Kannattaako tunnustaa jos pettäää???

itse en varmaan pystyisi olla kovin kauaa kertomatta..eli kyllä mun mielestä pitää kertoa , parempi tietysti jos ei pettäis ollenkaan=))

varmaan kaikki arvostaa sitä, et ollaan rehellisiä. mä ainakin antaisin sille pisteet joka on sanoo mulle suoraan, et nyt on käyny näin.....

Tämä on vähän kakspiippuinen juttu. Toisaalta kumppanilla on oikeus tietää, luonnollisesti. Toisaalta jos itse katuu sitä syvästi ja on varma siitä ettei tule tekemään sitä enää uudestaan, ei ehkä aina kannata kertoa. Asiat kun eivät tule enää olemaan samat sen jälkeen, kun luottamus on kerran mennyt se harvemmin tulee enää takaisin ja onko oikein kaataa omasta töppäyksestä johtuvaa pahaa oloa toisenkin niskaan? Tämä siis olettaen että se pettäminen on ollut joku kännissä tehty yhden yön hairahdus eikä tuliaisena ole tautia. Jos taas kyseessä on pitempiaikainen, harkittu suhde (tai sitten jos on pettänyt monta kertaa) niin totta helvetissä se pitää kertoa. Jo yksistään kumppanin terveydenkin takia. Se kortsu kun ei suojaa kuin penistä ja taudit tarttuu muillakin tavoin...

Riippuu ihan suhteesta ja koko sen tilanteesta.Jos suhde on kriisissä kun näin tapahtuu mutta sitten alkaakin mennä parempaan suuntaan niin olen sitä mieltä ettei kannata mennä pilaamaan asioita. Mutta jos suhde on jo niin syvässä kriisissä ettei mikään auta niin silloinhan se kertominen saattaa vaan ratkaista tilanteen. Hankala asia, mutta mä olen sitä mieltä että asiaa kannattaa miettiä ja hartaasti joka kantilta ennen kuin päättää kertooko vai ei? Loppujen lopuksi ketä se hyödyttää? Aiheuttaa vaan petetylle tuskaa ja pettäjä saa keventää omaatuntoaan.

kertoa.Tieto lisää tuskaa,etkö sitä tiedä?