Erosin itse jo n. 10 v. sitten. Mieheni joi koko avioliittomme 20 v.ajan.Hänellä oli myös useita naissuhteita eikä peitellyt niitä.Saimme kaksi lasta ja he tottuivat siihen, ettei isä ollut koskaan kotona viikonloppuna vaan kulki taksilla kaupunkien väliä ja joskus tuli yöksi kotiin ja joskus ei.Hän jäi joskus naisystävänsä luo tai joskus kaverinsa luo. Pelkäsin usein, ettei hän tule kotiin hengissä.Hän oli kova räyhäämään juovuksissa. Koko avioliittomme oli pelkästään pelkoa ja epätoivoa täynnä. Erottuani hänestä meillä on silti hyvät suhteet häneen ja häneen kihlattuunsa. Hän soittelee usein ja kyselee kuulumisia. En ole silti katkera hänelle, vaikka elämäni oli yhtä helvettiä.
avioeron helvetti
aikka53
21357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
myös 25v avioliitosta koska mies eli kuin poikamies,ei mitään rajoja.
Vaikka kuinka olin hänen mieliksi ja hoidin kaiken,hän ei tapojaan muuttanut.
Annoin vapauden ja en ole katunut yhtään.
Ei sitä olis jaksanu enää niin hirveetä voi olla yhteiselämä ja pelkän kulissin takia olisin jääny valheeseen.
Jos 25 vuotta odottaa että toinen muuttuu, siinähän menee iso osa elämästä melkein hukkaan. Mä en kyllä mene naimisiin koskas omat vanhemmat erosi, äiti on aivan ääliö, ja sitten pitäisi vielä aamenen jälkeen itsekin muuttua toisenlaiseksi ihmiseksi. Ei helvete...
ps. vai kertooko vaimot ennen avioliittoa millaseksi pitäis muuttua, ja miksei ne ota sellasta miestä joka jo on sellanen kun ne haluaa. tuskin vaimotkaan miehen mieleiseksi alkaa muuttua??
ps2. minä en muutu kenenkään pillin mukaan. turha edes jälkeen päin väittää että olisin luvannu. sen voin antaa vaikka kirjallisesti avioehdon liitteenä.