Kertokaa miten olette selviytyneet hankaluuksista ilman eroa?
Ei mitään niin yksinkertaista kuin riitely tai pettäminen tai hakkaaminen tms. Vaan vähän monimutkaisempi sotku alkaen yleisestä vitutuksesta koko elämään ja tietty sitten puolisoonkin, ja on vähän epäselviä nämä syy- ja seuraussuhteet tässä asiassa.
Esimerkiksi tuntuu hieman yksinäiseltä huolehtia kodin asioista, jotenkin on sellainen olo että minulta menee siihen kaikki aika, mies taas käyttää aikansa mihin tykkää.
Joku kysyy ihan aiheestakin miksi mokoman olen mennyt sitten ottamaan? No aivan, eikä ole edes eka kerta! Ts. peilikuvasta voi sitä syyllistä myöskin hakea mutta jos saan pääni kuntoon ts. oppisin ymmärtämään miksi edes olen tässä tilanteessa ja osaisin muuttaa pääni sisustaa, niin meneekö suhde sitten automaattisesti siinä rytäkässä?
Ja suurinpiirtein kaikki muukin elämässäni on päin persettä tai siltä tuntuu, joten ei tästä nyt välttämättä pelkkää kotityökeskustelua tarvitse tehdä kun se on vaan yksi esimerkki. Jos siis kenelläkään on tähän mitään sanottavaakaan...
Voiko tällaisesta selvitä voittajana ollenkaan? Ja kauanko siihen menee jos voi? Ja miten, jos kaikki parannuksetkin joutuu puurtamaan yksin kuitenkin? Ei se ainakaan ennen ole PARIsuhteessa oikein toiminut että toinen vain yrittää...
Vai toimiiko tämä siten että jossain vaiheessa huomaankin että kaikki ne asiat jotka ovat nyt hullusti, onkin itseasiassa tosi hienosti, en vaan ennen tajunnut? Opin nauttimaan vallitsevasta tilanteesta?
Ei mitään niin yksinkertaista kuin riitely tai pettäminen tai hakkaaminen tms. Vaan vähän monimutkaisempi sotku alkaen yleisestä vitutuksesta koko elämään ja tietty sitten puolisoonkin, ja on vähän epäselviä nämä syy- ja seuraussuhteet tässä asiassa.
Esimerkiksi tuntuu hieman yksinäiseltä huolehtia kodin asioista, jotenkin on sellainen olo että minulta menee siihen kaikki aika, mies taas käyttää aikansa mihin tykkää.
Joku kysyy ihan aiheestakin miksi mokoman olen mennyt sitten ottamaan? No aivan, eikä ole edes eka kerta! Ts. peilikuvasta voi sitä syyllistä myöskin hakea mutta jos saan pääni kuntoon ts. oppisin ymmärtämään miksi edes olen tässä tilanteessa ja osaisin muuttaa pääni sisustaa, niin meneekö suhde sitten automaattisesti siinä rytäkässä?
Ja suurinpiirtein kaikki muukin elämässäni on päin persettä tai siltä tuntuu, joten ei tästä nyt välttämättä pelkkää kotityökeskustelua tarvitse tehdä kun se on vaan yksi esimerkki. Jos siis kenelläkään on tähän mitään sanottavaakaan...
Voiko tällaisesta selvitä voittajana ollenkaan? Ja kauanko siihen menee jos voi? Ja miten, jos kaikki parannuksetkin joutuu puurtamaan yksin kuitenkin? Ei se ainakaan ennen ole PARIsuhteessa oikein toiminut että toinen vain yrittää...
Vai toimiiko tämä siten että jossain vaiheessa huomaankin että kaikki ne asiat jotka ovat nyt hullusti, onkin itseasiassa tosi hienosti, en vaan ennen tajunnut? Opin nauttimaan vallitsevasta tilanteesta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Enpä osaa neuvoa antaa,jokainen taaplaa tyylillään.En tietenkään,väheksy pahaa oloasi,elämä on joskus aika rutiinia.Mutta pikkuisen kommentoisin kirjoitustasi.
Pisti silmään,pettäminen,hakkaaminen,ettei ole monimutkaisia,juttuja,HÄH?
Ehkä et ole moisia asioita,joutunut kokemaan,mutta kuulehan,siinä kysytään,niin psyykkistä,kuin fyysistä kanttia,kestää kaikki nöyryytykset,kivut,konkreettisesti henkiinjäämis taistelu.
Olen ollut
parisuhteessa,alkoholisti-kumppanin,kuin perhe-parisuhde-väkivallan käyttäjän,kuin pettäjä-puolison kanssa.
Mielestäni pettäminen,hakkaaminen jättävät,pitemmät arvet,kuin normaali arkinen,paha olo,aherrus,tavallinen,elämä.
En hae sääliä,enkä halua korostaa,sen kummemmin,tilanteitani,nekin olivat osa elämääni,joista selvisin.
Siis avauksessa nimenomaan sanottiin, että pettämiset ja hakkaamiset olisivat yksinkertaisia juttuja ja niiden käsittelyyn olisi valmiita malleja, mutta niistä EI ole kirjoittajan parisuhteessa kysymys. Asia on laajempi ja liittyy ihmissuhteen yleiseen toimivuuteen.
Jätä kaikista mahdollisista miehen vastuualueeseen kuuluvista asioista vastuu miehelle, ja voi kai hän muitakin yleisiä asioitanne hoitaa? Lopeta hyysääminen. Kyllä Herra on helpon hälle lykännyt, kun sinä huolehdit yksin kaikesta!Heitä"pallo" vaihteeksi miehellesi.
Mulle ainakin oli ihan toimiva kirja Anthony de Mellon "Havahtuminen". Moni asia näyttäytyi sen lukemisen jälkeen uudessa valossa. Nyt en ainakaan turhaan murehdi asioita, joita en voi muuttaa.
Suhde oli juuri kuvailemaasi, töissä ihmissuhteet todella tulehtuneet, raha-asiat aivan sekaisin vain ystävyys suhteet olivat kunnossa, joiden voimalla pääsin jaloilleni eli jätin miehen ja muutin yhteisestä kodista, itsevarmuuteni noustessa töissä alkoivat solmut aukeamaan, raha asiat vieläkin hieman sekaisin, mutta selviän kyllä ja minä itse voin todella hyvin, kevättä ja kesää tässä odottelen malttamattomana uusi kulta kainalossa :) tsemppiä!
omat asiasi siis aivan solmussa. ja vieritit syyt toisten niskaan. Jos kaikki jokapaikassa on solmussa niin ehkä pieni peiliin katsominen auttaa. Vai onko aivan hirveää itserakkautta?