v. 1886 virsikirjan digitointi

Laitapa sähköpostia tai soita Suomen kirkkomusiikkiliittoon. Sieltä varmaankin osaavat neuvoa tekijänoikeuskysymyksissä. Yhteystiedot löytyy nettisivulta: http://personal.inet.fi/musiikki/skml/

Hei

Luin viestisi keskustelupalstalle.

>Tietääkö joku onko vuoden 1886 virsikirjan virret tekijänoikeuksista vapaat.

>Olen digitoinut nyt n. 240 sen virsistä ja ajattelin laittaa ne verkkoon.

>Työ edistyy hitaasti ja apu olisi tervetullutta.
Kiinostaako jotain teistä yhteistyö. Jos osaa
kymmensormijärjestelmän niin pystyy digitoimaan noin 4 virttä tunnissa.

>Joku voisi esimerkiksi digitoida virret 500- ...
Itse jatkan virrestä 240 eteenpäin ja työhön
menee vielä kuukausia, sillä en viitsi joka päivä näpytellä virsiä koneelle. Keskimäärin viimeaikoina olen digitoinut vain yhden virren päivässä. Eli kiinostaako jotain teistä yhteistyö?

---

Olen oppinut kymmensormijärjestelmän vuonna 1970 ja käytän sitä koko ajan.

Minulla on runsas määrä eri ajan virsikirjoja kirjahyllyssäni.

Mutta olen kiireinen ja tuhat rautaa tulessa.

Ymmärtääkseni vuoden 1886 virsikirjan virsillä ei ole muuta voimassaolevaa tekijänoikeutta kun n.s. moraaliset oikeudet, jotka koskevat kaikkia teoksia eivätkä vanhene koskaan, eli: teosta saa vapaasti kopioida, mutta tekijä on mainittava eikä teosta saa muutta sellaisella tavalla, joka halventaa teosta tms. (en muista virallista sanamuotoa).

Mutta eikös tämä digitointi olisi parempi tehdä skannaamalla sivut?

Mika Ainola

Eli kai nuo tekijänoikeudet pitäisi tarkastaa ennen kuin laittaa verkkoon mitään.

Kyse lienee teksteistä nyt eikä sävelmistä?
Ehdottomasti skanneri ja tekstinlukija käyttöön. Canonin skannereiden mukan tulee erittäin hyvä Omnipage, joka lukee tekstit atk-muotoon erittäin hyvin. Sillä saat tekstimuotoon vaikka 10 virttä päivässä. Ellei sitten kyse ole fraktuurasta? Muistaakseni 1886 teksti ovat ihan 'tavallista' fonttia.
Mitä tulee tekijän oikeuteen, normaalit perussäännöt ovat kai voimassa eli teksti on vapaa, jos sen tekijöiden (runoilija, kääntäjä jne.) kuolemasta on kulunut yli 70 vuotta.

näin.

Jos vuoden 1886 virsikirjassa on teksti, jonka runoilija tai suomentaja oli hengissä vielä 1937, niin sitä tekstiä ei saa vielä vapaasti julkaista.
Jos hän kupsahti juuri 1937, niin tekstin saa julkaista 2008, kun on kulunut 70 vuotta kuolinvuoden päättymisestä.

Tai saa sen aikaisemminkin julkaista kun ostaa oikeudet tekijänoikeuden haltijalta.
Haltija voi olla kuolinpesä, perikunta tai joku muu taho jolle oikeudet on myyty.

Teoriassa joku tekijä on voinut olla hengissä noinkin pitkään, 50 vuotta virsikirjan julkaisemisesta. Kuolinvuosia voi tietysti googlettaakin.