Antakaahan nyt määritelmä tälle sanonnalle. Mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä ja kuka sanelee nämä ehdot ja määräykset?
Mitä uskottmuus on?
se x mies
101518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kunkin pariskunnan kohdalla siinä, mitä yhteisesti on sovittu. Anu Saagim sanoo, että heidän liitossaan uskottomuuden raja kulkee aivoissa.
Mikäli pariskunta ei ole kykenevä kommunikoimaan niin paljoa, että kykenisivät asiasta keskustelemaan, niin pariskunnalla menee joka tapauksessa heikosti.
on rakkauden vastaista toimintaa.
Jokaisen on itse saneltava itselleen mitä saa tehdä ja mitä ei. Tätä määriteltäessä on huomioitava oma rakkaus kumppaniin ja kumppanin rakkaus itseä kohtaan.
Touhutkaa mitä touhuatte kunhan roiskeet eivät osu minuun.
Ystävällisesti!
Moro!
Joku on jo tällä palstalla määritellyt hienosti uskottomuuden seuraavalla tavalla:
"Silloin on ollut uskoton jos täytyy ruveta oikein miettimään että olenkohan ollut uskoton"
Kuten tuossa tuli jo hyvin sanottua, se on uskottomuutta jos miettii tuliko oltua uskoton. Tietysti se vaatii myös sen että tiedät mitä kumppanisi ajattelee... jos suutelet kiihkeästi ravintolan tanssilattialla vierasta, voi se sinusta olla vain suutelua, kivaa hommaa eikä siinä sen enempää. Toinen voi olla sydänjuuriaan myöten loukkaantunut ja kokee sinun pettäneen, jos ei yhtä pahasti niin ainakin lähes, yhtä pahasti kuin olisit siirtynyt seksiin kyseisen ihmisen kanssa.
Jokainen sanelee itse parisuhteessaan ne säännöt ja normit minkä puitteissa yhdessä eletään ja mitä on valmis toiselta sietämään. Ja jos rakastat ja kunnioitat kumppaniasi et niitä hänen asettamiaan rajoja ylitä vaikka itse et pitäisikään niitä maailmaa mullistavina.
Aina kannattaa miettiä myös miltä itsestä tuntuisi samaisessa tilanteessa.
Sananen vielä viinasta ja seurauksista. Kännissä oloa VOI syyttää tekemistään teoista. Itse ainakin tiedän tehneeni asioita joita en koskaan olisi tehnyt, en edes villeissä unelmissa, jos olisin ollut selvinpäin. Kuitenkin tässäkin lienee syytä olla järkevä...jos jatkuvasti viinanhuuruisen illan päätteeksi löydät itsesi nolosta tilanteesta kannattanee miettiä viinan käyttöään... ei sitäkään ihan loputtomiin asti voi käyttää selityksenä.
"jos rakastat ja kunnioitat kumppaniasi et niitä hänen asettamiaan rajoja ylitä vaikka itse et pitäisikään niitä maailmaa mullistavina."
Eiköhän se ole niin, että uskottomuus johtuu juuri siitä, ettei kyetä pitämään niitä toisen asettamia rajoja. Siksi kannatan, että kukin asettelee rajansa itse. Tämä ei tietysti sovi ihmisille, jotka eivät edes tiedä mitä tuo "raja" merkitsee eivätkä koskaan elämässään ole joutuneet minkäänlaisia rajoja muutenkaan noudattamaan.
Syrjähypyt vähenisi puoleen jos ihmiset hetkenkin odottaisivat ja miettisivät tekojensa seurauksia. Muttei sitä kai voi, kun on trendikästä olla spontaani.
Mikäli noudatetaan toisen asettamia rajoja ja niitä sitten rikotaan, on helpompi väistää syyllisyyskysymys sanomalla, että sitä mitä toinen ei tiedä, se ei häntä loukkaakaan.
Itsensä asettamaa rajaa on vaikeampaa rikkoa, koska viimekädessä joutuu vastaamaan siitä ainoastaan itselle. Keneen voi luottaa ellei edes itseensä? Vaikka suhde loppuisi, tietäisi silti loppuelämänsä, ettei kyennyt pitämään omista rajoistaan kiinni. Tuntisi itsensä lähinnä pelleksi.
Jos joudut valehtelemaan/ salailemaan tekemisiäsi, tiedät että olet tehnyt väärin ja silloin olet ollut siis uskoton.
Jebs. Oon hyvin pitkälti samoilla linjoilla. Jos teet jotain mistä jälkeenpäin joudut miettimään että "kehtaako/voiko tästä kertoa kumppanille", on varmaankin tullu tehtyä jotain väärin, ja sitä suuremmalla syyllä asia pitää kertoa. Pahinta on epärehellisyys.
Parhaiten kunnioittaa kumppaniaan kertomalla hänelle kaiken mitä kerrottavissa on, ja antaa kaverin sitten itse pähkiä haluaako tosiaan tämmösen ihmisen kanssa jakaa elämäänsä
Olen pettäjä (=suudellut toista miestä). ja valehtelija (=en kertonun miehelleni,totuutta, vaikka hän kysyikin). Ja se tuntuu pahalta, mutta en haluta loukata miestäni kertomalla, vaikka olen jo loukannut teoillani, hän vaan ei sitä tiedä. Jos kertoisin, sehän olisi vain hyvä asia, koska sitten hän oppisi taas tuntemaan minua paremmin. Ja hänen olisi helpompi tietää haluaako jatkaa minun kanssani hänen ainoaa elämäänsä. Pettäjän kanssa. Taidan kertoa. Häänen kuuluu tietää. Tuntuu vitun paskalta suoraan sanoen!