suloinen ja mielestäsi oikeutettu,jos läheisesi on sinua loukannut?Voisitko ajatella,että antaisit hänelle anteeksi,kun hän pyytää,vai jatkaisitko siltikin märehtimistä ja kostaisit kummminkin?Silmä silmästä teorialla.
onko
kosto???
141469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
riipuu siitä miten on loukannut.pienellä korvauksella vois vaikka hyväksyä.mutta jos on kysymys narsissita.narsisti ei ikinä tunnusta että hän väärässä.niistä parempi kun pysyy erossa.vaikka kuin sukulainen
Jos joku sukulainen minua loukkaa, niin en anna koskaan anteeksi.
Minä en anna anteeksi kenellekään törkeää käytöstä. Vaihdan jopa ystäviä, jos entiset loukkaavat.
Juuri noin kuin sinä, tekee klassinen narsisti.
..kuinka oikeassa tämä kirjoittaja on! On sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti elävät toisten kiusaamisesta. Pysykööt karsinoissaan ja kiusatkoot toisiansa. Minunkin anoppini on sellainen piru, että vuosien varrelta on pikku hiljaa aina uudet ystävät kaikonneet, kun ovat havainneet hänen kieron luonteensa. Nyt mekin...
Ehkä antaisin anteeksi, riippuu tilanteesta ja anteeksipyynnöstä ja miten asiat selvitetään, mutta en koskaan voisi unohtaa. Menisi kyllä aikaa, kunnes voisin taas luottaa ihmiseen, jos kerran luotto mennyt. Olen mustavalkoinen ihminen - vaikeaa se olisi kyllä. Koston tie ei ole oikea, joskin sitäkin on tullut harrastettua, en tiedä onko toimenepiteeni tuottaneet tulosta. Muori ja anoppi vm. -58
Minulle on kaikkein läheisimmät sukulaiset tehneet paljon pahaa, joten lopulta katkaisin yksinkertaisesti välit. En siis ole tekemisissä heidän kanssaan lainkaan.
Ja hyvältä tuntuu.
Mihinkään kostoon minulla ei edes ole vaadittavaa mielikuvitusta keksiä jotain ilkeää takaisin. Oma elämäni on myös minulle sen verran kallis, että haluan keskittyä myönteisyyteen enkä märehtiä noita vanhoja. Olleita ja menneitä ei muuksi voi muuttaa. Mutta ne voi jättää taakseen ja katsoa eteenpäin.
ei ikinä anneta anteeksi,sisarukset loukkasivat meitä julkisella paikalla pankin edessä.
ei ihmiset siitä miksikään muutu,turha sitä sopua enää millään näyttelimisellä on yrittää takaisin saada.
meidän suvussa luvattiin aina että ihmiseen sanaan pitää luottaa mutta pahin petturi oli tämä sanoman tuoja.
Minun on vaikea antaa anteeksi loukkauksia, koska minulta ei ole niitä koskaan anteeksi pyydetty. Pysyn kaukana loukaajista nykyään. Jos toinen vilpittömästi katuu ja pyytää anteeksi, miksi lähteä kostamaan?
ei kannata.antaa narsistin olla omissa oloissaan.eikä tarvii mihinkään suvun pippaloihin osallistua.8 vuotta mennyt.itkivät että sano etes päivää.minä sanoin .minun ei tarvitse kyrville sanoa päivää-että silleen-suku on pahin
Sano, kun tapaatte, että päivää sinulle, mutta ei kyrvällesi! Aivan leikittä, kosta ei kannata, sillä väärin tehnyt saa koston elämältä muodossa tai toisessa.
Anteeksianto ja unohtamien ovat sama asia.
Eli kun joku sanoo antavansa anteeksi, mutta ei unohda - on anteeksiantamus yhtä tyhjän kanssa, eikä koko sanaa kannattaisi käyttääkään.
Itse olen antanut anteeki silloin kun en enää ajattele koko itseäni kohtaan väärin tehnyttä katkeruudella.
Ei ole synti olla vihainen ja suuttunut, mutta koston tielle ei kannata lähteä koskaan.
Ihmissuhteet katkeavat joskus. Itselleni on käynyt niin, mutta sitä on saattanut edeltää pitempiaikainen "suunnitelma" loukkaajan taholta, panna välit poikki. Sopivan tilaisuuden tultua se sitten tapahtuu, välirikko.
Muistelen entisiä ystäviäni, ja tahdon muistaa ne hyvät ajat, hetket ja hauskanpidot yhdessä, mutta paluuta entiseen ei ole.
Kysymys oli ,saako sukulaiselle kostaa?
Minun mielestäni ei,mikäli sitten teko on ollut todella törkeää..
Kannattaa aina ottaa asiasta selvä,ilman ulkopuolisten kertomuksia.
Koskaan ei saa tuomita ennen kuin asia on aivan varmasti toteen näytetty,pelkkä väärin ymmärrys saattaa vaikuttaa totuudelta..
Itselleni kävi juuri noin,sisareni kosti minulle tekosen johon minulla ei ollut osaa eikä arpaa,hän ei myöskään halunnut kuulla minun puoltani asiasta vaan leimasi suoralta kädeltä paskan puhujaksi ja aloitti kostonsa.
Ja mitä kostollaan saavutti,lopullinen välirikko,vaikka hän joskus katuisikin sanojaan ja tekemisiään kohtaani,tai saisi tietää syyttömyydestäni ja pyytäisi anteeksikin en omalta puoleltani voi sitä hänelle enää koskaan antaa..
Hän sai kostonsa ,minä syyttömänä sen kärsin,kaikki loukkaukset eivät unohdu päästäni pelkällä sory pyynnöllä.
Siis kosto ei kannata.
Parempana keinona suosittelen etäisyyden ottamista kunnes olet asiasta 100% varma.
mitä tarkoitat tuolla käyttämälläsi kahdella perättäisellä pisteellä.
Ja sillä, että vaihtelet välilyönnin paikkaa välimerkkien kohdalla. Onko se jokin tehokeino?
oikee meininki
Minunkin todella ilkeä sisareni on saanut maistaa omaa lääkettään, mutta kun on immuuni, niin mikään rohto ei enää tehoa.
Aivan kuin liian usein, jopa pikkuvaivoihin antibioottia saanut huomaa, että lopulta lääke ei enää tehoa juuri mihinkään.
Sisarellani on ollut epäonnea lähes kaikessa. On ukkonsa "kolttoset", tosin sisar rääpäleen aikaan saamat, on vakavaa sairautta, lapset kaikki bimboja, kuka milläkin tavalla, varsinkin kaksi vanhinta, jotka ovat vanhempiensa tapaan kierouden ja vääryyden ruumiillistumia.
Eukko ei usko mitään, vaan jatkaa entiseen malliin. Mieheni sanoo usein, että 12 - vuotiaan henkisellä tasolla olevaa ei kannata noteerata millään lailla. Leikkiköön samankaltaisten kanssa, niinkuin leikkiikin.
Nämä hänen nk. ystävänsä vaan eivät taida olla kovinkaan lojaaleja nk. siskoani kohtaan. Jotkut nauravat takanapäin ja kukaan ei oikeastaan voi ymmärtää.