Hhe hee :D Siirrän kirjoitusvirheeni (tuolta aiemmasta keskustelusta) aloitukseksi:
****Siis olen hiukan miettinyt sitäkin MITEN satsaan aikaani lapsiin. Luulen, että myös pokalapseen voi vanhempi luoda vauhdikkaan ja läsnäolevan suhteen ihan ilman uhkailua ja piiskaakin.****
Kysymykseni kuuluu, miten suhtaudut uuden kumppanisi lapsiin? Siis EN kysy saako uudella kumppanilla olla lapsia! Mieluummin haluaisin nähdä keskustelua siitä, miten alat luoda suhdetta uusiin lapsiin, jotka sitten ovat tulevassa parisuhteessa niitä yhteisiä lapsia...
Olen tässä yhden harrastuksen tiimoilta huomannut, miten lapset reagoivat erittäin herkästi ohjaajana toimivan aikuisen äänenpainoihin. Minä, jos madallan ääntäni eikä tarvitse korottaa äänen voimakkuutta...lapset ovat korvat pystyssä! Saman olen huomannut omaa pikku uroskoiraani ohjatessa. Harvemmin kuultu matala äänensävy saa koiran tekemään melkein mitä tahansa...
Perustuuko se aikuisen auktoriteetti jossain määrin sitten tähän: Äänenpaino on harkittu ja puhetapa korostetun selkeä?
****Siis olen hiukan miettinyt sitäkin MITEN satsaan aikaani lapsiin. Luulen, että myös pokalapseen voi vanhempi luoda vauhdikkaan ja läsnäolevan suhteen ihan ilman uhkailua ja piiskaakin.****
Kysymykseni kuuluu, miten suhtaudut uuden kumppanisi lapsiin? Siis EN kysy saako uudella kumppanilla olla lapsia! Mieluummin haluaisin nähdä keskustelua siitä, miten alat luoda suhdetta uusiin lapsiin, jotka sitten ovat tulevassa parisuhteessa niitä yhteisiä lapsia...
Olen tässä yhden harrastuksen tiimoilta huomannut, miten lapset reagoivat erittäin herkästi ohjaajana toimivan aikuisen äänenpainoihin. Minä, jos madallan ääntäni eikä tarvitse korottaa äänen voimakkuutta...lapset ovat korvat pystyssä! Saman olen huomannut omaa pikku uroskoiraani ohjatessa. Harvemmin kuultu matala äänensävy saa koiran tekemään melkein mitä tahansa...
Perustuuko se aikuisen auktoriteetti jossain määrin sitten tähän: Äänenpaino on harkittu ja puhetapa korostetun selkeä?
Vastaukset 19
Vanhimmat
mieltä tuosta äänenpainon tärkeydestä ja siitä, että ei huudeta kuin Turkkilainen basaarikauppias. Jos sitä alentuu omassa käytöksessään lapsen tasolle, ei todellakaan ole auktoriteettia lapsen yli.
Lisäksi mun mielestä lapsi kaipaa myös perusteluja, että miksi joku juttu on tehävä.
tekee joskus tepposia. 'Hiillyn' sen takia, että samasta asiasta pitää monta kertaa muistuttaa. Mutta lasten kanssa touhuumisessa on juuri pointti se, että samoja asioita kerrataan moneen otteeseen...ikäviäkin. Nimenomaan ikäviä. Siis esimerkiksi kodin velvollisuuksia. Niistä, jos pikkasen väsähtäneenä aikuinen kiukuttelee...takuulla ei mene asiat jakeluun.
terv. nimim. En enää heittele tavaroita ja paisko ovia :D
Ääntään korottamalla aikuinen voi saada lapsen huomion, mutta sitten kun huomio on saatu, pitää tulla selkeä ja rauhallinen perustelu. Ääntä(kään) ei saa käyttää aseena.
Onko se piiskauslista jo käytössä? Mikä on väliaikatilanne?
kun koko ajan muistutan omasta vuorosta. Sanoi mulle, ettei tarvi huutaa :D
Asiahan oli niin, että lapsi itse hermostui ja huusi...minä olin aivan rauhallinen.
Illalla, velvollisuuksien hyvän hoitamisen jälkeen, söimme onnellisina yhdessä uunilämmintä sämpylää.
Mites on jos aikuinen vaatii, että tässä kohtaa ei nyt selittelyt auta. Siis vaativa äänensävy tulkitaan huutamiseksi, pakottamiseksi ja jopa pelottavaksi.
Kestätkö sitä, että lapsesi 'rimpuilee' sinun sanomisiasi vastaan. Pidätkö sanasi siinä tilanteessa?
Varsinainen viilipytty oletkin...;)
Minulle kuitenkin ihmeen lempeä :)
Kannattanee yrittää neuvotella yhteisistä pelisäännöistä kaikessa rauhassa vaikka sen iltateen ääressä, eikä silloin kun kaikki ovat väsyneitä tai kiukkuisia tai on muuta hommaa.
Lapsen sisällä pitää herätä oma motivaatio kotitöihin. Mieti miten lapsi voisi ymmärtää kotitöiden mielekkyyden, että niistä on ihan oikeasti hyötyäkin eikä ne ole vain aikuisten keksimä turha rituaali. Täällä tehoaa esimerkiksi tuhohyönteisillä ja bakteereilla pelottelu. Sitten kun mielekkyys on löytynyt, askareista pitää tehdä säännöllistä rutiinia: Tehkää samat asiat joka päivä mahdollisimman samaan aikaan. Alku aina hankalaa, mutta jossain vaiheessa hommat alkaa ehkä sujua automaattisesti.
Tarkoitinkin juuri sinun kohdallasi, että miten pidät kiinni esim. kiellosta, joka nyt juuri ei erityisemmin lasta miellytä...annatko periksi pienen ruikutuksen ja 'rimpuilun' edessä ;)
Juu tässä on sitten mahdollista ottaa käyttöön eril. 'työkalut'.
Pitää osata hallitta käyttäytymistään: Vihastumista voi näytellä harkitusti ;)
*äläkä nyt taas vedä mattoa jalkojeni alta*
Jos kyse jostain yhdessä sovitusta asiasta, esimerkiksi siitä että läksyt tehdään heti koulusta tultua, niin olen aika tinkimätön. Mutta suurin osa tilanteista menee harmaalle vyöhykkeelle. Esim. tuonko karkkia kaupasta. Riippuu fiiliksistä, rahatilanteesta jne. Joskus sanon "ok", joskus suostun vähän pitkin hampain ja joskus kieltäydyn ehdottomasti. Ehkä tämä on vähän ristiriitaista kasvatusta, mutta pyrin perustelemaan kulloisenkin kantani. Kyllä meidän tyttöjen ikäiset lapset jo ymmärtää ettei asiat ole niin mustavalkoisia.
Ja kuten tiedät, minut on myös melko helppo ympäripuhua. Hyvä perustelu menee useimmiten läpi, ja silmien räpsyttely.
Kohtelen kaikkia lapsia samojen periaatteiden mukaisesti. Syli on auki myös aikaisemman miehen siittämille lapsille ja nämä myös tulevat syliini siinä kuin omat biologiset lapsenikin. Myös aikuisia on kohdeltava samanarvoisina ihmisinä rotuun ja uskontoon katsomatta.
Uusi kumppanini jätti aikaisemman liiton kun tämä hitleri jakoi ihmiset vihollisiin ja ystäviin sekä valehteli ja antoi katteettomia lupauksia kun piti tärkeämpänä ystävikseen katsomien liehittelyn. No lapset voivat pahoin hänen luonaan vierailujen jälkeen, en ihmettele. Otan seinille kiipeilevät lapset aina vastaan avosylin tyyliin rajat ja rakkaus, pian nuo rauhoittuvat kun havaitsevat ettei tilanne olekkaan kerrottujen valheiden mukainen vaan täällä on sittenkin edelleen turvaa, huolenpitoa ja rakkautta kaikille.
Johdonmukaisuus tietenkin pitää olla. Lapset ovat rauhallisia ja tekevät niin kuin sanotaan, jos aikuinen on johdonmukainen. Siis noudattaa selkeää linjaa.
Epärehellinen tietenkin on samalla myös epäjohdonmukainen. Siis toimii samassa tilanteessa eri tavoin, kun on kysymys ihmisestä jota pitää lipoa...
oikein lauseeseen. Pokalapsi nimestähän voi tulla vaikka mieleen että pokailet lapsia.
on pokan lapsi.
jokainen normaalijärkinen osaa tekstistä käsittää. Ei nää palstat olo mitään kielioppikouluja paukis.
Moittimista...omat lapset tykkäävät kuin
"hullut puurosta" kyselevät kuulumisia melkein joka päivä..lähettelevät terveisiä jne...
ja toisinpäin, ainakin mie tykkään...hänen lapsistaan...
näkis vain useemmin...
Luulen, että molemmin puolin lapset iloitsevat ja 'hyötyvät' siitä että kaksi aikuista ihmistä löytää toisensa...tuleehan siinä lasten elämään lisää kannattelevia ihmisiä.
Mielestäni juuri jatkuvuus ja jonkinlainen pysyvyys ihmissuhteissa on ehdottoman tärkeää. Nyt, kun omassa pikkuperheessäni on ollut yli kymmenen vuoden ajan isän paikka avoinna, olen huomannut että korvikkeita tyttärilleni on löytynyt heidän lähipiiristään. Miesopettajat ovat olleet erityisen rakkaita, sukulaismiehet ja harrastuksien kautta...jopa naapurit ja muut tuttavat, jotka ovat miehiä, ovat erityisen tärkeitä. Tämä vaan todistaa, että miehet osaavat olla lasten kanssa ihan kivasti tekemisissä.
...mustasukkaisuutta ei synny, jos tämmöinen läheisyyden tarve tulee täyttymään.