Mieheni kuoli n.puoli vuotta sitten.Tunnen syyllisyyttä.Olen "häräksi " syntynyt ja narsistinen ihminen ,hän oli kala.Jokainen joka tuntee nämä luonteen piirteet tietää mitä elämä on.Olen syyttänyt itseäni kaikista sanomisista ja tekemisistä ja tekemättä jättämisistä .Itku ei helpota kun vähäksi aikaa ja ikävä häntä on kova.Selviänkö koskaan?
selviänkö tästä ?
syyttely
2852
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tehtyjä ei tekemättömäksi saa. Me kaikki oltaisiin voitu elää sanomatta tiettyjä asioita, mutta sanottu mitä sanottu.
Rankaiset itseäsi syyttelemällä itseäsi, älä anna niille ajatuksille valtaa. Sinulla on ihan tekemistä selviytyä arjen asioista. Pitää rakentaa elämä uudestaan kun on puolison menettänyt,pitää löytää oma identiteetti mihin ei kuollut kuulu kuin poissa olevana. Jos ei helpota nuo syyttely ajatukset hae apua terveyden huollon ammattilaiselta.
Suru tuo moninaisia ajatuksia ja tunteita, kuten viha yms. Lue Martti Lindgvistin kirja Surun tie.
Voimia sinulle, kyllä se suru muuttuu ajan kanssa mutta siihen menee aikaa, kahden vuoden jälkeen helpottaa vaikka ei häviä.
osaksi suruun..oli sitten sanonut pahasti tai ei, aina kai on jotain mitä ois toisin tehnyt tai kadutti ettei tullut tehtyä sanottua tai jotain muuta.
Uskottelen ainakin itselleni että he jotka tuolla puolen jo on, ovat ymmärtäväiset ja antavat anteeksi pahat asiamme.Anna itsellesi anteeksi ja keskity niihin asioihin jotka oli hyvin..paljon voimia sinulle surussasi..