Mua todella ihmetyttää eräs asia. Nimittäin se, että nykyään toitotetaan jopa mediassa ihan korkea-arvoisten herrojen ja rouvien toimesta, että lapset pitäisi tehdä alle kolmekymppisinä, perheen perustamista pitäisi aikaistaa ja määräaikaisia työpaikkoja vakinaistaa, jotta naiset uskaltautuisivat lapsentekoon (siis naiset, ihan kuin miehillä ei olisi asiaan osaa eikä arpaa). Kannustetaan mitä erinäisimmillä keinoilla siihen, että nuoretkin aikuiset alkaisivat arvostaa perhettä enemmän. Ei siinä sinänsä mitään ja tarkoitus on varmasti hyvä, mutta mun mielestä on todella ärsyttävää ja kapeakatseista, ettei tässä tasavallassa jossa sinkkujen määrä koko ajan lisääntyy kukaan ota huomioon sitä, että entäpä jos se, ettei ole perustanut vielä perhettä ei johdukkaan siitä määräaikaisesta työpaikasta, vuokra-asunnosta tai siitä, että asettaa uran tai opiskelut etusijalle tai etteikö lapset kiinnostaisi, vaan puhtaasti siitä, ettei kertakaikkiaan ole löytänyt sopivaa kumppania ja sellaista elämäntilannetta, jossa perheen perustaminen olisi millään tavoin realistista ja moraalisesti sopivaa (moraalisesti sopivalla tarkoitan nyt sitä, että lapsi on hankittu hieman vakaammassa tilanteessa kun raahaamalla yhden illan poka kotiinsa parin promillen humalassa). Luulen, että kun nyky-yhteiskunnassa on suurena ongelmana sinkkuihmisten kohtaamattomuus, ja moni kärvistelee vastentahtoisesti yksin, niin todellakin usein se suurin syy siihen, ettei lapsia tehdä aiemmin on se, ettei kertakaikkiaan ole löytynyt ketään sopivaa naista/miestä, jonka kanssa se perhe ja oma pesä perustaa. Ainakin omalla kohdallani voin sanoa, että jos jään loppuiäkseni lapsettomaksi, niin suurin, pääasiallisin ja merkittävin syy siihen on se, ettei mulla ole miestä (kun ei ne kakarat taivaastakaan tipahda). Rehellisesti sanottuna, en ole edes ajatellut asiaa niin, että määräaikainen työpaikkani tai vuokralla asumiseni olisi joku este sille, jos haluan perustaa perheen!!! Toki nekin on tärkeitä asioita, mutta vaikka kuinka ois vakityö, mersu pihassa ja omakotitalo, niin eipä niistä paljon iloa ole jos ei ole sitä miestä... Jessus, laitettais niitä yhteiskunnan varoja vaikka johonkin sellaiseen, missä sinkut vois tavata toisiaan ja saada edes realistisen mahdollisuuden kohdata toisensa (siis joku muu kuin savuinen ja alkoholinhuuruinen baari) sen sijaan, että palkitaan jokainen pikkukuntaan syntyvä lapsi rahapalkinnolla, mietitään äitiyspäivärahojen korotusta jne. Mä en ymmärrä, miten joillekin voi olla niin vaikeaa tajuta, että toisille sopivan kumppanin löytyminen on oikeasti kun neulan etsimistä heinäsuovasta, varsinkin jos ikää alkaa olla jo 30 . Ei silloin jaksa enää juosta joka viikonloppu baarissa, eikä kaikille sitä kumppania netistäkään löydy. Vois helpottaa parinlöytämistä oikeesti, ja perheenperustaminenkin helpottuis huomattavasti kun löytyis se puuttuva vastakappale. Kun se kai se oleellisin asia lienee. Tietty jos on rahaa niin keinohedelmöitykseenhän voi mennä, mutta harva meistä varmaan niin rikas on, että kai se on vaan tyydyttävä tähän perinteiseen tyyliin...
Perheen perustaminen
tostako noin vaan??
221816
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nyt tuli ihan asia tekstiä. Itellä juuri sama tilanne. Ihan kuin ois omasta kynästä teksti tullu. Miettiny ihan samoja asioita... Oon varma että meitä on monta, tällä ikää näitä perheen perustamis asioita tulee jo mietittyä tarkemminkin.
tulevaan ekokatastrofiin. Haluaako tähän maailmaan viattomia kärsimään vai oletteko ko. aiheeseen ollenkaan tutustuneet. Aamulehti ja varmaan Hesari ovat nyt yksimielisiä siitä. että ihminen on tuhoamassa valtavalla nopeudella tätä palloa. Asia on siis fakta.
Minua säälittää kaikki pienokaiset, jotka syntyvät tähän surkeaan maailmaan.
Kannattaako tänne niin kamalan paljon niitä lapsia enää tehdä kun hukutaan omaan paskaan!
Olen 30 nainen ja erittäin huolestunut maailman tilasta.
Ei tämä maailma ole mikään paratiisi ollut länsimaalaisillekaan kuin vasta joitain vuosikymmeniä. Suuri osa maailmasta elää jo tällä hetkellä siinä kärsimyksessä mihin täällä vasta totutellaan ajatuksen tasolla.
että muitakin huolestuneita on...
Olen huolestunut maailman tilasta (niin ihmisen kuin muunkin luonnon takia) ja tämä nykyinen hössötys suomalaisten määrän vähenemisestä on irvokasta.
Ensinnäkin, vaikka suomalaisia on maapallon väestöstä hyvin pieni osa, kulutamme aivan jumalattomasti ja harva on valmis luopumaan nykyisestä elintasostaan. Toiseksi, maailmassa on ennenkin kuollut kansakuntia pois, samoin lajeja ja kokonaisia sukuja. Mitä merkitystä sillä on, onko "täysiverisiä" suomalaisia satojen vuosien päästä. Emme me sitä näe. Tärkeämpää kai on, että ihmiset voivat elää suurinpiirtein mukavan elämän ja jättää sitten nämä kuviot taakseen, kun aika jättää.
Jos tekee lapsia maailmaan, jonka tulevaisuus on niin synkkä kuin se nykyisin on, saa olla taitava valehtija itselleen. Itse en tänne lapsiani jättäisi, sen verran paljon heistä välitän.
Jos grönlannin jäätiköt sulavat, vesi nousee viitisen metriä. Aivan ihanteellista, taloni alakerta on yhdeksän metrin korkeudella ja edessä olisi loistava uimaranta. Olisi rantasaunakin, mitä nykyisin ei saa rakentaa.
Vanhoina aikoina Suomessa kasvoi tammia aina Oulun korkeudelle asti. Ei kai se aivan kauheaa nytkään olisi. :-)
se vesi ei liene yhtä puhdasta kuin raikkaina entisinä aikoina.
Paljon puhtaampaa vesi on, jos se ylimääräinen on tullut Grönlannin jäätiköistä. Sikäläistä jäätä myydään kovalla hinnalla erikoisjääpaloiksi drinkkeihin. :-)
Ranskan ilmasto on meillä, jote cabernet savignonit löytyvät omasta takaa. Voimme tutkiskella, onko porilainen punkku parempaa kuin pohjois-karjalalainen. Grillaamme omia maissintähkiä kesäjuhlissa.
Kyllä elämä on mukavaa!
Ja voimme saunaillan päätteksi pulahtaa laiturilta sinileväkukintoon uimaan. Se se vasta on elämää!
Paljonpa auttaa se perheen arvostamisen lisääminen. Peräkammarinasukin haaveet ja todellisuus karkaavat niin kauas toisistaan että tuloksena voi olla vain romahtaminen.
Toisaalta en usko hirveästi valtion kykyyn suoraan vaikuttaa tuohon asiaan. On tietysti olemassa eurosinkkuja ja vastaavia yhdistyksiä, ehkä tuota toimintaa voitaisiin tukea avustusvaroilla, että saataisiin sitä muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle?
...tosissaan haluaa lapsia, niin sehän kyllä on helposti järjestettävissä, ei siihen mitään vakiomiestä tai parisuhdetta enää nykypäivänä tarvita.
Jos ne keinosiementäjät eivät sovi lompakolle, niin mikä vika niissä baarista bongattavista yhden illan hoidoissa on? Samaa litkua sielläkin on tyrkyllä ja vieläpä ilmaiseksi.
Ei se nyt niin helppoa liene jos vastuunsa tuntee vanhempana. Haluaahan sitä tietää mitä geenejä se lapsiressu saa siltä toiselta puolelta... et ei ihan tuu mieleen baarikärpäset..
Sopiiko tiedemies, Suomen Akatemian töissä, ei tauteja, ravintolakäynnit rajoittuvat conference dinnereihin. Siis ihan näin ajatuksena. :-)
Anna kun arvaan: SE EI KÄY, SE EI KÄY, SE EI KERTAKAIKKIAAN KÄY. JOKU VIKAHAN SIINÄ ON PAKKO OLLA.
Juu, olen nähnyt tämän kolikon toisen puolen.
Me miehet sentään olemme realistisia, ei naisilta voi vaatia kaikkea sitä mitä itse on ja vielä enemmänkin. Yksinhän siinä jäisi.
...haluaa lapsen, niin arpapeliä ne lapsen saamat geenit on joka tapauksessa.
Appa on sitä paitsi varmempi tapa voittaa kuin huonojen valintojen tekeminen :)
Tosiasiassa tuossa aloittajankin narinassa taisi olla kyse siitä, että haluaa itselleen miehen, ei se lasten/perheen hommaaminen ollut siinä pääasiassa.
haluaa miehen, niin valtionhan se näköjään pitäis hänelle järjestää.
Sehän tuosta vielä selvisi, kun aloittajan narinan luki uudelleen.
Vihdoin, kun ollaan päästy siitä riesasta, että vanhemmat katselee "sopivan" kumppanin, voidaan siirtää valintavastuu yhteiskunnalle.
Mitä sitä ihminen voisikaan itse tehdä?
Jos todella haluat lapsen, niin senkun synnytät! Minä en valitettavasti siihen pysty, joten omalta osaltani kaikki riippuu siitä löydänkö jostain naisen yhteiseen projektiin.
Jos olisin nainen, niin minulla todennäköisesti olisi jo lapsi, kumppania tai ei.
Tuo on tosi tyypillinen naisen mielipide. Kaikki on niin mustavalkoista, niin mustavalkoista. :-)
On joko pätkätöissä ja asuu vuokra-asunnossa tai sitten on se rivitalo, volvo ja kultainen noutaja.
Mies joko pokataan kännissä baarista tai sitten ollaan avioliitossa.
Jos ei ole aviomiestä niin sitten mennään keinohedelmöitykseen.
Miehet sentään pystyvät näkemään hieman myös harmaasävyjä. Kyllähän jollekin naiselle voi lapsen tehdä, vaikka ei parisuhteeseen haluaisikaan. Kunhan se vaan on sen verran siedettävä tapaus että sen kanssa pärjää, kun kumminkin joutunee olemaan tekemisissä seuraavat parikymmentä vuotta. Ja voihan sen lapsen elatuksessakin auttaa jos se on tarpeen.
Ei kai niitä täysin oikeita miehiä tai naisia ole olemassakaan. Se on kai joku prinsessaleikeistä jäänyt kuvitelma.
Tajusi sen vaan liian myöhään...
Mutkun naisen tarvii tod.näk. olla sen känkkäränkän pilkunviilaaja-akateemikkolapsensa kanssa joka päivä.. eikä selviä pelkillä elatusmaksuilla jos sen elämäntavan on mennyt haluamaan..
Vitsi! Ja kai se on joissain tapauksissa niinkin kuin ohikulkija katsoo...
Ps. ei mitään henk.koht akateemisia vastaan.
Ainahan mies voi tarjota ikuisen palautusoikeuden, syytä ei tarvitse kertoa. :-)
Ei minullakaan mitään duunareita vastaan ole, netissä niitä näyttää tapaavan enemmän kuin todellisessa elämässä. Oikeasti noin yksi nainen viidestäkymmenestä on tohtori, netissä niitä on tullut vastaan ehkä kolme. *LOL*