Milloin lasketaan, että kumppani on alkoholisti/juo liikaa? Joka viikonloppu, joka toinen päivä, joka päivä, humalanhakuisuus? Vai onko sitä itse turhan kriittinen?
Mikä on
liikaa?
132474
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Pidin rajana sen, että viikolla ei juoda kun korkeintaan 1-2 saunaolutta. Itse en juo edes sitä. Viikonloppuna korkeintaan yksi päivä eikä pellit kiinni meininkiä.
Ex valitsi vapaat juoma-ajat eli yhdessäolomme loppuaikoina yli puolet kuukaudesta enemmän tai hyvin harvoin vähemmän rähinäkaljaa loput ajasta krapulaa potien sekä muutama täysin raitis päivä.
Näinä raittiina hetkinä yritettiin hyvitellä omia tekosiaan , mutta pääasiassa tuntui, että mietti ja suunnitteli uusia valheita päästäkseen taas dokaamaan.
En ole itsekään mikään absolutisti, mutta asetan asiat tärkeysjärjestykseen: lasten tarpeet, duuni, ym. velvoitteet. Jos jää ylimääräistä rahaa vien lapsen hoitoon ja sitten bailaan.
Viime vuonna esim. viitisen kertaa.
Myönnän, että jos lapsia ei olisi kävisin viihteellä varmasti useammin.
Ja humalahakuisuus on ensimmäisiä alkoholismin hälytyskelloja!!!
Itselläni oli tällainen vaihe, ja tiedän että jos en olisi lopettanut silloin, niin olisin tällä hetkellä alkoholisti.
Oma avomieheni juo joka päivä, vaikka lupas ja vanno että kaikki muuttuu kun meidän lapsi syntyy. ja oon niin kypsä tähän touhuun!!!! Sitten haukutaan kännipäissää kaikki ja raivotaan, kun en tee mitään oikein ja paiskotaan ja rikotaan tavaroita.
Ihminen ei muutu jos se ei itse halua, sen olen huomannut.
Olen vakavasti harkinnut eroa koska en halua että lapseni täytyy kasvaa alkoholin varjossa ja elää lapsuutensa peläten että koska isi taas raivostuu äidille.
Jos tilanne on tuo ja olet raskaana...häivy äkkiä!
Lapsesi tulee olemaan vaarassa koko ajan juopon isän perheessä.
Nuo tuollaiset lupaukset ovat todella vain juopon sanahelinää; älä ihmeessä usko!
Lähde nyt äkkiä pois! Tuo ei tuosta muutu, vaikka mies kuinka lupaisi!
Et varmasti halua että lapsesi kärsii! Hän kärsii jo siitä jos sinä voit huonosti, saati sitten isin juomisesta ja sen seurauksista! Et varmaan myöskään halua että lapsesi kasvaa luullen että tuo on normaalia ja että ihmisiä voi/kuuluu kohdella noin! Katsos, lapsesi ottaa miehen/naisen ja avio/avoliiton mallin juuri teiltä!
Mieti nyt mitä edes saat tuollaisesta suhteesta? Oletko todella onnellinen? En usko että voit kokea olevasi edes rauhassa/turvassa jos on tuollainen mies...
Jos nyt jossitellaan kunnolla niin:
JOS miehesi lopettaisi juomisen (tai vähentäisi niinkuin alkoholistit aina lupaa..) niin pystyisitkö antamaan anteeksi ne kaikki känniset loukkaukset, raivoamiset, hukatut päivät, pelkosi ym.? Voisitko todella antaa anteeksi ja olla katkeroitumatta??
JOS miehesi lopettaisi juomisen niin voisitko todella luottaa siihen että hän ei enää koskaan juo ja riehu?? Pelkäisitkö esimerkiksi riidan tullen että miehesi hakee vähän alkoa..?
(Minun mieheni jopa taikoi riidan vaikka mistä, että saattoi "hyvällä syyllä" hakea juomista...)
Voisitko todella tulla onnelliseksi miehesi kanssa kaiken kokemasi jälkeen??
Se, että miehesi heittelee tavaroita pitäisi viimeistään saada hälytyskellot soimaan!!! Joku kerta hän käy sinuun käsiksi, jos ei ole jo käynyt! Ja tuollainen tavaroiden heittely on jo todella järkyttävää ja saa pelkäämään, se on henkistä väkivaltaa!
Mieti nyt ihan tosissaan!
Olisit varmasti onnellisempi ilman miestäsi! Saisit olla rauhassa ja vapaa, ei tarvitse pelätä raivokohtauksia, rahat ei menisi viinaan, voisit tehdä milloin haluat mitä haluat, saisit todella elää! Alkoholistin kanssa asuminen ei ole elämistä, ennemminkin täysi helvetti!
Ennen kaikkea; AJATTELE LASTASI!!! Ja myös sinä ANSAITSET PAREMPAA!
Paljon voimia sinulle!
Halauksin, saman kokenut-84
En todellakaan pysty antamaan anteeksi kaikkia loukkauksia ja rikottuja lupauksia ja monien päivien odotteluja ja venyviä kauppareissuja ja "mä tuun ihan kohta"... Vitut sanon minä!!
Oon käyny kyllä pankissa puhumassa että saan lainan ym omiin nimiin sitten kun sen aika tulee.
Olen niin vitun loppu, että pelottaa että jään loppuiäkseni tähän. Poikani on mulle kaikki kaikessa enkä halua sille mitään pahaa ikinä!!!
Kaverini kysyi kerran että meinaanko venyttää tätä siihen asti kun mieheni käy käsiksi tms..
Oliski niin helppo vaan ottaa ja laittaa toi äijä pihalle, mutta...
Jos oot käyny tän saman läpi niin tiedät että lähteminen ei ole niin hirveän helppoa.
Ite elin 7 vuotta suhteessa miehen kanssa, joka oli alkoholisti. Saattoi olla viikkoja ryyppyreissulla välillä ja itse olin niin loppu, että hetkellisesti ajauduin itsekin useiden päivien ryppyputkiin. Lopulta tulin raskaaksi ja tietysti lopetin myös oman alkoholin ja tupakan käytön, mutta mies senkun jatkoi! Kun lapsi syntyi, mies katosi juhlimaan varpajaisia ja "unohti" hakea meidät sairaalasta kotiin. Kun lopulta sitten tuli hakemaan, oli koti bileiden jäljiltä niin karmea, että itku tuli. Vasta lapseni ollessa noin vuoden ikäinen pystyin tekemään päätöksen jättää mies. Ja se oli vaikeaa, varsinkin kun vielä päivänä, jolloin muutimme erilleen, hän polvistui kosimaan. Epätoivoinen viimeinen yritys, onneksi en langennut vaan pysyin päätöksessäni. Vasta muutettuani erilleen hänestä tajusin, kuinka typärä olin ollut kaikki ne vuodet!
Rohkeutta päätökseesi!
Itse ajattelisin, että ehkä kerran kuussa voi oikeasti juoda humalahakuisesti (siis tällainen lapseton nuoripari), viikolla voi ottaa juuri yhden tai kaksi saunaolutta ja normaaleina viikonloppuina voi toisena päivänä juoda muutaman. Mitään räkäkännejä en suvaisisi oikeastaan koskaan paitsi nyt ehkä pari ylilyöntiä pitkän suhteen aikana. Ylipäänsä en voisi itse sietää, jos jommalla kummalla, joko miehelläni tai minulla, menisi jatkuvasti viikonlopusta toinen päivä selviämiseen.
Virallisen laskennan mukaan alkoholin suurkulutuksen raja on miehillä 24 ja naisilla 16 alkoholiannosta viikossa.
lapsia omaava pari, kerran viikossa räkäkännit on liikaa.Muutaman oluen tai lasin viiniä voi ottaa vaikka2-3 kertaa viikossa ja joskus perseet olalle, mut ei lasten nähden.
mun avomies ei kestä olla yhtä viikkoakaa juomatta!alkoholisti...
Mikään ei kuluta niin paljon, kuin katsella illasta toiseen olutpurkkien tyhjenemistä, perjantai-illalla sitten juomat vaihtuivat väkeviin. Viikonloppuisin itsekin tuli sorruttua vetämään känni, kun ei yksinkertaisesti jaksanut katsella selvinpäin sitä touhua. Mies on hyvässä asemassa työssään ja yhteiskunnassa ja pystyy hoitamaan ne kunniallisesti, mutta sitä todellista juomisen määrää ei varmaan tiedä juuri muut kuin minä. Nyt se on minun kannalta katsottuna ja uusi vaihe elämässä alkanut positiivisissa merkeissä. Juomista ei saa loppumaan vaikka rukoilisi tai huutaisi. Halu täytyy löytyä alkoholistilta itseltään.
niin, että silloin kun se häiritsee normaalia arkea tai kumppania.
...kun se häiritsee normaalia elämää joko pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Ihmisestä kehittyy tutkimusten mukaan alkoholisti noin 10 vuoden säännöllisen juomisen mukaan, joillain tämä tapahtuu paljon nopeamminkin. Säännöllisellä juomisella tarkoitan nyt tässä selkeästi humalahakuista ja kohtuullisen usein tapahtuvaa juomista.
Henkilökohtaisesti en enään kovinkaan paljoa jaksa ryyppäämistä katsella. Elämässä on parempiakin asioita ja olen valitettavasti nähnyt jo liian monta ihmistä jotka ovat joko kuolleet tai enemmän /vähemmän tuhonneet elämänsä alkoholilla. Itse en onneksi ole samaan tilanteeseen joutunut.
Hyvä merkki orastavasta alkoholismista on se, että aina on pakko juoda kun lähdetään jonnekin. Eli ei mielletä mitään tilannetta "hauskaksi" ilman sitä kuningasta. Siitä sitten kehittyy pikku hiljaa sellainen tilanne jossa aletaan juomaan entistä useammin (Eihän nyt muutama tapa?). Tätä kun jatkuu tarpeeksi pitkään, se aika monella karkaa käsistä.
Alkoholi on huume ja alkoholismi sairaus, oli se sitten lievää tai vakavaa. Ei pidä tuomita liian helposti mutta ei myöskään antaa tilaisuutta liian helposti. Me ihmiset olemme usein orjia ympäristölle ja sille mitä sen kautta koemme. Huono seura, onnistumisen tunteen puuttuminen harrastusten kautta, huonot perhesuhteet, jne ovat kaikki asioita jotka vaikuttavat siihen miten kehitymme. Eli itse en ensimmäisenä lähtisi heti syyllistämään henkilöä joka juo liikaa vaan etsimään syitä. Yleensä taustalla on masennusta ja vaikka mitä muuta ja paras tapa auttaa on lähestyä ongelmia tätä kautta. Kun ihminen alkaa tajuamaan käyttäytymistään erilaisissa tilanteissa, ne huonot asiatkin alkavat häviämään. Pitää siis tajuta mitkä asiat käynnistävät sen impulssin juoda. Jos tämän tajuaa, on sitä helpompi hallitakin vaikka se fyysinen riippuvuus on olemassa. Elämän kääntäminen oikeille raiteille tulee helpommaksi tällä tavalla. Eli ei alkoholistia tai sen haittavaikutuksia paranneta sillä että piilotetaan pullo ja sanotaan että nyt saatana lopetat. Se on vain yksi osa asiaa, eikä itsessään vielä auta mihinkään.