin on jo merkki samoin ilmavaivat, ettei koiralle annettava ruoka ole sille sopivaa.
ole sen enempää ilmavaivoja mutta tällä yksilöllä oli melkoiset tuhnut ;)..olin katsomassa sitä ostomielessä ja kieltäydyin hauskasta koirasta koska pyysi siitä sen iän puolesta liikaa hintaa eli pieru ei suinkaan ollut syy kieltäytymiseen vaan minulla ei ollut yksinkertaisesti niin paljon rahaa laitettavaksi koiraan...;) Silloin yksilöitä ei ollut suomessa kuin muutama.
Itse omistan tälläkin hetkellä koiran joka ei piere eli ruokavalio reilassa. :)
- iitasylvi
Minulla bulli ja dobberi kokemusta...Bulli aika itsepäinen, mutta ihana koira. Tai ei edes oikeestaa koira vaan persoona;)
Lähinnä seurakoira/terrieri luonteeltaan. Voinee kouluttaa (ja pitääkin ne perusasiat), mutta sillä ei ihan niin kova mielyttämisen halu kuin palvelus/käyttöroduilla. Tietysti jokainen yksilö erilainen.
Kannattaa varoa, jos bulliin retkahtaa, retkahtaa loppu elämäksi!!! - tildantahdet
Asiallista tietoa saat parhaiten soittamalla esim. ko. rotuyhdistysten pentuvälittäjille. He kertovat rotujen luonteesta, rodun omista sairauksista, koulutettavuudesta ja käykö rotu perhekoiraksi jne.
- ----------
itse pelkäsin ennen koiria kuollakseni, kunnes tutustuin erääseen staffiin.uskomaton persoona, kiltimpää koiraa saa hakea.tottelevainen ja ihmisystävällinen, kauhea miellyttämisen halu.toisista koirista ei niinkään välittänyt(ei ollut vihainen, vaan välinpitämätön), mutta ihmisiä mielisteli ja syliin änkesi rapsutettavaksi.
- pipa ja tötterö
Staffi, maailman mukavin koira, jos omistaja ei ole kuukelispää, munaton pölö.
Jämäkänkiltillä omistajalla oleva aarre ja timantti.. - Pilpa
Mitä luulette, sopeutuuko staffi perheeseen jossa on kissoja?
- h
meidän staffi kyllä lähtisi joka kissan perään jos vain antaisi ja luulen että se ei oikein vielä tiedä että mitä ihmeen otuksia nuo kissat ovat. Mutta eikös ne kissat oo kuitenki aika kuninkaita ja näyttävät kaapin paikan että luulenpa että meidänki staffia sais joku kissa vähän kouluttaa, niin se ei oliskaan häntä kolmantena jalkana menossa aina niiden luo :)
- pipa ja tötterö
Itselläni 3 kissaa ja staffi, kaikki köllölöilee samassa kasassa.
Pusketaan ja pestään toisia vuorotellen.. Meidän kotiharmoniassa ainakin toimii.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta384659Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä203195Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2722376Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui532247- 1652079
Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu891670Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3601661- 171653
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1131642M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti151289