Olen naimisissa ja meillä on kaksi lasta, mutta olen tapaillut kahta miestä kohta kuusi vuotta. Aviomieheni jäi kiinni pettämisestä ja silloin aloitin nämä suhteet. Hän on omien sanojensa mukaan katunut hairahdustaan, mutta minä en osaa enää lopettaa näiden kanssa. Toinen mies on oman ikäiseni, toinen minua viisi vuotta nuorempi. Koen että avioseksikin on parantunut, kun olen ollut vireä ja tuntenut itseni ihanaksi naiseksi näiden kahden liekkien loimotuksessa.
Kenenkään avioliittoa en ole tässä rikkomassa, sillä toinen vakimiehistäni on eronnut ja toinen naimaton. Jostain ihmeen syystä mies on nyt vasta alkanut epäillä ja aikoinaan sovittiin että koskaan ei toiselle valehdella. Mitä sanon hänen aina vaan tarkempiin uteluihinsa menoistani? Lapset on kohta aikuisia, eivät tiedä suhteista.
Mitä itse tekisitte, kertoisitteko miehelle vai mitä? En halua erota.
Kenenkään avioliittoa en ole tässä rikkomassa, sillä toinen vakimiehistäni on eronnut ja toinen naimaton. Jostain ihmeen syystä mies on nyt vasta alkanut epäillä ja aikoinaan sovittiin että koskaan ei toiselle valehdella. Mitä sanon hänen aina vaan tarkempiin uteluihinsa menoistani? Lapset on kohta aikuisia, eivät tiedä suhteista.
Mitä itse tekisitte, kertoisitteko miehelle vai mitä? En halua erota.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mies anna ikinä anteeksi. Jos suhteesi eivät ole mieheltä pois, ei niistä ole haittaa.
Jees. Moraalitonta porukkaa täällä. What else is new? Ah...naiset.
Älä kerro..eihän ne oo sun suhteet mieheltä pois..vaan sulta ne on pois sitten kun miehellesi kerrot.
Tässä kylmässä maailmassa kannattaa nauttia rakkauksista silloin kun niitä on.
sinulle merkitsee?
Aviomies on tuttu ja turvallinen, vaikka petti minua reilut 6-7 vuotta sitten, pitkään, kunnes jäi kiinni. Silloin aloin minä kanssa etsia seuraa muualta, mutta en ole jäänyt kiinni. Paitsi jos en nyt kohta sitten jää.
Aviomies merkitsee tosi paljon, mutta niin merkitsee myös nämä kaksi muutta, koska ollaan tapailtu jo niin monta vuotta.
Aikamoinen keitos täytyy sanoa...
Olet hakenut uskottomuudellesi oikeutuksen miehesi kauan aikaa sitten tapahtuneesta pettämisestä. Totaalisen väärinhän se on avioliittoa ja puolisoa ajatellen, mutta sinänsä ymmärrettävää.
Olen miehenä itse aikalailla samanlaisen tilanteen edessä, siis vaimolla oli sivusuhde toiseen jokin aika sitten ja olen vahvasti harkinnut minäkin kokeilla miten makeaa se ruoho aidan toisella puolella on. Uskoton en ole ollut koskaan koko liki 20-v liittomme aikana, ei ole ollut mitään tarvetta siihen, siis toistaiseksi.
Se puolison petoksen myötä syntynyt pettymys on niin suurta luokkaa, että se muuttaa koko loppuelämän ja etenkin parisuhteen luonteen toiseksi. Omat moraalikäsitykset ja kaikki muutkin käsitykset muuttuvat, valitettavasti. Vaikka meillä vaikuttaisi nyt olevan lähes normaali elämä jo, emme elä entisessä maailmassa vaan muuttuneessa. Se suhtautuminen toiseen on ehkä vähän, voisiko sanoa, kevyempää. Jos lähimmäisin ihminen koko maailmassa kykenee pettämään ja valehtelemaan silmät kirkkaina, niin miten vakavasti hänet enää voi jatkossa ottaa, kysyn vaan?!?
Sinä olet tehnyt omat ratkaisusi alkamalla jopa useisiin suhteisiin avioliiton ohella, jotenkin ymmärrän sinua, vaikka väärinhän se tietenkin on ja rankasti. Paljon vähemmän satuttava ratkaisu olisi ollut erota silloin aikanaan... mutta en itsekään ole siihen eroon vielä kyennyt ja harkitsen vierasta naista... Yhtä väärin se on pelkkä ajatuskin, mutta onko se minun syytä että tällaisia edes ajattelen?? Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan, sanotaan.
Sinulla vaan alkaa aika käydä vähiin tuossa pelissäsi, mies on jo saanut vihiä asioiden tilasta ja nyt vain etsii lopullisen todisteen. Teille koittaa kovat ajat aivan pian, usko pois. Mitä pitempään valehtelet, sitä sotkuisempi loppurytäkkä on tulossa. Ehkä joskus kannattaa olla rehellinen paitsi hänelle, myös itselleen?
"Kenenkään avioliittoa en ole tässä rikkomassa..." Miten olisi omasi?
Muuten ei se toinenkaan enää taida olla naimaton :)
Sanon vaan, että olet sinä sopan keittänyt.
Jos teillä olisi "avoin" suhde, niin toi voisi toimiakkin, mä vaan luulen, että kahta ei kukaan voi sulattaa, eli kun kärähdät, niin astiat menee jakoon.
Ei välttämättä pitäisi mennä astiat jakoon, sillä silloiin kun mies petti hänellä oli joku muu ollut sen lisäksi, josta jäi kiinni.
Voisin vielä täss kertoa, että oma mies oli ensimmäinen jonka kanssa edes koskaan olin silleen - taitaa olla nykyaikana harvinaista, että näin -
Minullakin mieheni ensimmäinen ja ainut. Silti en ole salasuhteiden tielle lähtenyt. Vieraissa olen kyllä käynyt mutta sovitusti luvan kanssa katsomassa aidan toiselle puolelle =)
Niin miksi et ole itse hankkinut salasuhteita? Vai eikö miehelläsikään ole ollut? Minä kyllä katson, että kun mies meni vieraisiin, niin voin sitten minäkin mennä.
Ei tässä ole muuta eroa kuin se että mies jäi niistä kiinni mutta minä olen osannut salata. Onko sinun mielestä hyvä että mies voi käydä vieraissa mutta nainen taas ei. Perustelut oisi kiva kuulla.
Minä taas en ole käynyt ns. vieraissa vaan nämä kaksi ovat ainoat. En ole koskaan harrastanut yhden yön suhteita.
on provo!!!! älkää ottako tosissanne!!!!!!
Jos olisin sinä, niin varmaankin tunnustaisin. Kun miehesin on saanut vihiä kerta. Luulen, että saappaissasi vähättelisin vähän totuutta... Kaksi vierasta miestä kuuden vuoden ajan on aika paljon.
Sanoisin luultavasti, että miehiä on yksi ja tapailu on jatkunut jonkun aikaa. Jos miehesi ei ole aikaisemmin epäillyt mitään, sanoisin luultavasti että puolisen vuotta...
Eli neuvoisin siis valehtelemaan lisää..