Aikaisemmassa keskustelussa kävi ilmi, että monella miehellä tuntuu olevan periaatteita, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Jotenkin tämä periaatteistaan kiinni pitäminen tuntuu olevan joillekin miehille äärimmäisen tärkeä asia. Miehisyys tuntuu jotenkin määrittyvän näiden periaatteiden kautta. Yhtä tärkeää on pitää niistä kiinni loppuun saakka.
Mielestäni monet tällaiset periaatteet ovat normiperiaatteita, opittuja mantroja joita jauhetaan, kun oma miehisyys on vaakalaudalla. Hyvä esimerkki tästä löytyy aikaisemmasta keskustelusta (anaalineitsyyden hinta).
Olisi kiva kuulla kommentteja normiperiaatteista.
Mielestäni monet tällaiset periaatteet ovat normiperiaatteita, opittuja mantroja joita jauhetaan, kun oma miehisyys on vaakalaudalla. Hyvä esimerkki tästä löytyy aikaisemmasta keskustelusta (anaalineitsyyden hinta).
Olisi kiva kuulla kommentteja normiperiaatteista.
Vastaukset 21
Vanhimmat
varmasti elämässään periaatteita, kuten on myös periaatteita, jotka ovat elämän varrella muuttuneet.
Ei pidä olla liian vahvoja periaatteita, ettei periaatteista tule periaatteita :D
mieltä siitä, että periaatteet saattavat elämän varrella muuttua ja niin pitää ollakkin.
Mutta mielekkäästi ja todellisen tarpeen takia eikä vaan siksi että joku haluaa ostaa sinut ja ahneus ottaa sinusta vallan.
Tarkoitin nimen omaan sen tyyppistä tapausta, kun tuossa nuorempana yleensä ollaan niin ehdottomia ja asiat usein nähdään kovin musta-valkoisina, niin kun tieto tai kokemus lisääntyy, yleensä mielipiteet saattavat tätä kautta muuttua.
Asiat vaan eivät ole aina niin yksinkertaisia, miltä ne ensinäkemältä tuntuvat.
Kyllä ja ei lähestyvät ehkää ajan kanssa :)
Vastaa näin typeriin yleistyksiin...
kirjoitin: "joillekin miehille". Koominen palsta. Suurin osa ajasta menee siihen, kun joutuu selvittämään lukijoille, mitä he ovat lukeneet.
Huomasin vasta, mihin aloitus viittasi.
Sitä suuremmalla syyllä olen päinvastaista mieltä: periaatteita on oltava.
Niitä ei voi kaupata.
ei ole koskaan, eikä ikinä lukijassa, vaan aina kirjoittajassa, sillä kirjoittajan tehtävä on muotoilla asia niin selkeäksi, että jokainen ymmärtää asian samalla tavalla.
Kirjoittaja helposti olettaa, että lukija lukee kirjoituksen niin, miten kirjoittaja on halunnut asiansa ilmaista ja miten sen ymmärtää kirjoittamansa tekstin.
Eli syy on aina kirjoittajassa, ei lukijassa. Piste. Koskaan ei voi syyllistää lukijaa siitä, mitä hän ei ole kirjoittanut, eikä se ole lukijan syy, ettei ole välttämättä sama katsantokanta kirjoittajan kanssa.
Tämä on kirjallisuuden peruskurssin periaatteellinen peruselementti.
...näyttää joillakin olevan että kaikki on myytävissä tai ostettavisa. Se on "normiperiaate", opittu mantra. Lisäksi se on hyvin banaali elämänasenne.
On myös hyvin banaali elämänasenne, että elämän tilanne pysyisi jatkuvasti samana tai jopa kohoaisi.
Riippuen kurjuuden tilasta, kaikki on myytävänä. Jopa itse elämä.
Etsippä jaksoja siitä jenkkisarjasta, joissa se vetäjä teettää kodittomilla kaikkea typerää pikkurahalla. Eräskin veti pihdeillä oman hampaansa irti aivan mitättömästä rahasta (meille). Taisi olla muutamia satoja ellei jopa kymmeniä dollareita, mitä se koditon siitä sai. En nyt vaan saa kuolemaksenikaan päähän sitä sarjan nimeä.
Tarkoitat ilmeisesti että on naiivia ajatella, että elämäntilanne ei voisi huonontua? Niinhän se on. Silti minusta on hyvä tavoite ptää elämässä nykyinen hyvinvoinnin taso tai pyrkiä nostamaan sitä.
Tiedän kyllä, että köyhissä maissa ihmiset myyvät sisäelimiään rahasta. Silloin periaate on hengissäpysyminen.
Kuvottavaa on se, että hyväosaiset käyttävät köyhyyttä hyväkseen oman ahneuden tyydyttämiseen. Mitä pointtia on tehdä ihmisten hädästä viihdettä?
Itse yleensä puhun omasta tilanteestani käsin enkä kaikkien maailman ihmisten puolesta. Se helpottaa arkista kommunikaatiota. Yllättävän monet niistä joilla perustarpeet ovat kunnossa, ovat valmiit tekemään rahasta mitä vain. Ei se hirveästi enää hätkäytä, mutta onhan se masentavaa. Kurjuus on asia sinänsä ja varmasti silloin on kaikki myytävänä niin kauan kuin pahuus ihmisessä pysyy, eikä toisten hätää haluta helpottaa vapaaehtoisesti.
Aito rakkautta ei voi ostaa, se ei ole kaupan.
Jo ostoyritys karkoittaa aidon rakkauden.
Perusperiaatteet anna jonkinlaista lähtökohtaa henkilön perusluonteeseen, jos ei ole periaatteita tai ei osata niistä pitää kiinni ei ole myöskään luonnetta toimia oikein.
Itsellänikin määrätyt perusperiaatteet löytyy ja niistä en tingi, hivenen pientä hienosäätöä kuitenkin vuosittain niihin saa tehdä mut lähtökohta on ja pysyy. Tässä suhteessa olenkin umpiluu jääräpää mut tiedän mikä kapistus kulkee pään ja persuksen välissä tuolla selkäpuolella. Se ei ihan helposti periksianna. :)
kuin saivartelusta. Käytännössä varmaan kaikelle on löydettävissä hinta, etenkin jos hintaa aletaan mittaamaan muussakin kuin rahassa. Idea onkin siinä, että ihmisillä on paljon periaatteita, joita ei voida murtaa järjellisillä hinnoilla, jolloin ne myös pitävät käytännössä aina. Hypoteettisesti ajatteleminen on siksi turhaa, koska sitä ei käytännössä päästä juuri ikinä testaamaan. Sinä haluat ihmisten myöntävän, että kaikella on hinta, kunhan tarpeeksi etsitään (ja näin varmasti onkin), mutta käytännössä kaikilla asioilla ei enää jonkinlaisen kieron logiikan mukaan olekaan hintaa. Käytäntö on kuitenkin se minkä mukaan täällä eletään, joten itse olisin taipuvainen käyttämään sitä mittaamaan asioiden hintaa, ja näin myös useimmat tuppaavat ajattelemaan. Sinun ajatusleikkisi on asia erikseen. Kunhan kykenet erottamaan nämä kaksi lähestymistapaa tähän asiaan, niin ymmärrät miksi asiasta voi olla kahta eri mieltä.
Tällä ajatuksella on leikitelty esimerkiksi elokuvissa, jossa miljonääri ostaa köyhän, mutta onnellisen pariskunnan vaimon itselleen päiväksi. Luonnollisesti elokuvissa ylevät periaatteet voittavat lähes aina, jolloin pariskunta aluksi suostuu kauppaan, mutta mies alkaa nopeasti katua kauppaa ja rientää jossain vaiheessa apuun. Mielenkiintoinen asetelma, mutta oletko koskaan kuullut vastaavista hulluista tarjouksista? Aika harvinaista herkkua.
sulla asiat niin hyvin, että oikeasti pystyt tarkastelemaan toisten periaatteita??....ei vittu, painu takas pubiin tai selvitä pääsi
ja rakentavan ajattelun puutten merkki jos pitäytyy tiukasti kiinni ennalta opituissa periaatteissaan joka asiassa. Mulla ainakaan on mitään periaatteita minkään suhteen, asiat mietitään tapauskohtaisesti ja tilanteen mukaan (paitsi se et kaukojunissa ei matkusteta sekuntiakaan selvinpäin :-)
Minä olen aina ollut sitä mieltä, että periaatteet ovat niille, jotka eivät jaksa ajatella.
periaatteesi?
Kun se on mielipide. Sorry, jos en tuonut sitä tarpeeksi esille.
Ja sitä on kaupattu kaikki omat periaatteet.
Ja etsiskelet vertaistukea?
Maailmassa on kuule jonkunverran selkärankaa omaavia ihmisiä, siitä huolimatta että kaikilla sitä ei ole.