ID-videoita!!

Hieno video esittämään miten älykäs suunnitelma toimii. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota sanaan "goal"=päämäärä, tavoite. Kiitos!

periaate kirjoitti:

Hieno video esittämään miten älykäs suunnitelma toimii. Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota sanaan "goal"=päämäärä, tavoite. Kiitos!

Videon kommenteissa valiteltiin simuloinnin teleologisuutta ja lisäksi teleogia ja design komponentti löytyvät Spore-pelistä:

"(Even Spore, which would make for great visual appeal, has a teleological and design component just to make it functional as a game)"

Mutta, eikö videon tarkoituksena ollut olla ID-vastainen? Miksi kuitenkin simulointiin älykästä suunnittelua?

Mr.K.A.T.: kuinka paljon enemmän sukupolvia tarvittaisiin, jos haluttaisiin, että videolla esitettyjen simulointien lopputulos syntyisi mielivaltaiseen toiseen paikkaan ruudulla ja mahdollisesti kiertyneenä johonkin suuntaan?
Osaat varmaan helposti vastata kysymykseen. Nyt ne näyttivät parin kotsomiskerran jälkeen syntyvän aina samaan paikkaan.

periaate kirjoitti:

Videon kommenteissa valiteltiin simuloinnin teleologisuutta ja lisäksi teleogia ja design komponentti löytyvät Spore-pelistä:

"(Even Spore, which would make for great visual appeal, has a teleological and design component just to make it functional as a game)"

Mutta, eikö videon tarkoituksena ollut olla ID-vastainen? Miksi kuitenkin simulointiin älykästä suunnittelua?

Katsoin uudelleen South Park kuvan generointia.

Alan tuntemaan itseni tyhmäksi kun en vieläkääm ymmärrä animaation ideaa. Seuraavat asiat olen saanut poimituksi:

Aloitetaan satunnaisista kuvista. Muodostetaan kuvien jälkipolvia ja muutetaan niitä satunnaisesti hieman. Lopputulos=kuva, joka esittää organismia. Tässä tapauksessa South Park. Animaatiossa sanotaan, että luonnonvalinta ei ole satunnaista eli tässä tapauksessa mitä lähempänä kuva on lopputulosta, sitä paremmin kuva sopii.

Kuvaako tämä prosessi ihan oikeasti evoluutioprosessia? Miten esimerkiksi tiedetään kuinka lähellä jotain organismia ensimmäisen sukupolven jälkeläiset ovat? Näyttää siltä, että lopputulos pitää kiinnittää heti alussa.
Osaako kukaan selittää?

periaate kirjoitti:

Katsoin uudelleen South Park kuvan generointia.

Alan tuntemaan itseni tyhmäksi kun en vieläkääm ymmärrä animaation ideaa. Seuraavat asiat olen saanut poimituksi:

Aloitetaan satunnaisista kuvista. Muodostetaan kuvien jälkipolvia ja muutetaan niitä satunnaisesti hieman. Lopputulos=kuva, joka esittää organismia. Tässä tapauksessa South Park. Animaatiossa sanotaan, että luonnonvalinta ei ole satunnaista eli tässä tapauksessa mitä lähempänä kuva on lopputulosta, sitä paremmin kuva sopii.

Kuvaako tämä prosessi ihan oikeasti evoluutioprosessia? Miten esimerkiksi tiedetään kuinka lähellä jotain organismia ensimmäisen sukupolven jälkeläiset ovat? Näyttää siltä, että lopputulos pitää kiinnittää heti alussa.
Osaako kukaan selittää?

Ei tämä ole lainkaan vaikeaa.

Ei luonnonvalinnalla mitään tavoitteellista lopputulosta ole, mutta: jos ympäristössä on valintapainetta, niin se lopputulos, johon luonnonvalinta johtaa on käytännössä vääjäämätön. Sitä kutsutaan myös ympäristöön sopeutumiseksi.

T.s. valinta suosiessaan sukupolvesta toiseen tiettyjä ominaisuuksia johtaa sellaiseen lopputulokseen, jossa nuo suositut ominaisuudet ovat yleistyneet. Lopputulosta ei siis esimerkissä ole kiinnitetty, mutta nuo sukupolvittain suositut ominaisuudet on: "sopeutunein" 0,5% valitaan joka sukupolvesta.

Koska sukupolvesta toiseen nuo tietyt ominaisuudet saavat tuon valintaedun myös tuo lopputulos lähestyy vääjäämättä jotakin, joka Dawkinsia siteeratakseni "näyttää suunnitellulta" - vain koska se on niin hyvin ympäristöönsä sopeutunut.

Tuo lopputulos on tietty siinä mielessä teleologinen, että annetuilla valintaeduilla lopputulos tosiaan voidaan ennakoida. Mutta näin se on luonnossakin, jossa usein voidaan havaita tiettyjen alleelien menestyvän toisten kustannuksella, ja siksi ennustaa juuri niiden yleistyvän.

periaate kirjoitti:

Mr.K.A.T.: kuinka paljon enemmän sukupolvia tarvittaisiin, jos haluttaisiin, että videolla esitettyjen simulointien lopputulos syntyisi mielivaltaiseen toiseen paikkaan ruudulla ja mahdollisesti kiertyneenä johonkin suuntaan?
Osaat varmaan helposti vastata kysymykseen. Nyt ne näyttivät parin kotsomiskerran jälkeen syntyvän aina samaan paikkaan.

Erilaiseen lopputulokseen päätymiseen riittää se, että valintapaine ohjaa eri suuntaan t.s sinun kaipaamiisi lopputuloksiin päästäisiin vastaavalla prosessilla joillakin muilla valintakriteereillä.

Nuo erilaiset valintakriteerit vastaisivat luonnossa tilannetta, jossa populaatio jakautuu kahtia (maantieteellinen isolaatio) ja joutuu erilaisiin ympäristöihin, joissa valintapaineet ovat erilaiset.

Tuo isolaatio on suorastaan klassinen lajiutumistekijä.