Ihmisillä on tarpeita, joista yksi on seksintarve. Monilla ihmisillä on myös tarve löytää itselleen hyvä kumppani, jonka kanssa jakaa elämänsä.
Nämä molemmat tarpeet ovat luonnollisia, eikä niissä ole mitään pahaa. Tarve kumppaniin sisältää myös tuon seksuaalisen tarpeen, kun taas pelkkä seksintarve ei välttämättä sisällä tarvetta kumppanuuteen.
Kun pelkkää seksintarvetta tunteva ihminen kiinnostuu ihmisestä, joka tarvitsee kumppanuutta (joka pitää sisällään seksin), saattaa syntyä ikäviä tilanteita. Kumman tarpeet ovat tärkeämmät? Jos kumppanuutta tarvitseva ihminen kieltäytyy pelkkää seksiä tarvitsevan ihmisen tarpeiden tyydyttämisestä, niin rankaiseeko hän silloin tätä, koska ei täytä tämän tarpeita? Entäpä hänen kumppanuudentarpeen tyydyttäminen sitten? Kumpi siinä oikein rankaisee ja ketä? Sanotaanpa, että kumppanuudentarvetta tunteva harrastaa seksiä pelkkää seksiä tarvitsevan kanssa. Silloin toinen heistä saa tarpeensa tyydytetyksi, toinen ei saa tai korkeintaan vain seksin osalta.
Mikäli kumppanuutta tarvitseva ihminen tapaa toisen kumppanuutta tarvitsevan ihmisen, niin palkitseeko hän silloin tämän toisen seksillä, koska saa tältä haluamaansa kumppanuutta?
Miten ihmiset voivat ajatella seksistä ja parisuhteista niin materialistisesti?
Nämä molemmat tarpeet ovat luonnollisia, eikä niissä ole mitään pahaa. Tarve kumppaniin sisältää myös tuon seksuaalisen tarpeen, kun taas pelkkä seksintarve ei välttämättä sisällä tarvetta kumppanuuteen.
Kun pelkkää seksintarvetta tunteva ihminen kiinnostuu ihmisestä, joka tarvitsee kumppanuutta (joka pitää sisällään seksin), saattaa syntyä ikäviä tilanteita. Kumman tarpeet ovat tärkeämmät? Jos kumppanuutta tarvitseva ihminen kieltäytyy pelkkää seksiä tarvitsevan ihmisen tarpeiden tyydyttämisestä, niin rankaiseeko hän silloin tätä, koska ei täytä tämän tarpeita? Entäpä hänen kumppanuudentarpeen tyydyttäminen sitten? Kumpi siinä oikein rankaisee ja ketä? Sanotaanpa, että kumppanuudentarvetta tunteva harrastaa seksiä pelkkää seksiä tarvitsevan kanssa. Silloin toinen heistä saa tarpeensa tyydytetyksi, toinen ei saa tai korkeintaan vain seksin osalta.
Mikäli kumppanuutta tarvitseva ihminen tapaa toisen kumppanuutta tarvitsevan ihmisen, niin palkitseeko hän silloin tämän toisen seksillä, koska saa tältä haluamaansa kumppanuutta?
Miten ihmiset voivat ajatella seksistä ja parisuhteista niin materialistisesti?
Vastaukset 21
Vanhimmat
juuri näistä tapahtumista
"Miten ihmiset voivat ajatella seksistä ja parisuhteista niin materialistisesti?"
Itse en ajattele materialistisesti.
Reaalisuhteissa ihmiset ei mieti tuollaisia, netissä voi tietysti teorisoida, jos huvittaa...
Miten niin, kumman tarpeet ovat tärkeämmät? Kummankin tarpeet ovat yhtä tärkeitä, eikä sen enempää seksiä kuin kumppanuuttakaan saisi pitää pitää palkitsemisena.
Erilaisella libidolla varustettujen ihmisten ei vain kannattaisi lyödä hynttyitä yhteen. Tai sitten pitää ainakin olla tietoinen riskistä, että tulevaisuudessa toinen tulee kärsimään pihtauksesta ja toinen vonkauksesta. Molemmat lienevät yhtä viheliäisiä vitsauksia. Eikä sillä, etteikö asiassa saattasi tapahtua ajan saatossa muutoksia puoleen tahi toiseen.
Eikös tähänkin päde se vanha viisaus, että kukin kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Jos sekään ei riitä, niin sittenhän kyseessä on väärä kumppani.
Olipa helppo patenttiratkaisu, joka tosin kirjaimellisesti toteutettuna aiheuttaa repiviä ristiriitoja ja eroja. Kokemusta on, mutta ei missään nimessä kaduta.
Viimeinen kysymyksesi vihjaa, että sinä olet se kumppanuutta korostava ja seksiä vähättelevä puolisko.
Ei paljon lisättävää, paitsi ap.n kirjoituksessa häiritsee se ajatus, että toinen osapuoli ei edes nauttisi seksistä, vaan se olisi ikävä velvollisuus.
vaan siitä, haluaako kumppanuutta vai pelkkää seksiä. Kumppanuutta haluavalla voi olla voimakkaampi libido kuin kumppanuutta välttelevällä ihmisellä. Kyllähän jokaisella kai jonkinlaiset seksitarpeet on, kaikilla vain ei ole tarvetta parisuhteeseen.
Muuten olen samaa mieltä tuossa, että kannattaa ottaa samanlaisen libidon omaavan kumppanin itselleen. Seksi on kuitenkin tärkeä asia suhteessa.
Ei kumppanuuden haluaminen tarkoita sitä, että väheksyisi seksiä. Mielestäni seksi ei kuitenkaan ole mikään palkinto siitä, että toinen haluaa suhdetta kanssani. Suhteen haluamien on luonnollista monille ihmisille oli heidän libidonsa millainen tahansa.
haluava haluaa seksin lisäksi myös monia muita tärkeitä asioita, kuten läheisyyttä ja rakkautta. Ihminen, joka välttelee kumppanuutta tai ei halua sitä joltakin ihmiseltä, jolta haluaa pelkkää seksiä ei varmaankaan kärsi siitä, jos ei saa muuta kuin seksiä: sitähän hän on vailla. Jostakin syystä hän ei halua muuta. Oletko kenties tavannut tuollaisia naisia itse?
Jos kumppanuutta ja seksiä kumppaniltaan haluava ihminen saakin vain seksiä, niin se jättää häneen tyhjän ja myös hyväksikäytetyn olon, etenkin jos toinen osapuoli on antanut ymmärtää, että kyse voisi olla muustakin kuin pelkästä seksistä. Onko tämä asia niin vaikea ymmärtää kuin näyttäisi täällä joillekin olevan?
Raadollinen tosiasia on, että aina löytyy (erityisesti) miehiä, jotka haluavat seksiä, mutteivät parisuhdetta. Samaa haluavia naisia ei ole läheskään yhtä paljoa.
Niinpä uskon, että moni mies on parisuhteessa etupäässä seksin takia. Tämä on toki väärin kumppanuutta haluavaa naista kohtaan, mutta mitkä ovat vaihtoehdot? Olla ilman tai käydä huorissa? Aivan, mutta kun elämä on...
ilman on parempi. Nimittäin jos nainen tosiaankin haluaa oikeaa kumppanuutta eikä vähempi riitä hänelle, niin miksi hän tyytyisi parisuhteeseen, joka olisi kuin vakipanosuhde? Sellainen imisi naisen totaalisesti kuiviin henkisellä ja emotionaalisella tasolla.
Ongelma on siinä, että naiset liittävät seksin ja rakkauden toisiinsa useammin kuin miehet. Mies voi pitää vakipanosuhdetta, mutta naisille se harvemmin sopii. Naiset kun tuppaavat ihastumaan, jos seksi on hyvää. Jos seksi on huonoa, nainen lopettaa vakipanosuhteen.
Tahtoo olla niin, että mies ei ole missään vaiheessa luvannut kumppanuutta, mutta nainen olettaa sen kuuluvan samaan pakettiin seksin kanssa. Tämä aiheuttaa väärinkäsityksiä ja katkeruutta. Mutta kumman vika se on?
Niin, miksi naiset moiseen tyytyvät? Ehkei kaikista olekaan parempi ilman. Vähäkin on hetkellisesti parempi kuin ei mitään.
Mitä eroa on henkisellä ja emotionaalisella tasolla?
sitten kumppanuutta haluava ihminen lyö päätään seinään ja vehtaa sen vain seksiä haluavan kanssa?!
Oma moka..
Anteeksi hämäläisyyteni, ollaan tunnetusti hidasta sakkia.
Allekirjoitan tuon täysin, eli antaa ymmärtää, että haluaa muutakin, kuin seksiä, mutta saakin pelkkää seksiä, ei enempää.
Olen kahdesti törmännyt tuollaiseen tyyppiin.
Silloin se vitutti, koska olisin itse halunnut muutakin.
Yhden yön jutut on mun puolestani ihan ok, kunhan se on alusta asti molemmille osapuolille tiedossa oleva asia.
potentiaalia parempaan ja ottaa hänet kehitysprojektikseen. Siinä pari syytä, miksi nainen tyytyy alhaisen tason mieheen. Naisten on vaikea uskoa sitä, että jotkut miehet ovat parisuhteessa pelkän seksin takia. Se tuntuu naisista epäihmismäiseltä, suorastaan eläimen tasolla olevan ihmisen toiminnalta.
Vähä ei ole hetkellisestikään parempi kuin ei mitään, jos se vähä on mitä sattuu. Naisella voi olla ihan fantastinen elämä ilman miestäkin, mutta tietysti se rakkaudenkaipaus säilyy.
Henkinen taso - älykkyys, emotionaalinen taso - tunteet. Emotionaalisella tasolla tarkoitan sitä, että miehillä on enemmän tai vähemmän kykyä liittyä naiseen tunnetasolla, mikä ei tarkoita sitä, että miehestä tulisi nainen. Emotionaalisesti korkealla tasolla oleva miehellä on emotionaalista herkkyyttä havaita omia ja muiden tunnetiloja ja ottaa huomioon sekä omat että toisten tunteet ja tarpeet.
halujaan tai haluttomuuttaan kumppanuuteen heti alkajaiseksi. Siksi onkin parempi ottaa selville, mitä mies haluaa ennen kuin alkaa lähemmin tekemisiin hänen kanssaan. Jos halut eivät kohtaa, niin silloin on parempi sanoa hyvästit.
avioeroprosentti on niin korkea kuin on ja että suurimmassa osassa tapauksia nainen on se, joka laittaa eron vireille.
Jos miehellä ei ole muuta kuin seksiä ja kotitöitä tarjottavanaan ja suurin osa naisista pitää kumppanuutta vähintäänkin yhtä tärkeänä asiana kuin seksiä, niin tuohan on vain looginen seuraus, että suurin osa pariskunnista eroaa. Naisellekin seksi on tärkeää, mutta tyydyttävä seksi on seurausta siitä, että ollaan läheisiä myös älyllisellä ja emotionaalisella tasolla.
Jos nainen pitää seksistä kanssasi, niin se on seurausta siitä, että hän pitää sinusta. Näin yleisesti ottaen.
mies tietää ettei seksiä tipu, jos hän ilmoittaa haluavansa vain sitä? Valehdella voi siten, että jättää oleellisen asian kertomatta.
Olenkin sitä mieltä, että suhteen tilasta kannattaa puhua tai ainakin ilmoittaa miehelle, mitkä omat halut ovat. Jos mies sen jälkeen jättää kertomatta omistaan, niin se on jo toisen hyväksikäyttöä. Ihmettelenkin, että miksi monet naiset eivät uskalla ottaa asiaa esille, vaan kyselevät täältä, että mitä mies haluaa. Jos mies ärsyyntyy tai ei vastaa kysymyksiin, niin se on jo tarpeeksi selvä merkki siitä, ettei mies halua oikeaa suhdetta.
"Jos kumppanuutta tarvitseva ihminen kieltäytyy pelkkää seksiä tarvitsevan ihmisen tarpeiden tyydyttämisestä, niin rankaiseeko hän silloin tätä, koska ei täytä tämän tarpeita?"
Ei rankaise, vaan yrittää "suojella" itseään ja lähtökohta vastaukseen on se, että myös tunteita on mukana.
P.S. Osaan vastata vain omakoht.kokemuksesta, en toisten puolesta...
Jos kumppanuutta ja seksiä hakeva henkilö harrastaa seksiä pelkkää seksiä hakevan henkilön kanssa niin silloin toinen saa 100 %:sti sen mitä haki ja toinenkin 50 %:sti. Sen sijaan jos eivät harrasta seksiä niin kumpikin saa 0 %:sti sen mitä olivat hakemassa. Eli näin insinöörinä sanoisin että kannattaa harrastaa seksiä.
Näin toisena insinöörinä, tosin humaltuneena voisin kommentoida tuota sillai, että jaettavien lukujen etumerkki saattaa kyllä muuttua kanssa, eli tapauskohtaisesti se seksin harrastaminen ei kyllä välttämättä kannata, vaan kääntyy negatiiviseksi.
insinöörin ajattelua...
Jos nainen haluaa kumppanuutta, mutta saa pelkästään seksiä, niin hän ei saa muuta kuin pahan mielen. Ja ehkä sukupuolitaudin.