mitäs sitten?

Vastaan, vaikken ole kakkonen... Tunnen vaan hyvin yhden sellaisen.

Mitä ilmeisemmin on niin, ettei kakkossuhteen tarvitse johtaakaan yhtään mihinkään ja sehän siinä eniten viehättää. Jopa sinkkukakkonen tietää, ettei hänen ja varatun miehen parisuhteesta tulisi mitään vaan se kuivuisi kokoon alta aikayksikön. Kuten melko monien sinkkujen entiset oikeat parisuhteetkin.

Tässä maailmassa mikään ei ole helppoa. Omilla valinnoilla voi kyllä paljon vaikuttaa siihen, onko vaikeaa vai mahdottoman vaikeaa......

olemme toistemme kakkosia jo viiden vuoden ajan, ystäviä jo paljon pitemmältä aikaa. Tulee uusia vuosia, aika kuluu, en voi ajatellakaan elämää ilman häntä. Tapaamme harvoin, muutamia kertoja vuodessa, mutta kuitenkin hän on ystävä, tukija, mukana kulkija, ei todellakaan pelkkä sexisuhde. Emme tavoittele tämän suurempia kuin pysymme toistemme tavoitettavissa tarvittaessa. Toisissa olosuhteissa saattaisimme olla pari, mutta kumpikin tahollamme arvostamme perheitämme ja tuemme pysymään niissä.

loppuelämää voi elää kakkosena tai pettäjänä.
Joskus se loppu tulee mutta miten?

Ei ero ole koskaan missään ihmissuhteessa helppo.
Salasuhteessa ehkä vielä vaikeampaa, jos on pitkä suhde. En usko, että niin tunteetonta ihmistä on, ettei hän tuntisi vuosien mittaan jonkinlaisia syviä ja lämpiä tunteita toista kohtaan.

Pitkä salasuhde ei ole mikään kulissi, niinkuin huono avioliitto on. Kulissin nurin kaataminen on helpompaa, näkeehän sen kaikki ympärillä olevat ihmiset ja tukea saa heiltä, paluuta vanhoihin kulisseihin ei ole. Pitkä salasuhde on useimmiten vain kahden ihmisen juttu, tuskin moni tietää. Jos eroaa, surutyö on tehtävä täysin yksin. Helpompi on palata kuin erota.

Itse erosin noin 2 vuotta sitten varatusta miehestä, jonka kanssa meillä oli pitkä suhde. Se oli paljon vaikeampaa kuin moninkerroin pidemmän yli 20 vuotisen avioliiton lopettaminen. Sisuskaluja riistävää, kun ei voi olla erossa, eikä yhdessäkään (omien kumppaneiden ja luonteidemmekaan vuoksi), ja silti on niin syvät tunteet toista kohtaan.

Mutta tunteet ovat todella ruusunpunaiset, emme kestäisi toisiamme kokopäiväisinä kumppaneinamme viikkoa pidempään - tai ainakaan minä en...jotenkin tässä parin vuoden kuluessa on alkanut tulla epäilys, että lainamies on ikävissään alkanut hautoa eroa vaimostaan. Hän puhuu minulle puhelimessa, että sitten joskus kun minäkin hänen kesämökillään...(eihän sellaista koskaan tule). Hän tekstailee, että pidän sinusta niin paljon ja minulla on kova ikävä. Kun vaimo oli tämän viikonlopun matkoilla, anoi hän koko lauantaitain vastaisen yön minua hakemaan hänet.

Ei ero ole helppo. Kaksi vuotta sitä on nyt tehty.