Huh.. tuntuu pahalta lukea särkyneen sydämmen palstan kirjoituksia, kun oma sydämeni ei ole enää särkynyt. Kuitenkin jokin vetää tänne palstalle silti.
Sydän parani vihdoin, mutta melkein kolme vuotta tämä kesti, "vaivasesta" neljän vuoden avoliitosta toipumiseen. Vaan olisi pitänyt heti katkaista täydellisesti välit, niisanottu ystävyys repi haavoja auki uudelleen ja uudelleen.
Olen nyt kasassa ja tunnen olevani parempi, oma tuttu itseni. Olen tehnyt ne jutut joista haaveilinkin, mutta en uskonut ikinä jaksavani kun olin sinusta erossa. Jaksoinpas. Se on kaikki omaa ansiotani. En antanut itseni masentua toimintakyvyttömäksi vaikka se onkin niin helppoa. Päätin että en ainakaan sinun takiasi hakeudu terapiaan ja lääkkeitä syömään..
Muistan silti kaikki tärkeät päivämäärämme eikä hyviä muistoja vie pois mikään. Onneksi en enää ajattele sua ensimmäisenä herätessäni ja viimeisenä nukahtaessani. Juhlapyhillä on uusi merkitys enkä kaipaa sinua vierelleni.
Onneksi tajusin säilyttää itsekunnioitukseni. En roikkunut puntissasi. Kaiken tärkeän sain sanotuksi sulle.
Se tekee pahaa kun lukee särkyneitä sydämiä, miten paljon valtaa annetaan toisen päätökselle, haluaako HÄN jatkaa yhdessä. Itketään kuinka hieno ihminen on kyseessä, vaikka onko käytös muka hienoa? Annetaan uusia ja uusia mahdollisuuksia joista jokainen päättyy pettymykseen.
Älkää antako itsekunnioitustanne pois. Älkää antako päätösvaltaa toiselle omasta onnellisuudestanne.
Ilman raastavia sydänsuruja ei olisi jälkeenpäin ylpeyttä siitä että selviytyi ja pärjäsi.
Vasta jälkeenpäin sen huomaa.
Sydän parani vihdoin, mutta melkein kolme vuotta tämä kesti, "vaivasesta" neljän vuoden avoliitosta toipumiseen. Vaan olisi pitänyt heti katkaista täydellisesti välit, niisanottu ystävyys repi haavoja auki uudelleen ja uudelleen.
Olen nyt kasassa ja tunnen olevani parempi, oma tuttu itseni. Olen tehnyt ne jutut joista haaveilinkin, mutta en uskonut ikinä jaksavani kun olin sinusta erossa. Jaksoinpas. Se on kaikki omaa ansiotani. En antanut itseni masentua toimintakyvyttömäksi vaikka se onkin niin helppoa. Päätin että en ainakaan sinun takiasi hakeudu terapiaan ja lääkkeitä syömään..
Muistan silti kaikki tärkeät päivämäärämme eikä hyviä muistoja vie pois mikään. Onneksi en enää ajattele sua ensimmäisenä herätessäni ja viimeisenä nukahtaessani. Juhlapyhillä on uusi merkitys enkä kaipaa sinua vierelleni.
Onneksi tajusin säilyttää itsekunnioitukseni. En roikkunut puntissasi. Kaiken tärkeän sain sanotuksi sulle.
Se tekee pahaa kun lukee särkyneitä sydämiä, miten paljon valtaa annetaan toisen päätökselle, haluaako HÄN jatkaa yhdessä. Itketään kuinka hieno ihminen on kyseessä, vaikka onko käytös muka hienoa? Annetaan uusia ja uusia mahdollisuuksia joista jokainen päättyy pettymykseen.
Älkää antako itsekunnioitustanne pois. Älkää antako päätösvaltaa toiselle omasta onnellisuudestanne.
Ilman raastavia sydänsuruja ei olisi jälkeenpäin ylpeyttä siitä että selviytyi ja pärjäsi.
Vasta jälkeenpäin sen huomaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämän viestisi luen vielä monta kertaa uudelleen!!!