Olen reilusti 20 nainen. Mulla ei ole kovin paljon kokemusta seurustelusta iästäni huolimatta, joten kaipaan vastauksia...
Eli n.vuosi sitten tapasin yhden miehen, jonka kanssa tuntui synkkäävän ja seurustelimme aika tiivisti muutaman kuukauden, vaikka esim. seksi-asiassa emme edennee erityisen pitkälle (siis koska en itse tuntenut että hän olisi se 'oikea'). No vaikka odotin rakastuvani, tms, niin puoli vuotta sitten erosimme.
Itseäni kummastutti kovasti että mies vakuutti olevansa rakastunut minuun ja ennen kaikkea siis se, että hän sanoi tämän aika pian suhden alettua.
itse en valitettavasti kokenut rakastuneeni yhtä paljon ja suhde loppui aloitteestani.. Mies taisi ottaa eron aika raskaasti, uhkasi jopa itsemurhalla ja ei muutenkaan tahtonut uskoa koko asiaa..
Itse koetin tehdä eron hänelle mahdollisimman helpoksi, mutta mikään ei oikein auttanut. Tuntui pahalta toisen puolesta, mutta en myöskään oikein voinut käsittää tätä asiaa (en edelleenkään oikeastaan)..
Nyt sitten tapasin toisen miehen, tähän mennessä olemme tavanneet muutaman kerran ulkona syömässä, tms. En oikein osaa sanoa vielä voisivatko tunteeni häntä kohtaan syventyä. Haluaisin pysytellä ihan kaveritasolla jonkin aikaa..
Mies kuitenkin alkoi vakuuttaa rakastuneensa minuun, sanoi ihan suoraan että pitää minusta hyvin paljon ja lähettänyt viestejä joissa tunnusti rakastuneensa minuun. Soittaa päivittäin ja on valmis tapaamaan koska vaan..
En oikein ymmärrä tätä, voiko joku oikeasti rakastua näin pian?
Eli kysymyksiä miehille: Oletteko koskaan rakastuneet naiseen näin nopeasti? Ja menittekö sanomaan asiasta näin pian ensitapaamisen jälkeen?
Ja kysymyksiä naisille: Käykö teille usein näin? Ihastuvatko miehet naisia helpommin? Miten menettelitte jos ette olleet varmoja tunteistanne?
Tuntuu vaan oudolta tällainen tunteiden (vai onko kaikki tämä vain vitsi?) pikainen esiintuominen, vai olenko itse vaan kylmä ja tunteeton ihminen?
Eli n.vuosi sitten tapasin yhden miehen, jonka kanssa tuntui synkkäävän ja seurustelimme aika tiivisti muutaman kuukauden, vaikka esim. seksi-asiassa emme edennee erityisen pitkälle (siis koska en itse tuntenut että hän olisi se 'oikea'). No vaikka odotin rakastuvani, tms, niin puoli vuotta sitten erosimme.
Itseäni kummastutti kovasti että mies vakuutti olevansa rakastunut minuun ja ennen kaikkea siis se, että hän sanoi tämän aika pian suhden alettua.
itse en valitettavasti kokenut rakastuneeni yhtä paljon ja suhde loppui aloitteestani.. Mies taisi ottaa eron aika raskaasti, uhkasi jopa itsemurhalla ja ei muutenkaan tahtonut uskoa koko asiaa..
Itse koetin tehdä eron hänelle mahdollisimman helpoksi, mutta mikään ei oikein auttanut. Tuntui pahalta toisen puolesta, mutta en myöskään oikein voinut käsittää tätä asiaa (en edelleenkään oikeastaan)..
Nyt sitten tapasin toisen miehen, tähän mennessä olemme tavanneet muutaman kerran ulkona syömässä, tms. En oikein osaa sanoa vielä voisivatko tunteeni häntä kohtaan syventyä. Haluaisin pysytellä ihan kaveritasolla jonkin aikaa..
Mies kuitenkin alkoi vakuuttaa rakastuneensa minuun, sanoi ihan suoraan että pitää minusta hyvin paljon ja lähettänyt viestejä joissa tunnusti rakastuneensa minuun. Soittaa päivittäin ja on valmis tapaamaan koska vaan..
En oikein ymmärrä tätä, voiko joku oikeasti rakastua näin pian?
Eli kysymyksiä miehille: Oletteko koskaan rakastuneet naiseen näin nopeasti? Ja menittekö sanomaan asiasta näin pian ensitapaamisen jälkeen?
Ja kysymyksiä naisille: Käykö teille usein näin? Ihastuvatko miehet naisia helpommin? Miten menettelitte jos ette olleet varmoja tunteistanne?
Tuntuu vaan oudolta tällainen tunteiden (vai onko kaikki tämä vain vitsi?) pikainen esiintuominen, vai olenko itse vaan kylmä ja tunteeton ihminen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
tunteellisia "löperöitä" sattuneet olemaan..rakastuminen/ja varsinkin ihastuminen tulevat yleensäkin heti jos ylipäätään on tullakseen..nyt epäilet onko tunne tosi ,kun mies näin äkkiä se sanoo..katsele ja kuuntele!:))
rakkauden tunnustusta ole tullut kyllä noin äkkiä, Tykkäämisen on tunnustanut kyllä aika heti .
Minä en usko, että puolituntematonta ihmistä voisi rakastaa. Joko kyse on ihastumisesta tai rakastumisesta itseluotuun mielikuvaan, ei oikeaan ihmiseen.
Voin tosin hyvin kuvitella, että verbaalisesti lahjaton paremman ilmaisun puutteessa väittää rakastavansa. Lisäksi pillupalkalla höpöttäjät rakastuvat ensisilmäyksellä, koska uskovat naisen haluavan kuulla moista. Sinun tapausessasi kyseessä sitten varmaan oli epävarma mies, joka uskoi sinun haluavan kuulla ne sanat.
Itselläni on rakastuminen aina kestänyt vähintäänkin useita kuukausia. Ikinä en ole moista sanonut ilman, että olisin sitä oikeasti tarkoittanut.
Minä puolestani ihmettelen, miten kauan sinun täytyy jotain miestä tapailla, kunnes tiedät, etteivät tunteesi kehity. Sen minä näet kyllä huomaan todella nopeasti. Tosesta vaihtoehdosta ei voi olla niinkään varma, joten ei auta kuin odotella.
jos suostuu venttaamaan muutaman kuukauden.
Sinä taas tunnut olevan aika epävarma itsestäsi ja tunteistasi.
Totta munassa ihastua voi vaikka heti, en mä sitä silti vielä rakkaudeksi sanoisi.
Mitä sä muuten niissä äijissä roikut jos ne ei tunnu hyvältä, ei se ole reiskaa niitä kohtaan.
vasta me kokeneemmat karjut ymmärretään ettei nainen syty samaa tahtia ... :)
Minä kyllä tunnen heti, jos oikein ihastun johonkin. Jos se ei siltä tunnu heti, ei siitä tule mitään pitempiaikaista ja syvää tunnetta.
Ihastuminen on ihana tunne! Aina kun näkee toisen, sydän alkaa tykyttämään kovempaa. Ajattelen myös usein toisen sanomisia, hymyjä ja vilkaisuja...
eivät ole mitään teini-ikäisiä, molemmat on yli 30v. ja itsekin lähestyn jo 30 v:n ikää eli ei olla enää kauhean nuoria. Muuten olisin kyllä itsekin lähinnä katsonut että johtuu miesten 'vihreydestä'..
Eivät ole myöskään kauhean tunteellisia päällepäin ainakaan, semmoisia aika vähän karskean oloisia, vaikka eihän se ulkonäkö mitään kerro ihmisestä tietenkään..
Miksi olen ollut sen ensimmäisen miehen kanssa näinkin pitkään, no en tiennyt jospa se tunne kuitenkin muuttuu ja tykkäsinhän hänestä mutten ihan niin kuin olisin halunnut.. En tiedä osaanko tuntea enemmän? vai oliko tuo mies vaan sellainen joka ei herättänyt minussa sen suurempia tunteita.
Lähinnä vaivaa, että miksi mies jonka kanssa ei olla edes suudeltu eikä mitään sellaista väittää rakastuneensa minuun. Alkaa mietityttämään kuinka yleistä tämä on ja onko kyse sittenkin vain jollain tavalla häiriintyneestä henkilöstä?
Voiko olla sellaisia ihmisiä (tässä tapauksessa minä?) joihin voi olla helppoa rakastua tai ainakin uskotella itselleen rakastuneensa (niin kuin epäilen tämän miehen tekevänkin).
Olen vaan todella hämmentynyt...
mieleen, että ovat tavattoman epätoivoisia tapauksia nämä miehet. Ei muuta.
Minulle on osunut kohdalle myös noita nopeasti "rakastuvia" yksilöitä, ikähaitarissa 35 - 45
Jo parien treffien jälkeen miehet ovat vannoneet rakkautta, ja vaikka kuinka olen yrittänyt topputella ja kertoa, että eiköhän tässä nyt vasta ole ihastusta ilmoilla, ovat miehet väittäneet kiven kovaa, etteivät koskaan ole tunteneet tällaista tunnetta ja ovat varmoja rakkaudestaan.
Meikäläisellä on paniikki iskenyt siinä vaiheessa päälle ja olen lähtenyt pakittamaan. Ja ihan samat seuraukset on tullut koettua: itsemurhauhkauksia, suuria tunteenpurkauksia ja jatkuvaa pommittamista.
En kuitenkaan usko olevani mikään taivaan lahja miessukukunnalle, joten itse olen ihmetellyt aivan samaa kuin ap.
Nyt suhteessa miehen kanssa, jonka kanssa suhde lähti liikkeelle jalat maassa, muttei kuitenkaan tunteita peitellenkään.
Joten kohtuus kaikessa, eikö?
Luin vain aloituksesi, ja sieltä minusta paistaa, että haluaisit kovasti olla rakastunut, kokea jotain mullistavaa.
Et missään nimessä ole siis kylmä ja tunteeton!! Näkeehän sen siitäkin, miten kauniisti hoidit ensimmäisen eron, mahdollisimman vähän miestä satuttaen. Jos olisit kylmä ja tunteeton olisit vähän välittänyt ...
Kyllä sinä vielä sen koet, ja kun se rakkaus tulee kohdalle, TIEDÄT :-)
Ihminen ei vaan valitettavasti voi valita, ketä rakastaa ja ketä ei. Se on harmi, koska usein sitä tapaa tosi hyviä tyyppejä, jotka sopisivat juuri elämääni, mutta kun ei kemiat kohtaa niin ei. Olen itsekin juuri purkanut seurustelun puolen vuoden "yrittämisen" jälkeen. Kun en vaan ollut rakastunut siihen mieheen, vaikka kiva ja kunnollinen olikin.
Surullisinta on, että joskus toinen rakastaa ja toinen ei...
Mutta älä huoli. Kyllä se rakkaus sunkin kohdalle tulee, ja juuri silloin kun sitä vähiten odotat!
kaikenlaista. Ei niitä kannata niin vakavasti ottaa.