Olen seurustellut miehen kanssa, joka komentelee kaikkia, minuakin, tosin rakastettavalla tavalla. Hän saa puhuttua minut ympäri melkein asiassa kuin asiassa, varsinkin jos on muita ihmisiä ympärillä. minä kun kartan julkista riitaa, se nolottaa minua. Sitten jälkeenpäin kadun, kun annoin taas periksi. Ja kerron hänelle, miltä minusta tuntuu, ja hän suutahtaa ja sanoo, että hän ei sitten koskaan enää sano mitään, ja voi kyllä jättää minut rauhaan ihan kokonaan.
Onko kenelläkään teistä kokemusta introvertin ja ekstrovertin onnistuneesta suhteesta? Vaikka sinkkupalstahan tämä on, joten olen ehkä väärässä osoitteessa. Miten pitäisi suhtautua esim tuossa painostamistilanteessa? Pitäisikö myönnellä ja kiittää neuvosta, ja sanoa, että pian aion kokeilla sitä?
Onko kenelläkään teistä kokemusta introvertin ja ekstrovertin onnistuneesta suhteesta? Vaikka sinkkupalstahan tämä on, joten olen ehkä väärässä osoitteessa. Miten pitäisi suhtautua esim tuossa painostamistilanteessa? Pitäisikö myönnellä ja kiittää neuvosta, ja sanoa, että pian aion kokeilla sitä?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sinkkuna kommentoin vain niin, että taas näkee, miten paljon naiset arvostavat sitä paljon mainostamaansa miehen keskustelutaitoa. Te pidätte yllä sitä valhetta, koska yritätte esittää parempia kuin olette, mutta todellisuudessa olette niin alkeellisia olioita, että kaipaatte sitä komentelevaa miestä.
Femakoille helvetin iso miinus, haistakaa paska. Te olette vaatineet sukupuolten välistä tasa-arvoa ja sitä, että mies kohtelee naista vertaisenaan. Miten nainen kohtelee itseään tasavertaisesti kohtelevaa miestä? Hän valitsee mieluummin sen komentelevan äijän. Myöntäkää tämä, saatanan valehtelijat. Olen kohdellut naisia aina hyvin ja olen sen vuoksi yksin. Kiitos! Kun alkaa vaatimaan jotain, täytyy olla valmis ottamaan se vastaan. Kun vaatii muiden puolesta, täytyy kantaa vastuunsa niin pitkälle, että korjaa virheensä.
Sano sinä ketjun aloittaja sitä vaan ekstrovertiksi, siitä ei kuitenkaan ole kyse. Ekstrovertti ei tarkoita määräilevää, vääntelet sanoja mielesi mukaan, koska et voi myöntää, että ajattelet pillullasi ja haluat sen luolamiehen.
paha krapula, mitä pahentaa se fakta, että taas jäi ilman :DDD
Nauran moisille!!!
Yritit kuitata asian noin helposti, mutta ei se mihinkään krapula-aamuun katoa. Olen absolutisti ja kuulun niihin miehiin, jotka etsivät seuraa vain tositarkoituksella. Sinun ajatuksesi pyörivät vain viikonlopun ryyppäämisen ja yhden yön juttujen ympärillä, mutta yritä ottaa huomioon, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Jos olisin valmis tekemään humalassa typeryyksiä ja en kantaisi omaa vastuutani, minulla ei olisi varaa valittaa, mutta olen toiminut juuri niin kuin aina korulauseissa ylistetään.
Ei naurata.
Mies on aina onnistuneessa suhteessa naiseen johtavassa asemassa. Tämä ei tarkoita, että hänen täytyisi kohdella naista kaltoin, vaan oman tahtonsa mukaisesti. Oikeamielinen mies on hyväntahtoinen ja ottaa samalla myös oman etunsa huomioon. Mies johtajana tietysti myös kantaa vastuun päätöksistään. Tämä on miehen asema yhteiskunnassa.
Feminismiin ja muihin yhteisöllisiin satuihin ei parane uskoa, saatika niiden vuoksi kieltää miehisyyttään. Ryyppääminen ja muukaan holtiton käyttäytyminen ei ole miehistä varsinkaan,jos se on miehelle itselleen haitaksi.
Korkean moraalin miehelle ei Suomesta enää kunnollisia naisia löydy helpolla muuten kuin ehkä joidenkin uskovaisten uskontokuntien piiristä. Muuten kasvatus Suomessa ei ole onnistunut, vaan on jättänyt jälkeensä velton, impulsiivisen ja hedonistisen sukupolven, jolla ei juurikaan ole edellisiä paheita tasapainottavia hyveitä.
Mies 20v olet kyllä oikeassa,että miehen kuuluu olla johtavassa asemassa naiseen nähden.
Itse naisena hyväksyn tämän tosiasian ja pidän sitä parhaana esimerkkinä toimivasta suhteesta,jossa todella sitoudutaan toiseen.
Niin on ollut aikojen alusta saakka.Miksi on tullut tämä ihme asetelma että miehistä tehdään naisia ja naisista miehiä??
Miehet hoitakoot miesten jutut ja naiset omansa..näin everything works!
Minä haluan johtavassa asemassa olevan kunnollisen ja kiltin miehen.piste.
Maailma on muuttunut aikojen alusta saakka. Et varmasti ole ollut suuri sähkeiden tai kirjekuriirien fani sen jälkeen kun kännykät keksittiin?
Ei ole mitään järjellistä syytä sille, miksi mies ei voisi jäädä kotiin pyykkäämään ja siivoamaan naisen tehdessä johtohommia. Tosiasiat ovat kaukana kuvitelmistasi.
No joo on muuttunut,sanoin vaan oman mielipiteeni miten parisuhde yleensä onnistuu parhaiten.
Toki on eri kyvyillä ja ajatusmalleilla toimivia ihmisiä enkä väitä etteikö asiat voisi ollakin toisinpäin.Minä kannatan tätä ajatusta siksi että monet miehet kokevat siitä miehisyyttä että saavat hieman määräillä ja nainen tuntee samalla olonsa turvalliseksi.Olen tottunut itse olemaan määräiltävänä=)
Siksikin myös että naiset ovat mielestäni
erilailla rakennettuja kuin miehet.Miehet ovat luonnostaan vahvempia,johtajia..ja ei minä en ole renttujen perässä roikkuja.
naisesta saa miehen ja miehestä naisen muuten kuin sukupuolenvaihdosleikkauksella?! Ei mitenkään. Lopettakaa tuollainen höpöttäminen.
Vastasin aloittajalle jo jossain muussa ketjussa. En vieläkään ymmärrä miksi pitää väkisin tunkea suhteeseen noin hankalan ihmisen kanssa.
Ja aloittajakin voi lopettaa höpöttämisen. Ekstrovertin määritelmä ei ole jyräävä, pomotteleva ja manipuloiva kiukuttelija. Eikä introvertin tahdoton kynnysmatto.
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kaunistelu ei muuta tosiasiaa mutta voi kyllä peittää sen. Ainakin vähäksi aikaa.
Onneksi näilläkin palstoilla joku aina välillä sanoo asiat niin kuin ne on. Kiitos siitä.
Olen komea nuorimies ja naisseurasta ei ole koskaan ollut puutetta, itseasiassa saa välillä hätistellä pois, kun kaikki meinaa tunkea seuraan. Olen vieläkin sinkkuna ja luulen sen johtuvan siitä, etten ole se perinteinen, johtajaluonteinen mies, joka vie ja nainen vikisee. Olen huomannut naisten kanssa ollessani "rivien välistä", eli naisen sanattomista eleistä ja joskus puheistakin, että naiset odottaa multa jotain, jota en halua heille tarjota. Heidän silmistään oikein näkee sen anelun, että "ole mies!". Olen huomannu, että aina kun olen vähän välinpitämätön ja karkea, naisilla kiiluu silmät ihan hulluna. Sitten kun olen oma itseni, naiset käyttäytyy neutraalisti.
koska *sinä* haluat määräilevän miehen (ja sinun mielestäsi miehinen mies = määräilevä) ja olet tottunut olemaan määräiltävänä, niin se tekee asiasta yleispätevän faktan. Eli parisuhde onnistuu kun mies määräilee ja nainen on määräiltävänä.
Entäs kun oma kokemukseni todistaa ihan päinvastaista, kumpi näistä nyt sitten yleistetään "totuudeksi"? Seurustelin, muuten, ensimmäisiä kertoja jo ennen kuin olit syntynytkään, eli kokemusta on hieman pitemmältä ajalta.
DorkaM
(unohdin katsoa vieläkö manselaisten mainos ilmestyy nimimerkkisi perään :-D)
Ihan kuin minun kirjoittamaani. Nimenomaan se rivien välistä tapahtuva anelu, että "ole mies!". Olenhan minä, en vain ole mikään luolamies, enkä voi näin ollen tarjota naisille sitä.
Tietty ylimielinen tympeys tosiaan puree naisiin, siksi olenkin kyllästynyt heihin. En halua tahdotonta luuskaa, josta ajan mittaan muodostuisi itselleni kivireki.
puit ajatukseni sanoiks. Se on niin harmillista, kun kaikki naiset aina kitisee, että sellaset herrasmiehet jotka on oikeesti kunnioittaa naista ja osaavat käyttäytyä naisten seurassa on nykyään harvassa mutta, kun sellainen osuu kohdalle niin eipä se enää sitten kiinnostakkaan.. Lähetään vaan joittenki testosteronin hajuisten salipellejen mukaan...
että naiset eivät etsi miehestä ihmisyyden koko kirjoa. Naiset haluavat mielummin luolamiehen, joka palvoo ja mielistelee naista, kuin miehen, joka vaatii itselleenkin huomiota ja on herkkä. Naiset haluavat vaatia kaiken itselleen, mutta eivät ole valmiita antamaan samaa huomiota miehille.
Tuo on hyvä huomio. Mies ei voi olla naiselle kokonaisuus. Mies, joka osaa kuunnella ja jolta löytyy empatiaa, kelpaa naiselle olkapääksi. Luolamies, jolta ei löydy vastaavia hyveitä, antaa naiselle paksua karvaista munaa (tai niin ainakin nainen uskoo). Nainen todella ottaa miehestä vain sen palan, jota hänestä tarvitsee ja käyttää hyväkseen. Se, että pitäisi voida olla ystävä, vaikka ei kelpaa seurusteluun, on vain naisten juoni. He yrittävät imeä empaattiselta mieheltä henkistä pääomaa, fyysisen puolen tyydyttämiseen kun kaivataan toisenlaista miestä.
Jos nainen ehdottaa miehelle, että ollaan "vain ystäviä", miehen ei missään nimessä kannata suostua sellaiseen. Imeköön vaan akka sitä munaa ja tukehtukoon siihen tai vetäköön vitun päähän.
uh, kuulostaa kammottavalta. Oletko kärsinyt kauankin hirsutismista (sorry, tuo termi taitaa viitata yleensä naisten liialliseen karvankasvuun - onkohan vastaavaa sanaa olemassa miehille)?
onkohan miehet parempia johtajiksi, kun ottaa huomioon kaikki sodat. miehen johtajuus perustuu vain raamattuun.
"Olen kohdellut naisia aina hyvin ja olen sen vuoksi yksin."
Lurituksesi saa aikaan joitakin ajatuksia, mutta yksikää niistä ei ole: "kuulostaapa mieheltä, joka kohtelee muita ihmisiä hyvin. Senpä takia en välittäisi hänestä."
Eikä: "Onpa tuolla miehellä keskustelutaitoa."
Ja viimeinen virkkeesi riittää kuvailemaan, millainen olet. Sinkkuutesi syyt ovat selvät.
Henkilö A on juossut lähelle Suomen ennätystä 100 metrin juoksussa ja moni veikkaa, että hän rikkoo ennätyksen. Ennätyksen haltija B tiedostaa uhkan ja hakkaa putkella A:n jalat juoksukyvyttömiksi. A:n paranemiseen menee pitkä aika ja hän haluaa vielä palata radalle. B on kuitenkin onnistunut tavoitteessaan, A ei enää koskaan palaa siihen kuntoon, jossa oli. Kun A kritisoi B:tä, B toteaa vain: "Ei tuollainen suunpieksäjä olisi mitään ennätystä ansainnutkaan. Näkeehän sen, että et osaa muuta kuin soittaa suutasi, teot puuttuvat."
Se joka toimii väärin, voi aina jälkikäteen vastata kritiikkiin niin, että teko oli ansaittu, koska ei valittava luuseri parempaa ansaitsekaan.
Päättele siitä.
Ymmärsin kupletin juonen. Se on miehen ihan oma vika, että naiset sylkevät hänen päälleen ;)
Luulen että sinulla on käsitteet sekaisin.
vaikka useimmat olivat hiukan asian vierestä, eikä tullut juuri hyödyllistä neuvoa. Saanko vastata muutamiin tässä:
Me emme asu yhdessä, eikä seksillä toistaiseksi ole osaa ystävyydessämme. Hän on hyvin 'yhden naisen mies', eikä taida vielä olla varma, että minä olen se yksi.
Ekstrovertti tarkoittaa sitä, että saa energiaa toisista ihmisistä, heidän kanssa keskustellessaan ja puuhatessaan. Introvertti taas joutuu opelmaan yksin, jotta toipuisi toisten kanssa olemisen aiheuttamasta energianhukasta. Narsimilla ei asian kanssa ole mitään tekemistä.
Olen naisellisen näköinen ja vielä aika nätti, mutta ajatteluni on aina ollut aika maskuliinista. Ekstroverttimiehen kanssa keskustelemme tasavertaisina, ja kunnioitamme toinen toistamme. Pidän hänestä eniten silloin, hun hän on hellä, ja kun hän paneutuu johonkin ongelmaani (ehkä minulla on niitä liian paljon), ja löytää ratkaisun. Hänellä on uskomattoman hyvin toimivat aivot. En ole koskaan tavannut yhtä älykästä ihmistä. Minulla on älyä, mutta tulevaisuuden suunnitteleminen saa minut aivan ulalle. Yleensä teen ensin, ja sitten katson, miten meni.
Siis olen hakemassa jonkinlaisia tekniikoita, joita voisin käyttää keskustelussamme, kun hän alkaa inttää, että teemme, niinkuin hän tietää, että on parasta. Olen yrittänyt sellaista 'rikkonainen levy' -tekniikkaa, jossa toistan, etten halua tehdä sillä tavalla. Mutta hän käyttää samaa tekniikkaa! Ja yleensä hän saa viimeisen sanan, tarkoitan, että hän saa minut lopulta uskomaan, että hän on oikeassa. Sitten myöhemmin ajattelen asiaa uudestaan, ja tunnen, että teimme virheen. Ja haluan, että hän ymmärtää, miten nyt tunnen, joten kerron hänelle. Ja hän suuttuu.
Tarvitset itsekunnioitusta, elämänhalua ja munaa.
Jos hän on sua psykologisesti vahvempi, hän oppii voittamaan kaikki tekniikkasi nyt ja iankaikkisesti. (Millä ei ole tekemistä narsismin tai ekstroverttiuden kanssa. Sanoisin, että toiset ovat parempia vaikuttamaan toisiin ja vahvempia halussaan saada asiansa läpi. Pahimmilta tapauksilta on jäänyt lapsuudessa oppimatta, että aina ei kaikki mene kuten itse haluaa, näitä varo.) Sun on opittava olemaan vahvempi, jos haluat muuttaa asioiden tolaa.
Sun on pystyttävä voittamaan hänen mielipiteensä perustelut ja ajamaan asiaasi vahvasti. Jos asiasi on sulle oikeasti tärkeä, saat varmasti sisältäsi voiman ja oikeat sanat suuhusi. Jos myönnyt, onko asialla/mielipiteelläsi sitten sulle oikeasti väliä? Ja jos kaveri ei ole oppinut antamaan periksi tai ei tajua, että aina ei voi toimia hänen pillinsä mukaan, voi kukin vetää johtopäätöksensä.
harhautumisestani oli se, että sain taas muistutuksen siitä, miten suomalaiset miehet (useat) ovat tökeröitä, karkeita, likaisia idiootteja. ja miten onnellinen olenkaan täällä muualla. Ystäväni on herrasmies, vaikka onkin perusluonteeltaan ulospäin suuntautunut ja määräävä, ja minä introvertti, ja silti määräilemään pyrkivä. Jaa, mitäkö herrasmies tarkoittaa? Sen selittäminen teille alusta asti on liian vaikeaa. Olette liian vanhoja muuttumaan, ja liian rumia. Ja haisette. Hyh!
väärään kohtaan - sinun puheenvuorosihan oli ihan asiallinen.
Niin, mies on komenteleva, oli aikoinaan poliisina, ja viime vuodet reserviupseerina, ja muutenkin on macho. Mutta hänellä on muita hyviä puolia. Monilla suurmiehillä on. Hän ei ole tunnettu, mutta ainesta hänessä on suureksikin mieheksi. Joten olen motivoitunut yrittämään löytämään tien hänen sydämeensä. Hänelle jopa rakaskin nainen olisi luultavasti vain koriste-esine. Hän ei tarvitse ketään tunteakseen olevansa täydellinen. Minä en tarvitse häntä, mutta olisin onnellinen, jos olisimme yhdessä. Jos olisimme harmonisesti yhdessä. Muutenhan siinä ei olisi mitään järkeä.