Ollaan oltu naimissa kolmisen vuotta, on kaksi pientä lasta.
Vuosi on kestänyt tätä "hiljaiseloa", kun olin raskaana ja olisin halunnut tukea ja turvaa, niin mies vaan pelaili pleikkaa. No, tulihan se sitten sänkyyn, kun alkoi tehdä mieli.
Sitten lapsi syntyi ja mies istuu taas kaiket illat pelailemassa. Olen yrittänyt puhua kauniisti, olen itkenyt, olen uhakaillut, mikään ei auta. Mies tulee nukkumaan parisen tuntia jälkeeni, että olen varmasti nukahtanut.
Sanoo, että hän haluaa omaa aikaa. Niinpä, mutta en kyllä pyydä paljoa, jos toivon, että hän tulisi kanssani nukkumaan vaikka kerran viikossa. Tai joka toinen viikko. Niin, tietysti hän sitten tulee, kun on taas "puutteessa".
Itse oon todella loppu, meillä on 2 pientä lasta.
Lisäksi mies saa aina välillä jonkun ihme kohtauksen, että on pakko saada ostaa jotain kallista. Viime kesänä ja syksynä meni kaikki rahat johonkin ihme autoon, niin ja myös kaikki vapaa-aika. Nyt sitten pitää saada joku ihme mopo.
Mun mielestä on sulaa hulluutta laittaa kaikki rahat tuollaiseen tarpeettoomaan, kun kerran on lapsiakin, joille pitää ostaa yhtä sun toista.
Musta tuntuu, etten enää jaksa. Haluaisin hellyyttä ja rakkautta, mutta tuntuu, että täältä sitä ei saa. Mun mielestä kun ei ole paljoa vaadittu, että mies edes joskus huomioisi mut. Taitaa vaan olla niin, ettei mies enää välitä =(
Lasten takia en haluaisi erota, hän on kuitenkin hyvä isä heille.
Mutta onko tässä vaihtoehtoja?
Vuosi on kestänyt tätä "hiljaiseloa", kun olin raskaana ja olisin halunnut tukea ja turvaa, niin mies vaan pelaili pleikkaa. No, tulihan se sitten sänkyyn, kun alkoi tehdä mieli.
Sitten lapsi syntyi ja mies istuu taas kaiket illat pelailemassa. Olen yrittänyt puhua kauniisti, olen itkenyt, olen uhakaillut, mikään ei auta. Mies tulee nukkumaan parisen tuntia jälkeeni, että olen varmasti nukahtanut.
Sanoo, että hän haluaa omaa aikaa. Niinpä, mutta en kyllä pyydä paljoa, jos toivon, että hän tulisi kanssani nukkumaan vaikka kerran viikossa. Tai joka toinen viikko. Niin, tietysti hän sitten tulee, kun on taas "puutteessa".
Itse oon todella loppu, meillä on 2 pientä lasta.
Lisäksi mies saa aina välillä jonkun ihme kohtauksen, että on pakko saada ostaa jotain kallista. Viime kesänä ja syksynä meni kaikki rahat johonkin ihme autoon, niin ja myös kaikki vapaa-aika. Nyt sitten pitää saada joku ihme mopo.
Mun mielestä on sulaa hulluutta laittaa kaikki rahat tuollaiseen tarpeettoomaan, kun kerran on lapsiakin, joille pitää ostaa yhtä sun toista.
Musta tuntuu, etten enää jaksa. Haluaisin hellyyttä ja rakkautta, mutta tuntuu, että täältä sitä ei saa. Mun mielestä kun ei ole paljoa vaadittu, että mies edes joskus huomioisi mut. Taitaa vaan olla niin, ettei mies enää välitä =(
Lasten takia en haluaisi erota, hän on kuitenkin hyvä isä heille.
Mutta onko tässä vaihtoehtoja?
Vastaukset 12
Vanhimmat
kertomassa miten asiat on. Sitten haukutte porukalla sen miehenne ja sen "turhuudet", omista skitsoiluistasi et puhu mitään. Sitten alat pikkuhiljaa piilottamaan rahoja "omaankäyttöön", et puhu mitään, haet salaa eroa, sitten kun on valmista, soitat poliisit ja heitätte äijän ulos ! Lapsille kerrot että isä ei HALUA tavata !!! Äijälle sanot että ei mitään asiaa NÄHDÄ lapsia. Sossuämmille kehität omat tarinat. Sisaret neuvoo, yhdessä "suunnittelette". Näin se 90% :ti menee. EIKÖ?
Onko miehelläsi tuloja? Jos on, mielestäni hän voi välillä tehdä omia hankintoja. Meillä kotosalla ennenmuinoin sanottiin, että kenen on leipä, sen on laulut, joka noin suunnilleen tarkoitti, että rahan tienaaja ensisijaisesti päättää sen käytöstä.
Ja lapset tarvitsevat "yhtä sun toista"? Olen tavannut äitejä, joiden vauva tarvitsee farmariauton (oikean), ainakin 120 vaatekertaa, joista 2/3 jää käyttämättä ja myydään kirpparilla 1-2 eurolla. Vähän isommat tarvitsevat polkupyörän ja kypärän ( viimeistään 2 vuotiaana) vaikka oma piha on niin hankala, ettei siellä voi pyöräillä eikä vanhemmat ehdi koskaan lähipuistoon kun on toinen lapsi tai hyvä tv-ohjelma tai kiire kauppaan...
Lisäksi lapset tarvitsevat usein oman huoneen sisustettuna teemalla, esim prinsessa, pinkkinä ja tietysti leluja niin paljon, että ne vyöryvät ulko-ovestakin pihalle..
Kyllä ihmiset on ilkeitä! Voin kertoa kauhutarinan siitä, että minä olen vastaavaa elämää elänyt jo kymmenen vuotta, ja kysehän on juuri siitä, että kun ne miehen OMAT rahat ei tahdo rittää edes käytetyn toppapuvun ostamiseen kirpparilta, mutta huoletta voidaan satoja euroja työntää peliautomaatteihin ja omiin auto-mopo-harrastuksiin, katos kun ne rahat on OMIA ja itse tienattuja.Vaimo ja lapset syökööt halvinta tarjousjauhelihaa ja puuroja, kun herra käy ulkona syömässä. Uskokaa tai älkää näinkin voi olla!!Pakkaa ap kamppeet ja lähde mokoman saiturin luota, t. 10 vuotta luuserin kanssa.
Asia on näin että nää nykyajan jätkät samoinko naisetkaan ni ei oikei tajua näitä juttuja, naitiinhan sitä seitkyt luvullakin ja tuli muija raskaaksi mut vastuut kannettiin ja tienestit pantiin tähellisiin asioihin paitsi ostin akain stereot kyllä ja ne olisairaan kalliit mut ne on vieläkin ja sen ajan osamaksuilla maksettu nyt on asia eri kahestaan ollaan töissä käydään ja on rahaa voi lapsen lapsellelle pistää viis satasen taskuun millon siltä tuntuu mut kaikkihan niille lopulta jää.
Jos miehesi on säikähtänyt lapsen saannista ja tuntee itsensä ulkopuoliseksi? Siksi tekee tavallaan terapiamielessä vain niitä omia juttujaan. En tiiä.
Jos oli synnytyksessä mukana ja järkyttyi? Ei tee hetkeen seksiä mieli? Monilla miehillä saattaa olla näin kun pelkää että mitä sille pillulle tapahtu. Tai sitten on ajatellut että naiset on vain miehiä varten ja yhtäkkiä synnytys sotii tätä ajatusta vastaan täysin.
Tai sitten hän vaistoaa että sinä et halua seksiä ja pakkien pelossa ei uskalla yrittää.
Voi olla että miehesi ajatteli sinun olevan vain häntä varten ja on nyt hukassa kun osoitat huomiota lapselle. Loukkaantuu ja ajattelee, että ei sitten, en mäkään sua.
:) kuulostaa hullulta, ja lapselliselta mutta voisiko olla mitenkään mahdollista teidän tapauksessa?
Onko miehesi edes lapsia halunnut vai onko se ollut vain oma pakkomielteesi? Naisethan (tai tytöt) haluaa pakottaa "pikkupojat" joilla on leikit kesken niin ikään kuin kotileikkeihin.
Älä eroo vaan hoida itse haluamasi kersat vai onko yksinhuoltajuus parempi vaihtoehto? Ota se huomioon että joku toinen nainen tekee äkkiä miehellesi lisää lapsia niin että ongelmat vaan moninkertaistuvat jos jätät miehesi.
Anna miehesi toteuttaa lapsuuden haaveitaan ja ajella mopolla ja sinä saat hoitaa penskat kun ne olet halunnutkin. Pitäisi hieman ajatella asioita etukäteen mitä rasitteita ottaa itselleen eikä valittaa jälkeenpäin. Et saa rakkautta ja hellyyttä jos piiskaat lapsilla kumppaniasi joka ei niistä nyt jaksa niin paljoa kiinnostua kuin sinä. Harrastuksienhan mielenkiinnot ovat naisilla ja miehillä ihan toisenlaisia. Nuoret miehet eivät jaksa kiinnostua pienten lasten hoidosta mutta kun lapset vähän kasvat omatoimisimmaksi niin kyllä isukkikin sitten aikananaan kiinnostuu.
Uskomatontonta että olet loppu kahdesta lapsesta jo, olisiko ollut sinultakin ihan tervettä miettiä teetkö toista enään jos et jaksa? Nuorethan ovat tätä pleikkari ja tietokone sukupolvea jotenka ei mikään ihme jos ovat kokkuun jääneet niihin.
Nykyään lapset kasvattaa televisio, pleikkari ja tietokone vanhempien päästessä helpolla. Kannattaa tarkkaan harkita lapsentekoa, riittääkö voimavarat siihen! Kamalinta on se perheessä jos vanhemmista kummallakaan ei ei riitä aikaa lasten kasvatukseen. Silloin jos niitä tekee väkisin ja täytyy tällaisista asioista tapella niin sääliksi käy niitä lapsia.
Onko teilläkin menty äkkiä naimisiin ja äkkiä lapsia ahnehdittu niin että rahkeet ja mieli ei pysy perässä? Mitä sillä erolla voittaisit? Etkö vannonut papin edessä myötä ja vastoinkäymiset?
Jaksa nyt kun olet leikkiin lähtenyt!
Se on tasan niin, että kun lapsi syntyy, ne pleikkarit siirretään syrjään. Useat meistä siirtivät jo lukion alkaessa ja läksyjen iskiessä.
Mies ei, saatana, lapsia tee, jos pleikkarit, PC:t ja autot kiinnostaa enemmän kuin perhe. Silloin on parempi jatkaa niskatukan kasvattamista ja nyppiä ylähuulen karvat kapeaksi viivaksi.
Älytöntä paskanjauhamista amisväeltä syyllistää äiti tuollaisesta.
Näin on. Sanoo mies!
Miehesi on lapsi. Toiset meistä kasvavat, toiset jäävät ikuisiksi lapsiksi. Lapsilla pitää olla leluja ja he vaativat huomiota.
Se on sinun asiasi päättää, pidätkö yhden ison lapsen enemmän vai et.
jauhot suuhun noille paskaa lässyttäville ämmille. Jo nyt helvetti, miten sitä nuorta äiti syyllistetään - kyllä se pleikkaa pelaava järjen riemuvoitto on tässä se pahis.
kuinka kukaan ei ole edes viitsinyt kysyä faktoja ennen kuin paskaa tulee niskaan.
-Ollaan molemmat jo yli kolmekymppisiä
-Lapset on hankittu yhteisellä päätöksellä, asiasta puhuttiin pitkään ennen kuin lopetin pillerit ja sen jälkeen ensimmäistä lasta tehtailtiin vuoden verran
-Mies rakastaa lapsiaan yli kaiken, ja hoitaa näitä. Jos annoin sen kuvan, ettei hoida, olen pahoillani. Tarkoitin lähinnä sitä,että mies on omien harrastuksiensa parissa heti kun lapset ummistavat illalla silmänsä ja v-loppuisin myös päikkärien aikana.
-Mies on töissä, ihan vakituinen kunnon työ.
-Lapsille kun pitää ostaa yhtä sun toista tarkoittaa esimerkiksi uutta autonistuinta liian pieneksi käyneen sijaan, en istuta lapsiani autossa nenä ikkunassa. Niin ja pyöränistuinta ja ennen kuin joku älähtää niin kypärä myös.
-Lapsille ei osteta kaikkea uutena, kirpparit ovat tuttuja.
-Seksiä saisin varmaan joa jaksaisin, mutta en jaksa, se miksi olen väsynyt taitaakin olla henkilökohtainen asia.
Jos olen unohtanut kommentoida jotain olen pahoillani.
Tarkoituksena oli lähinnä miettiä, miten voisin tilannetta parantaa, koska en haluaisi erota.
Jos nyt jo olet poikki ja isä osallistuu lasten hoitoon, miten kuvittelet mahd. eron jälkeen olevan?
1.Isä hoitaa lapset kokonaan ja olet etä?
2.Eron jälkeen olet yksin vastuussa lapsista jos olet lähihuoltaja. Ei ole isää työpäivän jälkeen lapsia katsomassa edes hetkeä. Olet vielä enemmän poikki eikä ole aikuista, jolle voisit edes valittaa?
3. Teillä on toimiva yhteishuoltajuus ja lapset vuoroviikoin, mutta toisilla viikoilla olet ihan yksin lasten kanssa ja toisilla viikoilla yksinäinen?
Lasten kanssa eläminen on aika ajoin raskasta, eikä lapsukaisilla ole valitettavasti palautusoikeutta. Sen olet tainnut jo huomata.
Mitä vikaa siinä on, jos mies harrastaa omiaan, varsinkin jos pystyy harrastamaan kotonaan. Miehen jakamattoman huomion pitäisi olla Sinussa?
Kerroit tarkemmin asioista tuossa toisessa viestissäsi. Tämäpä on hankala tilane. Mitä, jos ihan oikeasti keskustelisitte aiheesta, ei itkien huutaen ja pyytäen. Keskustelisitte alkoittaen, "minusta tuntuu..." Ei aloittaen "sinä et...". Kysy mieheltäsi, miltä hänestä tuntuu, missä olisi muuttamisen aihetta. Ymmärrän, että pystytte kyllä keskustelemaan asoista, joten älä nyt luovuta!
Ja jos ei heti 'ura urkeneä, ottakaa tästä joku mukavalta kuulostava kurssi ja löytäkää toisennen uudelleen, ajoissa.
http://www.katajary.info/