Olen ollut yhteydessä muutaman vuoden ajan varattuun toista sukupuolta olevaan ihmiseen, itsekin olen varattu. Tuttavuutemme alkoi sattumalta ja kehittyi pikkuhiljaa luottamukselliseksi ystävyydeksi. Pidimme välillä hyvinkin tiiviisti yhteyttä keskustellaksemme asioista jotka kulloinkin olivat mielen päällä, minkäänlaista fyysistä suhdetta meillä ei koskaan ollut. Tuimme toinen toisiamme vaikeina aikoina, mm. työhön liittyvissä asioissa ja elämässä muutoinkin ja silloin tällöin yritimme kehitellä keinoja auttaa toisiamme parantamaan kumpaisenkin tahoillaan olevia parisuhteita. Emme siis kaavailleet mitään yhteiseloa toistemme kanssa. Yhteydenpitomme piti pitää salassa toisen osapuolen mustasukkaisen puolison takia, ettei hän suuttuisi ja ettei paljastuminen olisi vaarantanut heidän parisuhdettaan. Nyt sitten joku aikaa sitten kävi, että yhteydenpitomme paljastui tälle ystäväni puolisolle ja tämä ystäväni joutui yhteydenpitomme lopettamaan.
Olen miettinyt että sekö teki ystävyydestämme kiellettyä että olimme eri sukupuolta. Harmittaa todella menettää hyvä ystävä ja uskon että ystävänikin suree tätä tilannetta.
Mitä mieltä olette lukemanne perusteella oliko Teidän mielestänne kyseessä pettäminen? Itse en ole sitä mieltä ja tästä syystä sodinkin mielessäni ystävyytemme päättymistä vastaan.
Toivoisin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Ehdotuksia?
Olen miettinyt että sekö teki ystävyydestämme kiellettyä että olimme eri sukupuolta. Harmittaa todella menettää hyvä ystävä ja uskon että ystävänikin suree tätä tilannetta.
Mitä mieltä olette lukemanne perusteella oliko Teidän mielestänne kyseessä pettäminen? Itse en ole sitä mieltä ja tästä syystä sodinkin mielessäni ystävyytemme päättymistä vastaan.
Toivoisin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Ehdotuksia?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Kaikki mitä tehdään salaa puolisolta on pettämistä ja sitä vielä kesti muutamia vuosia.
Unohda se varattu ja keskity omaan puolisoosi. Älä sotke tieten tahtoen toisten perhe-elämää.
Oletko varma että se puoliso oli mustasukkainen, ettei kyseessä ollut vain vaimon mustamaalaaminen.Minä juttelin myös erään kaverin kanssa niitä näitä en perhe-elämästäni vaan muusta koska olin paljon yksin, mies sai tietää ja haukku vaikka millä tavalla, itse samaan aikaan piti yllä puhelin suhdetta toiseen naiseen, oli pitänyt jo pitkän aikaa ja lisäksi moneen muuhun..ja tiiviisti. Ja jos se asia olisi todella näin, että vain ystävinä juttelitte en usko että vaimo olisi siitä suuttunut,ja jos oikein nyt ajatellaan tarkasti haluaako se mies edes pitää enää sinuun yhteyttä. En usko että ystävyys vaimon mustasukkaisuuteen kaatuu..Oletko muuten miettinyt miksi se vaimo on mustasukkainen...
"Oletko varma että se puoliso oli mustasukkainen, ettei kyseessä ollut vain vaimon mustamaalaaminen."
- en asiasta voi olla varma, enhän tätä puolisoa itse tunne, mutta kyllä tämä ystäväni niin kauniisti puhui aina puolisostaan etten oikein jaksa uskoa tuohon mustamaalaamiseen.
"Ja jos se asia olisi todella näin, että vain ystävinä juttelitte en usko että vaimo olisi siitä suuttunut"
- tätä olenkin pohtinut, että pitäisikö ottaa itse yhteyttä tähän ystäväni puolisoon?
"ja jos oikein nyt ajatellaan tarkasti haluaako se mies edes pitää enää sinuun yhteyttä"
- mitenhän tämän saisi varmistettua, että haluaako vai ei -odottamallako vain?
"Oletko muuten miettinyt miksi se vaimo on mustasukkainen..."
- ystäväni vanhojen, TODELLA vanhojen virheiden takia. (uskon ja luotan että kyllä ihminen voi ottaa virheistään opiksi ja muuttua jos siihen on todellista halua.. ja ystävälläni tätä halua on ollut, hänen puoliso ei vaan ilmeisesti luota muuttumiseen)
oletko todella noin naivi...oisiko se liitto kestänyt jos ne asiat olisivat olleet vanhoja virheitä...että vaimo vanhoista vihoittelisi...jukra. Suosittelen että soitat sille vaimolle jos numeron tiedät saatat yllättyä..
olevan kanssa ystävä, johon ei liity muuta kuin tavallista ystävyyttä, ei ole pettämistä, jos toinen voi ja tohtii asian sanoa kumppanilleen.
Mietin miksi tämä puoliso oli mustasukkainen, ettei hänelle tohdittu ja voitu asiaa kertoa. Oliko tämä ystäväsi ehkä joskus pettänyt häntä ja sinä vain et tiedä asiasta. Tuskin kukaan aiheetta on mustasukkainen. Tietenkin niitäkin löytyy, mutta ehkä harvemmin.
Mielestäni sinun pitää kunnioittaa ystäväsi liittoa ja antaa hänen olla rauhassa mikäli et halua rikkoa heidän liittoaan. Mikäli tämä ystäväsi valitsee toisin, niin silloin hänen kuitenkin olisi ensin selvitettävä asiat kotona, ennen kuin pitää yhteyttä sinuun.
Nämä on vaikeita asioita, mutta kyllä se liitto pitäisi mennä muiden ystävyys ja kaverisuhteiden edelle kuitenkin. Jos näin ei ole, niin kannattaa miettiä onko liitto yleensäkään toimiva ja kaikkien kannalta järkevä.
"Mietin miksi tämä puoliso oli mustasukkainen, ettei hänelle tohdittu ja voitu asiaa kertoa. Oliko tämä ystäväsi ehkä joskus pettänyt häntä ja sinä vain et tiedä asiasta."
Puoliso oli/on mustasukkainen ystäväni vanhojen, TODELLA vanhojen virheiden takia. Keskustelimme joskus asiasta ja hän katui syvästi tekemisiään.
tilanteessa, koska mies on pettänyt luottamuksen aikaisemmin. Tätä tilannetta ei korjata äkkiä ja joskus ei lainkaan.
Vaikka tapahtumista on kulunut pitkään, ei se muuta tilannetta. Mistä tämä vaimo koskaan tulee tietämään pettääkö mies uudelleen tai ehkä pettää jo kanssasi.
Tämä mies on saanut aikaisemmilla toimilla tämän aikaiseksi, että vaimo ei voi luottaa enää. Miehellä on vain kaksi vaihtoehtoa. Mikäli aikoo elää vaimon kanssa, hänen on hyväksyttävä tämä tai sitten lähdettävä eri teille ja erottava.
Toivoisin keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.
Kysyn nyt mitä MINÄ voisin tehdä tai mitä pitäisi jättää ehdottomasti tekemättä?
miehen ystävä, niin sinun tulee käskeä hänen selvittää asia vaimonsa kanssa. Ei riitä, että mies sanoo sinulle puhuneen asiasta vaimon kanssa, vaan sinun pitää saada myös muualta varmuus, että vaimo hyväksyy tämän siis ei pelkästään miehen sanomana.
Mikäli he eivät pääse asiasta selvyyteen ja kuitenkaan mies ei jätä vaimoaan, niin sinun tulee jättää tämän miehes rauhaan, jottet riko heidän perhettään.
tunteen, kun toista on petetty ja miksi tämä vaimo käyttäytyy noin, vaikka tapahtumista on vuosia. Ei ole helppoa saada takaisin sitä luottamusta, jonka menettää, vaikka kuinka haluaisi. Ei ole helppoa olla petettynä, jos todella toisesta välittää.
Tämän vuoksi muista, että tällä vaimolla ei ole helppoa ja hän tuntee jopa tuskaa, jos saa selville, että olette pitäneet yhteyttä hänen seläntakana, vaikka kyse onkin pelkästä ystävyydestä. Ei ole vaimollekaan helppoa se, että "joutuu" aina epäilemään. Vaimo ei voi olla varma mistään, koska mies aikaisemmin pettänyt.
Pettäjät lupaavat monia asioita ja näennäisesti muuttavat jopa käytöstäänkin siten, että toinen luulee hänen muuttuneen ja todellisuudessa sama jatkuu seläntakana, ehkä vähän harvemmin tai vain entistä salaisemmin. Harvat pettäjät pitävät lupauksiaan.
Se, että mies näyttää katuvan ja on yrittänyt parantaa (vaimon nähden) asiaa ei aina auta, koska todellisuudessa mies ehkä pettänyt monesti ja voi pettää edelleenkin, kun silmä välttää.
t. näin meillä
mutta miksi sinun ystäväsi ei kertonut sinusta puolisolleen?
Sitä ihmettelen. Jos teidän välillänne ei muuta ollut/ole, niin miksei ystävistä kerrota, mahdollisesti myös tutustuteta omaan puolisoon. Hiukan outoa.
Jos itse saisin tietää puolisoni ystävystyneen, tapailleen ja pitäneen yhteyttä jonkin vastakkaisen sukupuolen kanssa ties kuinka kauan, niin olettaisinmelkein automaattisesti, että jotakin muutakin on ollut kuin ystävyyttä, jos minulle ei ystävää ole esitelty tai siitä edes mitään mainittu. Haluaisin kuitenkin olla sen arvoinen, että puolisoni ystävät voisivat minulle olla kavereita. Ystäväkään ei tarvitse olla, mutta salassa pitäminen loukkaisi kyllä. Satunnaiset tuttavat ovat ihan eri asia ja nk. pelkät työkaverit. Tosin niistäkin itse puolisolleni kerron, että menemme sen ja sen kanssa kahville ja jos on kyse muusta kuin työasioista, niin saatan kysyä, että tuletko mukaan tai jos puhumme yksityisasioista, niin kerron, että nyt ei oikein sovi tulla mukaan, mutta toisella kertaa.
Miksi ihmiset jättävät kertomatta asioita, joissa ei ole mitään salattavaa? Se on tuhonnut monta hyvää parisuhdetta ihan turhaan!
Itse ehdottaisin sille ystävällesi, että jos voisitte vaikka tavata sen hänen puolisonsa kanssa. En tiedä onko siitä apua enää, mutta jos ystävyytenne on arvokas, ainakin kokeilisin. Monesti jo sekin auttaa, kun puoliso huomaa, ettei kyse ole mistään suhteesta, kun sinä pystyt kasvotusten hänet kohtaamaan.
Jos puoliso on mustasukkainen ihan kaikesta ja mustasukkaisuus johtuu vain halusta omistaa, niin silloin ei toivottua ehkä saada aikaan. Todennäköisesti sellaiselle puolisolle on aivan sama oletko ystävä vai et, koska jo kaupassa vastakkaisen sukupuolen omaavalle työkaverillekin päivää sanominen on kiellettyä. Se on jo sairasta!
Mustasukkaiselta ei saisi salata mitään tuollaisia asioita, lisää vain vettä myllyyn ja jos suhde ei rehellisyyden takia kestä, niin sitten on parempi pistää tossut eri suuntaan.
oikeassa olet tuossa salailu asiassa. Eikä vaimon tarvitse edes olla mustasukkainen, mutta se salailu loukkaa tosi kovasti. ...sorruin onneton katsomaan toisen puhelinta ja näin paljastui hänen kaksoiselämänsä. Tunsin itseni likaiseksi jo sen takia että alennuin siihen ja lisäksi se että mieheni vaan jatkaa tuota pettämistä...
Olen sataprosenttisen varma siitä, ettei syynä välien katkaisemisen vaatimiseen ollut se, että olet eri sukupuolta.
Pettämisestä oli kyse, mikäli tuo varattu ihminen on luvannut olla lojaali, avoin, rehellinen ja jos on sovittu, ettei ole salaisuuksia. Jos on lupauksia, niiden pitämistä on kumppanilta ihan oikeutettua vaatia, siitä ei tarvitse ketään syyttää mustasukkaisuudesta.
Jos niitä sopimuksia rikotaan, niin petokseltahan se tuntuu. Minusta on aika iso salaisuus, jos ei voi kertoa, että joku on ystävä - suhteen laadusta riippumatta. Kyllä tuon varatun kumppani olisi varmasti vetänyt herneen nenäänsä, vaikka sinä olisit ollut eri sukupuolta. Muutenkin, kyseenalaistaisin ko. varatun ihmisen luotettavuuden ystävänä, jos tämä ei pysty rakkaimmailleen olemaan sanojensa mittainen.
Veikkaisin, että hän vaati välien katkaisemista, sillä suhteen salaaminen rikkoi luottamuksen. Sinä tai teidän ystävyys tässä tuskin on tuolle varatun puolisolle ongelma, vaan se, että te ette käyttäytyneet, kuten ystävykset. Ystäviä ei piilotella!
Jos sinun kumppanisi pitäisi ystävänsä täysin sinulta salassa, mitäpä tuumisit?
"Jos sinun kumppanisi pitäisi ystävänsä täysin sinulta salassa, mitäpä tuumisit?"
- olen aikoinani joutunut tähän tilanteeseen enkä siitä todellakaan riemastunut.
Tyhmä kun on, ajauduimme ystäväni kanssa tällaiseen 'salailu' tilanteeseen. Alussa kyseenalaistin asian, mutta sitten en siihen enää sen enempiä kiinnittänyt huomiota. Nyt todellakin surettaa tilanne. Kuten joku kirjoittaja tuossa aikaisemmin kirjoitti: Turha pyristellä kun ps..ka on jo housuissa. Mutta en HALUA että asia on näin, myönnän tehneeni virheen ja haluan korjata sen. Mutten tiedä miten.
-Ottaisinko ystävääni yhteyttä vaikka hän on sen kieltänyt?
-Ottaisinko ystäväni puolisoon yhteyttä ja kertoisin asian? (olisiko liian itsekästä)
-Odotanko että jonpikumpi ottaa minuun yhteyttä, jos, niin kuinka kauan odotan?
-Annan asian vain olla, ja yritän unohtaa?
APUA!!!
Anna ajan kulua jonkin aikaa. Luulen että ystäväsi tulee itse ottamaan yhteyttä sinuun. Sen jälkeen voitte keskustella siitä että olisi parempi että hänen puolisonsa tietäisi asiasta.
Olen muuten itse joutunut samankaltaiseen myllytykseen. Tilanne vain oli niin että ex mieheni oli vuosia minulle todella hyvä ystävä. Vuosienkin jälkeen tapailemme ja keskustelemme hyvin henkilökohtaisista asioista silloin tällöin. Olemme tunteneet toisemme 13 vuotiaista.
Erostamme oli kulunut liki 20 vuotta kun exäni löysi hienon naisen itsellen - paitsi että tällä naisella on omituisia käsityksiä. Hän on ehdottomasti sitä mieltä että mies ja nainen eivät voi olla ystäviä. Asiaan siis hänen mielestään kuuluu naiminen. Ex mieheni ei halua riidellä asiasta ja hän siis ottaa minuun edelleen yhteyttä salaa avokiltaan (Olleet nyt yhdessä 10 vuotta, meidän erosta siis 30 vuotta!)
Tämä tilanne saa joskus surkuhupaisia tilanteita. Kuten poikamme häiden järjestelyssä. Osan asioista jouduimme tekemään "salaa", sillä minun ja naisen välinen kommunikointi meni riitelyksi. Häissä sitten tämä avokki nokitteli minua jatkuvasti ja kyyläsi perässä. Minun nykyistä miestäni tilanne nauratti (häneltä ei tarvinnut tehdä mitään salaa), samoin tuttaviamme. Exääni hävetti.
Hänelle ei siis auta normaali puhe. Vaikka hän on kaunis upea nainen, hän on hyvin epävarma itsestään. Sitä puolta on toisen vaikeaa muuttaa!
Ystäviä me kuitenkin tarvitsemme tähän elämään etenkin vaikeina hetkinä. Todellista ystävyyttä ei pidä mennä pilaamaan seksillä. Ei sukupuolella ole mitään merkitystä siinä.
Kiitos todella asiallisesta ja lämminhenkisestä vastauksesta. Kehotit että antaisin ajan kulua jonkin aikaa, mikä voisi olla tämä aika, päiviä, viikkoja, kuukausia...? Entä jos mitään ei kuulu, jos ystäväni ei uskalla minuun mitään yhteyttä enää ottaa.
Olen ajatellut että voisin jossain vaiheessa ottaa tähän ystäväni puolisoon itse yhteyttä ja puhua asiasta.. mutta en tiedä kuinka viisasta tämä on.. mietin asiaa vielä!
Ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että ystäviä me kuitenkin tarvitsemme tähän elämään etenkin vaikeina hetkinä ja ettei todellista ystävyyttä pidä mennä pilaamaan seksillä.
ja sinun välillä olevaa ystävyyttä. Ei ystävät mollaa ystävän rakkainta ihmistä. Minusta on ok , jos pariskunnalla on eri sukupuolta olevia ystäviä, meilläkin niitä on molemmilla, mutta ei niitä piilotella ja salailla. On tosi outoa ap:n kirjoituksessa, että hän on ikääkuin loukkaantunut, koska miehellä avioliitto oli tärkeämpi kuin heidän ystävyys.
Ymmärrän aviopuolisoa, jolle tälläinen salaystävyys on loukkaus. On hyvä, että molemmilla on myös omia ystäviä, mutta ei heidän tarvitse mestaroida toisen parisuhteessa.
näet siinä, että entinen vaimo kirjoittaa nykyisestä tuolla tavoin, ikäänkuin olisi jotenkin yläpuolella.miehensäkin naurekeli, ettei vaan entinen olisi mustasukkainen uuden upeasta ulkonäöstä.heh heh
ts.
-Ottaisinko ystävääni yhteyttä vaikka hän on sen kieltänyt?
Älä ota yhteyttä, jos hän on se kieltänyt. Ottamalla yhteyttä saatat vain aiheuttaa ongelmia ystävällesi.
-Annan asian vain olla, ja yritän unohtaa?
Kyllä. Eiköhän hän ota yhteyttä, mikäli niin joskus haluaa.
Mitä oma kumppanisi sanoo tämän ystäväsi menetyksestä? Onko hän pahoillaan puolestasi?
Sinä et oikeastaan ole se, joka voisi asialle mitään tai voisi korjata sen. Ystäväsi suhteessa on nyt särö, jonka hän aiheutti oikeastaan täysin itse, ja joka on nyt ainoastaan hänen korjattavissaan. Ymmärrän, että on ikävä tilanne, että menetit ystäväsi, mutta onhan sinulla sentään oma puoliso ja varmasti muitakin ystäviä. Hänkin kai yrittää pitää kiinni omasta suhteestaan tekemällä näin.
Siis, anna heidän nyt rauhassa selvittää tämä asia. Jos tuo ystäväsi vielä toivoi sinun olevan ottamatta yhteyttä, niin kunnioita sitä toivetta. Ole epäitsekäs, ja anna asian olla, jos tuo ystäväsi tosiaan on ihan onnellinen tai ookoo ilman teidän ystävyyttänne. Jos ystäväsi ottaa yhteyttä, niin sitten ottaa, mutta haluatko jatkaa ystävyyttä täysin hänen ehdoillaan? Miten paljon itse olet valmis joustamaan? Siitä tiedät, kannattaako edes odotella yhteydenottoa.
Minusta hän ei alun alkaenkaan tehnyt reilusti sinua kohtaan, kun ei halunnut julkisesti olla ystäväsi. Ja nyt sitten vielä katkaisee välit sinuun ja väittää sen olevan hänen puolisonsa tahdosta, eikä omasta. Ei millään pahalla, mutta hänessä taitaa olla vähän takinkääntäjän vikaa.
sinulla, mutta minulle tuli tunne, että sinun puoleltasi olisi ehkä enemmänkin kuin pelkkää ystävyyttä, toivon, ettet loukkaannu, vaikka sanoinkin tuon. Muuten et olisi niin huolissasi ystävyyden loppumisesta.
Minullakin oli varattu miesystävä, ja minä olin ihastunut häneen, mutta hän ei omien sanojensa mukaan tuntenut minua kohtaan muuta kuin ystävyyttä. Kuitenkin juuri hän lopetti ystävyytemme, koska koki sen pettämisenä vaimoaan kohtaan. Ihastumisestani huolimatta olisin ollut onnellinen pelkästä ystävyydestäkin, ja tottakai toivoin salaa, että saisin hänetkin ihastumaan itseeni ja näin tuntui käyvänkin ja juuri se oli suurin syy siihen, että mies halusi lopettaa yhteydenpidon... Toki olin valtavan surullinen siitä, mutta yksin ei voi olla ystävä ja se oli hänen ratkaisunsa, jota minun on kunnioitettava. Emme ole "suuttuneet" toisillemme, hän tietää, että voi koska tahansa soittaa tai tulla käymään.
En neuvoisi sinua soittamaan vaimolle, voit menettää miehen ystävyyden lopullisesti. Parempi, kun yrität unohtaa, kyllä hän ottaa sinuun yhteyttä jos todella haluaa. Olisihan hän voinut edelleenkin pitää sinuun yhteyttä salaa, soitella vaikka töistä tai hankkia toisen puhelimen jne. Keinot on monet, jos oikeasti haluaa tehdä jotakin.
Olen sitä mieltä, että ystävä on sellainen, jonka voi esitellä puolisolle ja kutsua vaikka kyläilemään. Nainen ja mies pystyvät todella harvoin olemaan aidosti vain ystäviä, tiedän sen sekä omasta että ystävieni kokemuksista. Minulla on muutama miespuolinen ystävä nytkin, mutta kaikkiin liittyy jokin entinen tai nykyinen tunneside. Ainoastaan yksi heistä on esitellyt vaimonsa minulle, mutta me emme tapaa kahdestaan eikä hän soittele minulle salaa eli voiko sitä edes kutsua sellaiseksi ystävyydeksi... Tiesikö muuten sinun miehesi ystävyydestänne ja oliko se hänen mielestään ok?
En yleensä ole mustasukkainen, mutta en silti hyväksyisi, että mieheni soittelisi pitkiä puheluita jollekin naiselle, jota minä en edes tunne (ja vaikka tuntisinkin), koska monet suhteet alkavat juuri ystävyydestä, silloinhan tuntuu, että toinen ymmärtää ihan kaiken puolesta sanasta. Pikkuhiljaa aletaan pitämään aina vain enemmän yhteyttä ja vertaillaan tätä ystävää puolisoon, jonka kanssa luonnollisestikin on ongelmia eikä vähiten sen takia, että miehellä/naisella on joku toinen; ystävä, jota ajattelee aina vain useammin. Näin kävi minun tapauksessani ja siksi oli miesystäväni kannalta parempi, että emme pidä enää yhteyttä. Jos parisuhteessa on ongelmia, niin ensin pitäisi keskustella keskenään ja ellei se auta, niin sitten parisuhdeterapeutin ja harkitusti ystävien kanssa. Mutta asiaan: Jos olet aivan varma, että välillänne on vain pelkkää ystävyyttä ja voisit vaikka esitellä hänet miehellesi ja tavata hänen vaimonsa niin älä hätäile.. Jos ei pariin kuukauteen kuulu mitään, niin voithan lähettää hänelle vaikka sähköpostia tai kortin työosoitteeseen (jos olet varma, että se ei päädy vaimon näkyville)ihan vain muistutukseksi, että ajattelet häntä ja arvostat ystävyyttänne (ja ettei hän unohtaisi sinua). Kyllä se siitä..
Viestisi antoi monta ajattelun aihetta, kiitos siitä.
Alussa vihjaisit, että minun puoleltani olisi mielestäsi ollut ehkä enemmänkin kuin pelkkää ystävyyttä. Voi olla, kyllä jonkinmoisia tunteita syntyy ihmiseen josta välittää, mutta kuitenkin sellaisten tunteiden koen liittyvän myös todella läheisten samaa sukupuolta olevien ystävyyteen. Että toisesta ihan oikeasti välittää.
Kysyit: "Tiesikö muuten sinun miehesi ystävyydestänne ja oliko se hänen mielestään ok?" Kyllä puolisoni tiesi ystävyydestämme ja hän oli iloinen puolstani.
"Jos olet aivan varma, että välillänne on vain pelkkää ystävyyttä ja voisit vaikka esitellä hänet miehellesi ja tavata hänen vaimonsa..." Olemme tavanneet kolmestaan, minä, puolisoni ja ystäväni. Kaikilla oli oikein mukavaa ja ihmiset hyväksyivät toisensa. Ystäväni puolisoa en ole tavannut, mutta voisin sen mielelläni kyllä tehdä. Tapaamiset on olleet aika hankalia yleensäkin järjestää sillä asumme eri paikkakunnilla.
Oma puolisoni on ollut surullinen kanssani tapahtuneesta, hän on myös pohtinut voisiko hän tehdä asian korjaamiseksi jotain.
hiukan väärin. En ole kenenkään yläpuolella. Ensin asia huvitti, sitten teki surulliseksi. Ex miehelleni asia on kiusallinen ja rasite, kun ei voi normaalisti olla ihmisten kanssa vaan koko ajan on ajateltava sitä, onko hänen kohtaamansa ihminen nainen vai mies. Eli kaikki välittömyys ja luonnollisuus katoaa.
Nykyinen mieheni naureskeli tilanteen lapsellisuudelle, samoin tekivät muuten lapsenikin (2), mutta sanoin etteivät ainakaan isänsä nähden sitä tee. En halua loukata exäni tunteita kuitenkaan.
Aikuisen ihmisen kiukuttelu ei ole mukavaa, etenkään kun se perustuu vain hänen mielikuvitukseensa ja lukkiutuneisiin käsityksiinsä. Hänellä on mahdollisuus tulla koska tahansa juttusille minun kanssani. En ole mustasukkainen, en ole koskaan exästäni ollutkaan :), on kuin veli minulle.
Toivoisin sinulta vastausta, kannanottoa tuohon aikaisemmin kirjoittamani viestin kysymyksiin. Ymmärrän toki, ettei kukaan voi varsinaista vastausta antaa mutta kaikenlaiset näkökannat ovat tervetulleita.
p.s. niin ja en ollut tuo edellisen viestin kirjoittaja jolle kommentoit..
Antaisin aikaa ainakin kesään saakka. Siihen asti voit vain arvailla ja olettaa erilaisia syitä tilanteeseen. Taustalla saattaa olla myös tekijöitä joita ei tiedä. Mies haluaa olla lojaali puolisolleen, ja tekee omalla tavallaan ratkaisut.
Eteesi voi tulla tilaisuus jutella puolison kanssa ihan yllättäen. Älä itse ota yhteyttä, mutta kun tilaisuus tulee juttele sitten. Voit myös kirjoittaa "kirjeen" hänelle, mutta älä lähetä sitä. Annat sitten kun olette tavanneet. Hänet täytyy saada rahoittumaan ja luottamus etenkin sinua kohtaan taitaa olla vähäistä? joten varaa malttia.
Pitää muistaa antaa ystävällekkin tilaa joskus olla omissa oloissaan. Tosi ystävyys kestää tämän.
Luin viestiketjun kokonaan ja mieleeni tuli että jos mies on yrittänyt siksi olla salaa kanssasi, koska hän on joskus tehnyt virheitä eikä halua joutua uudestaan myllytykseen puolisonsa taholta, niin ehkei se ole ollut kovin hyvä ratkaisu tavata salaa? Kun lähtee sutta pakoon, tulee karhu vastaan.
Ystäväsi ikäänkuin taiteilee kahden ongelman välissä. Puoliso ei luota ja pelkää pettämistä, toisaalta mies haluaisi purkaa mieltään ja saada tukea joltakulta. Ole kuitenkin hyvin varovainen, kuuntele, anna ideoita mutta älä neuvoja. Ulkopuolisen antamat neuvot eivät aina osu kohdalleen. Ihmisten pitää saada tehdä päätökset itse.
Jos molemmat olette suostuneet salamyhkäiseen yhstävyyteenne niin mielestäni kumpikin myös oleete myöntäneet, että "ystävyydessänne" on jotakin väärää tai salattavaa. Jos vaimo on ollut mustasukkainen, ei se voi olla syy slailuun. Ollaanhan sitä joskus mustasukkaisia vvaikka jostakin harrastuksesta tms. ei se silti trkoita sitä, että alettaisiin harrastamaan salaa. Hölmö homma tuo teidän ystävyytenne, joka on perustunut nyt johonkin aivan muuhun kuin oikeaan kaveruuteen. Ihma, ette sitä ole käsittänyt kun noin syvällisesti ja "ymmärtäväisesti" kuitenkin kirjoittelet. Minkälaiset tuntemukset sinulla oli vaimoa kohtaan? Eikö hyvän ystävän puolison ajatukset tms. merkenneet sinulle mitään? Mikset voinut olla edes tuttava myös vaimolle. Hyvin kummallista mutta tietänet sen varmasti itsekin....
"Minkälaiset tuntemukset sinulla oli vaimoa kohtaan?"
-hyvin lämpimät, tiedän että hän on hyvä ihminen ystäväni kertomusten perusteella. Ainoastaan luulen että hän on epävarma itsestään ja asemastaan ja haluaa siksi rajoittaa ystäväni ulkopuolisia suhteita.
"Eikö hyvän ystävän puolison ajatukset tms. merkenneet sinulle mitään?"
-kuten alussa kerroin, ajauduimme 'sala'suhteeseen ja lopulta en edes ajatellut asiaa. Tiedän, se oli tyhmästi tehty. Tällä hetkellä kunnioitan ystäväni puolison tahtoa olla pitämättä yhteyttä ystävääni.
"Mikset voinut olla edes tuttava myös vaimolle."
-olisin tehnyt sen mielelläni, asiaa vaan mutkistuttaa se ettemme asu samalla paikkakunnalla.
"Hyvin kummallista mutta tietänet sen varmasti itsekin...."
-en pidä asiaa kummallisena, harmillisena kylläkin.
Luultavasti ystävälläsi on ollut sinua kohtaan muitakin kuin vain ystävyyteen perustuvia tunteita. Olet varmasti ainakin osittain tietoinen tästä ja olet hyväksynyt salailun siksi, että tarvitset jonkun, joka pönkittää itsetuntoasi.
Jokainen ihminen, joka on joskus seurustellut, tietää, että naisen ja miehen välisessä ystävyydessä, joka pitää salata puolisolta, on jotain todella väärää.
olet kertonut omalle kaverillesi?Ja kuinka ymmärtäväinen hän on?Elikä kuinka rehellinen olet ollut omalle kullalle?
Omalle puolisolleni olen kertonut ystävyydestämme ja yhteydenpidostamme. Olemme myös tavanneet kolmistaan. Oma puolisoni on ollut oikein ymmärtäväinen tätä ystävyyttä kohtaan. Rehellinen olen ollut!
Ja anna "ystäväsikin" jatkaa elämäänsä perheensä kanssa. Kyllä me aikuiset aina kaikenlaisesta ongelmia itsellemme kasaamme. Ajatele nyt nainen järjellä; koko tilanne on koominen ja salaamiselle perustuvat joskin varmasti tyydyttää jotakin tarvetta. Koitahan keskittyä nyt omaan ukkoosi ja etsi "ystäviä" muualta ja muista ihmisista, sellaisista jotka voivat ja haluavat olla ysäviäsi myös päivänvalossa.
Olen samaa mieltä, kuin joku aikaisempikin kirjoittaja. Teidän ystävyytenne ei taida olla ihan pelkästään ystävyyttä, koskapa se on pitänyt salata.
Jos ystäväsi on kieltänyt ottamasta yhteyttä, niin miksi ihmeessä tekisit niin? Vielä älyttömämmältä kuulostaa, että ottaisit ystäväsi puolisoon yhteyttä. Ajatteletko, että ystäväsi puoliso, keskusteltuasi hänen kanssaa, kannustaisikin puolisoaan jatkamaan suhdetta sinun kanssasi? Suhdetta, jossa sinä ja ystäväsi olette pettäneet häntä. Ajattelitko, että ystäväsi puoliso yhtäkkiä mahdollisesti antaisikin siunauksen teidän suhteellenne?
Oletko miettinyt sitä, että ystävääsi ehkä kiinnosti teidän suhteessanne juuri se, että se oli salaista. Nyt kun juttunne paljastui, hän ei ehkä pidäkään enää "ystävyyttänne" niin mielenkiintoisena. Hänhän on saattanut löytää jo uuden salaisen ystävän!
Minunkin mielestäni työn, arjen ja parisuhteen ongelmista kuuluisi keskustella sen oman kumppanin kanssa. Ei kenekään salaisen ystävän. Sori.
Ehkä sinun olisi syytä jatkaa elämääsi. Lämmittää suhdetta kumppaniisi ja keskutella hänen kanssaan asioistasi. Joskus vaan pitää osata luovuttaa..
Niin itse olen juuri se toinen osapuoli...eli kumppanini on löytänyt "ystävän"...jonka kanssa kirjoittelee ja jakaa sellaisia asioita joita ei voi minulle kertoa ja kyllä,sen koen pettämisenä.Jos on ollut tai on asioita jotka eivät meidän kesken toimi ei sellaisia asioita selvitellä ulkopuolisen ihmisen kanssa vaan oman kumppanin...mutta tää onkin vain minun mielipiteeni...
Kirjoitit että olet juuri se toinen osapuoli.. voisitko tässä minun tapauksessani olla ihan oikeasti juuri SE? Jos olet, niin tiedät minun puhelinnumeroni.. laittaisitko tekstiviestiä tai haluaisitko soittaa? Toivoisin että ottaisit yhteyttä.
Ja tuohon sanomaasi "Jos on ollut tai on asioita jotka eivät meidän kesken toimi ei sellaisia asioita selvitellä ulkopuolisen ihmisen kanssa vaan oman kumppanin" olen erittäin samaa mieltä. Emme olekkaan ystäväni kanssa retostelleet kumpainenkaan pahoja asioita puolisoistamme.
Mutta.. odotan yhteydeottoasi!
Mutta tilanne tuntuu olevan aika samanlainen...pyysin puolisoani ottamaan etäisyyttä...ja sen hän tekikin(toivottavasti)koska vain siten saamme omat asiat selvitettyä...Missä päin Suomea olet?
Jos olet tämän minun ystäväni puoliso alkaa etunimesi M-kirjaimella. Osuiko?
tätä miestä ja vaimoa rauhaan?
alkaa M-kirjaimella....mutta niinkuin jo kysyin...missä päin Suomea olet?Mä olen länsipuolella maata...
Voin vain harmikseni todeta ettet ole 'hän' mikäli asut länsipuolella maata.
Ota sinä itse yhteyttä tähän miehesi ystävään ja selvitä asiat -saatat yllättyä positiivisesti!
näistä ystävistä on juuri "niitä ystäviä"
Minun kokemukseni mieheni naispuolisesta "ystävästä" on seuraavanlainen: Miehelläni oli suhde työtoveriinsa pari vuotta sitten. Sitä kesti puolisen vuotta ja suhde päättyi (??!!) paljastumiseen. Asiaa puitiin joka puolelta yhdessä keskustellen, pariterapiassa jne.
Päätimme jatkaa jo noin 30 vuotta kestänyttä avioliittoamme. Syksyllä paljastui, että mieheni olikin pitänyt edelleen puhelimitse yhteyttä (tämän lisäksi tapasivat työasioissa kerran pari viikossa) tähän naiseen. Koko totuus valkeni minulle viikko sitten kun sain puhelinerittelyn mieheni puheluista kesän ajalta. Soittoja oli tälle naiselle kolmen kuukauden aikana 80 kpl, lomalla, viikonloppuina,arkena, pyhänä siis lähes joka päivä. Ja mieheni kehtaa väittää, ettei hänellä ole mitään tunteita tätä naista kohtaan; soittelu alkoi alkuvuodesta kun "meillä oli niin vaikeaa" ja sitten siitä tuli tapa. Uskoo ken tahtoo, minä en moista usko. Se siitä ystävyydestä....
näitä "puhelin" ystäviä riittää, aina kun yks jätetään tulee toinen tilalle