Onko sinulla kyky vastaanottaa kritiikkiä?
Mitä, jos minä sanon, että kirjoituksesi oli lapsellinen, typerä, sekava tms.
Mitä tapahtuu? Tuleeko itku? Nouseeko viha?
Vai teeskenteletkö olevasi välinpitämätön ja ylennät itsesi korkeuksiin?
Ajatelkaa joskus mitä kirjoitatte. Harrastakaa itsekritiikkiä.
Miksi olette niin epävarmoja itsestänne?
Mitä, jos minä sanon, että kirjoituksesi oli lapsellinen, typerä, sekava tms.
Mitä tapahtuu? Tuleeko itku? Nouseeko viha?
Vai teeskenteletkö olevasi välinpitämätön ja ylennät itsesi korkeuksiin?
Ajatelkaa joskus mitä kirjoitatte. Harrastakaa itsekritiikkiä.
Miksi olette niin epävarmoja itsestänne?
Vastaukset 13
Vanhimmat
On kykyä vastaanottaa kritiikkiä. Jos se on perusteltua. Mutta netissä saadusta "olet huono" -palautteesta en tosiaankaan jaksa murehtia pidempään kuin sen lukemiseen menee. Ei siis tarvi teeskennellä välinpitämätöntä eikä ylentää itseään, riittää se että jättää asian omaan arvoonsa.
Jos taas osaat osoittaa minulle, että olin väärässä ja kertoa asian oikeammin, silloin otan opikseni. Voin jopa kiittää.
Mistä päättelet että kaikki ovat epävarmoja?
"Miksi olette niin epävarmoja itsestänne?"
- Siksi, koska olemme 9 vuotta joutuneet kuuntelemaan arvostelua, vähättelyä ja ajoittain suoranaista nimittelyä, ylemmääräistä paremmuuttaan pursuavilta opettajilta.
jos joku alkaa vittuileen.
Reaktioni on joko vittuilen takaisin, tai jätän kommentoimatta.
Minä en harrasta itsekritiikkiä, moinen jarruttelu on perseestä, vaan annan tulla.
Jos käytän murresanoja tai muuten vaan kirjotan päin persettä, niin se on sitten jonkun muun ongelma, ei mun.
Nää ei oo nääs äikänkokeet.
Ja jos se jotakin potuttaa, niin käytän murresanoja viäläkin enämpi.
Murresanojen käyttö on jopa suositeltavaa. Erilaiset murteet ovat suomen kielen rikkaus.
et miks murre on rikkaus?
henkisenä pääomana.
Miksi jotkut ihmiset häpeävät puhua omaa murrettaan muuttaessaan toiselle paikkakunnalle? Onko murteessa jotain hävettävää?
saattaa tulla herkästi väärinkäsityksiä eri murteiden kesken. :) Tai sitten ei ymmärretä ollenkaan mistä toinen puhuu.
Etelä-pohjalaaset kuulostaa kolhoolta vaikka ne vain lepertelis omasta miälestänsä. Ja sitten kun ne pirun murtehet tarttuu niin välihin puhuu sellaasta mölötestä että aiva ittiäki hirvittää.
kritiikkiä sillä oppia ikä kaikki
Jatka samaan malliin.
on taitolaji, jonka voi tehdä niin, että vastaanottaja kuuntelee sen mielellään tai ei ainakaan suutu asiasta. Ja sitten sen voi tietysti tehdä täysin toisella tavalla, jolloin on oikeastaan turha ihmetellä, miksi se ei mene perille.
Samoin kritiikin vastaanottaminen vaatii mielestäni tietynlaista kypsyyttä. Nuorena ihminen on usein epävarma itsestään ja silloin esitetty kritiikki koetaan helposti loukkaukseksi itseä kohtaan, vaikka se ei sitä olisikaan, eikä kyetä vastaanottamaan sitä.
Itse otan mielelläni kritiikkiä vastaan, se on tärkeä osa kasvamista.
vaan alkaa välittömästi riehumaan ja muutenkin käyttäytymään alkukantaisen väkivaltaisesti
jauhaessani en juurikaan kiinnitä huomiota oikeinkirjoitukseen. Kun kirjoitan novellia tai muuta tekstiä, josta tulee myös rahaa, asia on aivan eri.
Kirjoittajana olen huomannut mielenkiintoisia seikkoja kritiikistä. Maallikoiden ja ammattilaisten mielipiteet eroavat usein kovastikin. Ammattilaisten lausuntoja kuuntelen silloin, kun haluan tietää, onko juttu esim. teknisesti hyvin kirjoitettu. TAvalliselta lukijalta saan sen palautteen, joka kertoo, että mitä reaktioita juttu on herättänyt. Yleisesti ottaen kuuntelen enemmän ammattilaisten kritiikkiä, koska tavallisella pulliaisella ei välttämättä ole mitään hajua esim. oikeinkirjoituksesta.
Tämän perusteella väittäisin osaavani ottaa hyvin kritiikkiä vastaan. Kun siihen on tottunut, se ei enää vituta, vaan on tajunnut, että tästä pitää yrittää ottaa opikseen.
Kestän kyllä ja sitä saa antaakkin.
Tiedän kyllä et mun kirjoitukseni on välillä vähän epäselvääkin, ainakin virheitä on kerpuleesti. Mut kuitenkin mitä sitten eipä haittaa. Tärkeintä kuitenkin et tulee ymmärretyksi.
Säästetään tuo itsekritiikki sit vähän tärkeämpiin aiheisiin.