Kyllä kilot palaavat, jos laihdutatte! Kaikkien, jotka haluavat kilojansa vähemmäksi, pitää tehdä ruokaremontti. Laihduttaminen tuo lähes aina kilot takaisin. Paikkarit opettavat ruokaremonttia, joka ei mene kaikkien kaaliin, koska haluavat vain laihduttaa.
Kaikki nuo ihmemömmöt, joita mainostetan siellä sun täällä, voivat toimia sykäyksenä laihtumiselle, mutta entisiin ruokailutapoihin ei ole koskaan paluuta, jos haluaa hoikkana pysyä. Ruokaremonttia ei opi noilla ihmemömmöillä. Ja ei kai kukaan voi elää ikuisesti syömällä laihdutussoppia pussista.
Unohtakaa laihdutus ja tehkää ruokaremontti, älkääkä täällä kinastelko paikkareiden huonoudesta. Paikkarit on tosi hyvä paikka niille, jotka omaksuvat jotain uutta eli uudet ruokailutavat.
Toistan vielä, että laihdutuksesta ei koskaan hyvää seuraa tulevien aikojen kannalta katsottuna.
Kaikki nuo ihmemömmöt, joita mainostetan siellä sun täällä, voivat toimia sykäyksenä laihtumiselle, mutta entisiin ruokailutapoihin ei ole koskaan paluuta, jos haluaa hoikkana pysyä. Ruokaremonttia ei opi noilla ihmemömmöillä. Ja ei kai kukaan voi elää ikuisesti syömällä laihdutussoppia pussista.
Unohtakaa laihdutus ja tehkää ruokaremontti, älkääkä täällä kinastelko paikkareiden huonoudesta. Paikkarit on tosi hyvä paikka niille, jotka omaksuvat jotain uutta eli uudet ruokailutavat.
Toistan vielä, että laihdutuksesta ei koskaan hyvää seuraa tulevien aikojen kannalta katsottuna.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Haluan tuohon edelliseen vielä lisätä, että ruokaremontin tekeminen ja omaksuminen on pitkä prosessi, koska se vaatii asennemuutosta. Varmasti jokainen tietää, että asenteita ei niin vain muokata, vaan jokaisen ihmisen pitää mennä itse päänsä sisälle ja myöntää ensin itselleen kaikki virheensä sen syömisen suhteen, niin kipeeltä kuin se ikinä vaan tuntuukin. Vasta sen jälkeen on valmis edes aloittamaan tietä PYSYVÄÄN muutokseen. Kaikki muu on sitä lyhytjänteistä hommaa, mistä seuraa pettymyksiä. Asennemuutosten tekemisessä puhutaan vuosien prosessista, ennenkuin asia on täysin sisäistetty. Sisäistäminen tarkoittaa siis sitä, että saatuja tietoja sovelletaan myös esim. painonvartijoilla käymisen loppumisen jälkeen, vaikkei naapuri enää tulisikaan kyselemään painosi perään. Tällä vuosien työskentelyllä haluan kertoa myös täällä lihavia haukkuville sen, että ne ylipainoiset, jotka täällä keskustelevat asioista, ovat jo matkalla oikeaan suuntaan. Vaikka he vielä epäonnistuisivatkin monesti ja yrittäisivät poppakonsteja ja surkuttelisivat niistä täällä, ovat he jo huomanneet ongelman ja heillä siis on mahdollisuus päästä perille. Jokaisen epäonnistumisen myötä he pääsevät itse sisällään lähemmäksi oikeita menetelmiä. Kun mikään muu ei enää auta, on pakko tyytyä kokeilemaan sitä hitainta (ja ainoaa) reittiä, ruokavalion pysyvää muutosta.
Kerron tämän ainakin parinkymmenen epäonnistumisen jälkeen ja vasta nyt olen vihdoin ja viimein saanut itselleni selväksi sen, että ikinä, siis IKINÄ en voi enää palata entisiin ruokailutapoihini. En koskaan. Mikään ei ole niin helppoa kuin keksiä tekosyy sille miksi on lihava. Mikään ei ole niin helppoa, kuin keksiä syy sille, miksi ruokaremontin voi jättää kesken. Mikään ei ole niin helppoa, kuin omien virheidensä näkemisen ja myöntämisen vältteleminen.
Tie pysyvään painonhallintaan on todella pitkä. Ja sen kulkeminen on jokaiselle erilainen.
puhelee Siru! Ja toivotan onnea ratkaisun löytymisen johdosta.
Asiallinen kirjoitus. Olen täysin samaa mieltä. Itselläni on koko pienen ikäni ollut runsaasti ylipainoa, mutta nyt omaksuttuani terveemmät elämäntavat painoni on pudonnut.
Tuohon painon putoamiseen on Painonvartijat antanut avun. Olin aikaisemminkin käyttänyt pv:n ohjeita, mutta en omaksunut uusia ruokailutottumuksia. Tuollainen ruokailutottumusten muuttaminen ei ole tapahtunut lyhyessä ajassa vaan vähitellen. Tiedän itsekin, että minulla ei ole paluuta enää vanhaan. En voi ruveta syömään niin epäterveellisesti, mitä ennen ruokaremonttiani tein. Ruokavalioni koostui pizzoista, hampurilaisista yms. rasvaisista mössöistä.
Täällä on ollut keskustelua, että laihduttamisen jälkeen paino nousee. Kuinka monta sellaista, jotka ovat saavuttaneet PV:n kunniajäsenyyden on lihonneet takaisin? Ilmoittautukoon se, kenelle niin on käynyt. Epäilisin, että niitä ei juurikaan ole!!!
Minä olen saanut kunniajäsenyyden syyskuussa. Olen aina "ihaillut" sinistä jäsenkirjaa. Olen ollut muutaman kerran viittä vaille tasapainoiluvaiheessa, mutta järki on kadonnut loppumetreillä ja olen jättänyt homman kesken. Olen kuvitellut osaavani jo homman, mutta huonosti on käynyt kuten varmaan monelle muullekin.
Nyt kun aloitin ns. laihduttamaan, päätin, että tämä on sitten viimeinen kerta. Jos en pysty pitämään painoani normaalissa, ollaan sitten satakiloisia ja tyydytään kohtaloon eli pakko tunnustaa, että eipä ole järkeä päässä.
Opettelin ja mielestäni omaksuin hyvin uuden ruokailutyylin ts. ei rasvaisia ruokia joka päivä. Hampurilaiset ja pizat kuuluvat nyt ns. herkutteluhetkiin, joita noiden osalta on harvoin, koska runsas rasva ällöttää.
Olen tosi "ylpeä" itsestäni, että jatkoin niin kauan, että sain sinisen jäsenkirjan. Uusien ruokailutapojeni lisäksi on tuolla sinisellä jäsenkirjalla psykologinen vaikutus.
"laihdutuksesta ei koskaan hyvää seuraa tulevien aikojen kannalta katsottuna."
Mitä seurauksia minulla on odotettavissa ja milloin? Pari vuotta sitten tiputin 20kg vähällä syömisellä ja kovalla treenaamisella. Nykyään syön normaalisti ja treenaan paljon. Paino on pysynyt alhaalla. Juuri iltapalaksi mässäilin oikein kunnolla, kuten olen silloin tällöin pitänyt tapana.
Kaverit pitää lihaksikkaana ja taitaa olla kateellisiakin. Olokin tuntuu kaikin puolin terveeltä, mitä nyt on rystyset auki säkin hakkaamisesta. Mikä on siis se kauhea kohtalo, joka minua odottaa?