Asumme miesystäväni kanssa olosuhteiden pakosta aika kaukana toisistamme ja tapaamme epäsäännöllisesti, joskus kerran viikossa, joskus menee kolmekin viikkoa tapaamatta. Yritämme tavata niin usein kun käytännössä mahdollista. Olemme olleet puolitoista vuotta yhdessä, siitä vuoden asuimme miltei naapuruksina ja vietimme yhdessä vähintään 4 päivää ja yötä viikosta. Yhdessä emme ole kuitenkaan koskaan asuneet. 6-12 kuukauden päästä voimme muuttaa samalle paikkakunnalle, kun silloin työpaikka vaihtuu.
Rakastamme toisiamme todella paljon ja olemme puhuneet asiasta, jaksamme odottaa sinne saakka.
Mutta kohta muutettuamme erillemme alkoi riitely... sitä ennen riitelimme vain normaalissa määrin, ehkä kerran kuussa ja sovinto oli helppo, kun sitä ei tarvinnut tehdä 600 kilometrin päässä toisesta. Nykyään riitelemme puhelimessa joka viikko, joskus useinkin. Se vie energiaa. Riita syntyy pienistä asioista ja paisuu, tuntuu välillä että jaksammeko tätä! Haluaisin jotain säännöllisyyttä tähän suhteeseen. Emme kumpikaan kaipaa mitään muuta, mutta riittääkö se, että rakastaa? Emme halua erota, mutta kestääkö kaukosuhde? Mistä riitelyalttius johtuu? Onko kenelläkään kokemusta?
Rakastamme toisiamme todella paljon ja olemme puhuneet asiasta, jaksamme odottaa sinne saakka.
Mutta kohta muutettuamme erillemme alkoi riitely... sitä ennen riitelimme vain normaalissa määrin, ehkä kerran kuussa ja sovinto oli helppo, kun sitä ei tarvinnut tehdä 600 kilometrin päässä toisesta. Nykyään riitelemme puhelimessa joka viikko, joskus useinkin. Se vie energiaa. Riita syntyy pienistä asioista ja paisuu, tuntuu välillä että jaksammeko tätä! Haluaisin jotain säännöllisyyttä tähän suhteeseen. Emme kumpikaan kaipaa mitään muuta, mutta riittääkö se, että rakastaa? Emme halua erota, mutta kestääkö kaukosuhde? Mistä riitelyalttius johtuu? Onko kenelläkään kokemusta?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kokemusta on kaukosuhteista. Nytkin on mies 300 km:n päässä.Edellinen oli hieman kauempana, elämäni mies!Se päättyi isoon riitaan, aiheesta kylläkin, kun toinen nainen tuli mukaan kuvioihin. Epäilyä, kieltämistä, riitaa viimeisenäkin iltana.Olen huono riitelemään, mutta jos te hallitsette sen paremmin, saatte aina sovittua, mikä ettei. Mutta jos ne lyhyet viikonloput ovat riidan täyteisiä, onko siinä sitten mieltä. Vai ovatko normaalit keskustelut ja niissä eriävät mielipiteet riitelyä vai mitä se sitten onkaan. Jos rakastat, ehkä kestät, muuta en osaa sanoa. Minä välttelen riitaa, koska pitkä viikko edessä on yksin ja on aikaa aatella.Riita voi mustata koko viikon. Haluan lähteä matkaan hyvillä mielin, jaksan tehdä töitäkin paremmin.
Minäkin yritän välttää riitaa, mutta se ei aina oo mahdollista... oot oikeassa, on HIRVEÄÄ aloittaa viikko yksin, kun on takana riitaa... silloin tulee ajateltua turhan paljon :(