Onko kokemuksia siitä, että esim. YTHS:n kautta olisi päässyt rintojen pienennysleikkaukseen?
Mitä lääkäri tarkalleen ottaen kysyy, onko jotain mihin pitää varautua tai olisi hyä miettiä etukäteen?
Jos ei leikkaukseen, niin onko mahdollista päästä Kelan piikkiin esim.hierojalle tuon niskasäryn estämiseksi?
Mitä lääkäri tarkalleen ottaen kysyy, onko jotain mihin pitää varautua tai olisi hyä miettiä etukäteen?
Jos ei leikkaukseen, niin onko mahdollista päästä Kelan piikkiin esim.hierojalle tuon niskasäryn estämiseksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Eipä valitettavasti ole kokemuksia YTHS:n kautta pienennysleikkaukseen pääsystä, koska en yksinkertaisesti uskaltanut ottaa asiaa siellä esille. Mietin sitä koko yliopisto-aikani, turhauduin ja tuskastelin, päätin aina uudestaan ja aina uudestaan pelkuruus voitti.
Yksinkertaisesti pelkäsin ja ujostelin sitä, että joudun kertomaan asiasta sinne sun tänne ja selittämään lääkäreille, viranomaisille ym. asiaa, joka on tähän astisen elämäni suurin tragedia. Siksi pidin ainoana vaihtoehtona yksityistä klinikkaa, siellä ei kyseltäisi, vaan hoidettaisiin homma nopeasti ja diskreetisti.
Ja kun talous antoi lopulta periksi, otin heti yhteyttä yksityiseen klinikkaan ja nyt n. 2 kk myöhemmin rintani on vihdoinkin leikattu ja 20- vuotinen unelmani täyttynyt!
Elikkä tahdon sanoa, vaikka kysymyksiisi tämä ei vastaakaan, että toimi! Ota yhteyttä YTHS:n lääkäriin, juttele, kerro, miten asia vaivaa sinua fyysisesti (ehkä henkisestikin?). Ei ole mitään järkeä vain odottaa, tuhlata vuosia ja kärsiä!
Kärsin suurista ja eri kokoisista rinnoista nuorempana. Kun lapset oli synnytetty ja imetetty, hakeuduin lääkärin vastaanotolle. Siinä vaiheessa rinnat olivat niin suuret, että ryhti kallistui eteenpäin ja esim. juokseminen oli epämiellyttävää.
Lääketieteellisistä syistä pääsin rintojen pienennykseen ilman muuta. Jonotusaika oli julkisella puolella kyllä pari vuotta, mutta se myös oli tarpeen henkiseen valmistautumiseen ja muutaman liikakilon pudottamiseen.
Leikkaus onnistui hyvin. Kuppikoko muuttui d stä b hen.
Olin kuin teinityttö mennessäni ostamaan ekoja rintsikoita. Liikunta helpottui ja olin tyytyväinen itseeni. Kuulin, että rintojen pienennysleikkauksessa käyneet potilaat ovat tyytyväisin potilasryhmä ko. sairaalassa. Varmasti totta. Puolen vuoden päästä tehtiin vielä arpileikkaus. Hiukan jäivät arvet kuitenkin näkyviin ja arpien päihin pienet ihopoimut, mutta se ei kyllä minua ole yhtään haitannut.
Ainoa neuvo minkä antaisin ja mikä kannattaisi sairaalan jälkihoidossakin huomioida, on että uuden ryhdin ja asennon harjoitteluun kannattaa satsata aikaa ja ajatusta. Esim. fysioterapia ja oikein suunniteltu kuntosaliohjelma kannattaa aloittaa sitten kun on parantunut. Ja tietääkseni rintojen pienennys ei kyllä estä imetystä, eli ei tarvii niin kauan odottaa kuin minä.
Siis sait pienennysleikkauksen, vaikka sinulla oli vain D-kuppi? Hui! Oletko muuten jotenkin kauhean pieni?
Sori jos kysymykseni kuulostaa tahdittomalta, luulin vain, että rintojen tulisi olla paljon isommat, jotta leikkauksen saisi.
Toi ryhti homma. Mulla on nyt kanssa opettelua tuon uuden hyvän ryhdin kanssa. Nyt kun rinnat eivät paina, niin kumminkin ryhtini on huono. Hartia kasassa koko ajan. Joudun ihan tosissani monta kertaa päivässä venyttelemään ja jumppaamaan, että ryhdistäni tulisi parempi.
Minä sain omalta lääkäriltä lähetteen keskussairaalaan leikkaukseen vaikka minulla oli 85 c kuppi!!!!Siihen vaikuttaa mm.terveydelliset seikat kuten ihottuma,mikä minulla oli rintojen alla,niska,-hartia kivut....minulla kahden lapsen jälkeen rinnat muistutti lähinnä "ajokoiran"korvia= )tosi vaikea olla....kesät oli pahimpia...
sain kutsun leikkaukseen aika pian..n.vuosi ja nyt minut on leikattu,tämän viikon ma.ja kaikki on mennyt tosi hyvin...
kuulostaa vain niin hullulta. Olen paljon isompi kuin sinä (olit), muttei koskaan ole ollut mainitsemiasti vaivoja. No, hölkkää tai kansantanssia en näillä utareilla harrastaisi, mutta en kyllä tekisi niin muutenkaan.
Olisihan se kiva olla pienempi ja nätimpi, mutta leikkaus... ei kyllä mieskään suostuisi.
Pikaista paranemista Sinulle! :)
Minäkin olin ennen C nyt B kuppilainen, eli ei se pelkkä koko siihen asiaan vaikuta vaan tosin kokonaisuus ja muut mahd. ongelmat.
Huomattavasti helpompi elää näiden kanssa.Ja mainitsit miehesi,annan sille palautetta siitä?Eli,sinun rinnathan ne leikataan ja sinun hyvin voinnistahaan siinä olisi kyse!
outo on miehesi jos rintojesi takia on sinun kanssa,mieti nyt vielä?
Minun mieheni on suhtautunut tähän aivan mahtavasti,hoiti minua ensimmäisen vk,aikana,,,puki minun päälle ja harjasi jopa hiukseni,kun käteni ei noussut niin korkealle.
Nyt nautimme yhdessä näistä minun uusista upeista rinnoista ja olemme molemmat tyytyväisiä!!
Siis,harkitse vielä....
Tsemppiä sinne teet nyt mitä teet
moi
oli niin kiva lukea kun sinulla on just mennyt asiat mieheni kanssa kuin minäkin haluaisin.
mulla on dd-kupit ja c-kuppeja toivoisin ,mitk oli enne lapsia.
on vaan jotenkin niin jännää odottaa kirurgille pääsyä kun pelkää,että hän "lynkkaisi" leikkaukseni.
olisin kysynyt vielä ,että siirrettiinkö sinun nännejä?itse en näe kun nännin reunaa vähän kun ovat tuolla ns.etelänavan puolella,miltähän se tuntuukaan jos saa nekin nähdä joskus ja se mikä ihaninta et loppuis tää niska/hartiakipu ja että pääsisi lenkille kun ei satu rintoihin kun ei auta ees urheiluliivitkään.
kiitos jos kirjoittelet mulle.
Nina
Heips!
Itse kävin joulun alla YTHS:n lääkärillä arvioituttamassa rintani, tällä hetkellä kuppikoko on H ja rinnat todella vaivaavat.
Kelan korvauksen piirissä olevaan leikkaukseen pääsee, kun täyttää tietyn kriteeristön. Siihen vaikuttaa rintojen koko ja niiden fyysinen ja "sosiaalinen" haitta-aste. Lisäksi tähän kaikkeen vaikuttaa vielä painoindeksi. Tilanne pisteytetään tietyn kaavion mukaan ja pisteitä kertyy välillä 0-100. Jotta kuuluisi kelakorvattavan hoidon piiriin, pitää saada 50 pistettä. Painoindeksistä aiheutuu se, että ylipainoiset saavat normaalipainoisia vähemmän pisteitä, jolloin korvauskriteeristö ei välttämättä täyty. Tällä kaiketi kannustetaan ensin pudottamaan ylimääräiset kilot ja katsomaan, että miltä rinnat näyttävät sitten.
Itselläni on reilusti ylipainoa ja vaikka rintani ovatkin niin isot, että korvauskriteeristö olisi täyttynyt jo nyt, niin lääkäri ehdotti että pudotan ensin jonkun verran painoa ja menen sitten uudestaan käymään arvioinnissa. Lääkäri myöskin epäili, että hirveän mielellään ei näin nuorelle leikkausta tehtäisi.
Eli kyllä YTHS:llä saa tämänkin palvelun, kunhan muistat kertoa miten rinnat vaivaavat :)
... kuin edellä puhujalla.
Itselläni on YTHS:llä hyvä "lääkärisuhde", mutta otin asian toukokuussa 2006 puheeksi kuitenkin paikallisessa (uusmaalaisessa) terveyskeskuksessa, jonne varasin käyntiajan juuri tätä tarkoitusta varten.
Visiitti ikäiseni (n. 40 v.) naislääkärin luona oli mukava, kiireetön ja huumorintäyteinen: itselleni oli tärkeää puhua naisen kanssa näistä kahdesta, jotka ovat olleet kenties suurin häpeän ja luimistelun aiheuttaja viimeisten noin 25 vuoden aikana.
Olen pitkään kestäneen syömishäiriön jäljiltä reilusti ylipainoinen, ja rintani mahtuvat *hikisesti* kuppeihin numero Hoo. Ennen sairastumistani kymmenen vuotta sitten rinnat mahtuivat C-D -kuppeihin, toki olin nuorempikin tuolloin.
Mielestäni parasta valmistautumista lääkärin pakeille on se, että tekee itselleen mahdollisimman rehellisesti selväksi ne henkiset sekä fyysiset rajoitteet joita ylisuurista / kipeistä rinnoista on. Hyvä on jos ne asiat saisi kirjoitettua itselleen paperille, pienet ja isot. Eikä sitä paperia tarvitse kellekään näyttää, mutta siitä voi olla hyötyä asioiden selkiyttämisessä.
Plastiikkakirurgisille korjausleikkauksille myönteisten ystävien kanssa kannattaa myös puhua asiasta, ellei aihetta ole jo vatvottu loppuun!
Lääkärillä käynnin jälkeen kannattaa myös muistaa iloita rintaparoistaan, sillä leikkaukseen pääsy tarkoittaa myös vanhasta (painolastista?!) luopumista. Rinnat ovat myös tutut ja niiden kanssa on eletty ja koettu (jos ei muuta niin ainakin vastoinkäymisiä), ja niille - muuta ihmistä unohtamatta - kannattaa olla lempeä.
Hyvä on myös tarkastella kehonkuvaansa yleisemminkin, että onko siihen tyytyväinen noin yleensä. Rintaleikkaus kun ei poista kehon muita ongelmaksi koottuja alueita, saattaa jopa korostaa niitä, kuten tapaamani kirurgi minulle muistutti syyskuussa 2006.
Toukokuinen naislääkäri totesi minun täyttävän KELAn kriteerit, ja teki lähetteen Töölön sairaalaan, jonka kirurgi tarkisti rintavarustukseni syyskuussa ja sanoi että jonoon vaan, ja että heillä kestää tällä hetkellä noin puoli vuotta leikkaukseen pääsy. Se sopii minulle. Pudottelen tässä painoani hyvällä motivaatiolla, ja totuttelen ajatukseen C-D -kupista, riippuu vähän siitä mihin painoni asettuu.
Enpä olisi 1980-luvulla tuskaisena nuorena naisena vielä uskonut, että tällainen mahdollisuus joskus suodaan!
Rohkeutta ja lykkyä sinulle.
Olisin ollut kiinnostunut, että etkö ole vielä saanut mitään leikkausaikaehdotuksia, jos sinut laitettiin jonoon syyskuussa.
Itseni laitettiin jonoon lokakuussa Töölössä. Minulla siis 2,5 kk tuohon maagiseen puoleen vuoteen. Puoli vuotta pitäisi olla aika oikein, olen soittanut ja varmistanut.
Tuleeko leikkausaikaehdotus milloin, onko kellään kokemusta?
Itse pääsin jonoon kesäkuun loppupuolella viime vuonna, eli joulun tienoilla meni puolen vuoden raja rikki. Vielä ei ole leikkauskutsua tullut, mutta enpä toisaalta ole itse soitellut peräänkään.
Heippa,
Sain juuri soiton työterveyslääkäriltäni ja hän kertoi että on laittanut lähetteen töölön plastiikkakirurgille. JIHUU!! jännitin kovasti, leikkaavatko he nuoria, joilla ei ole lapset vielä tehtynä.
Osaisitteko neuvoa, kauan menee ennen kuin pääsen lääkärin juttusille?
Keski-Suomessa odotin 1 ½ vuotta leikkaukseen pääsyä.