Tulipa tässä taas kuunneltua yhden naisen itkua. Kun ei ole miestä. Koulutus on, liksaa piisaa, talo on, varaa on käydä vaikka lomilla joka kuu, mutta se nyt ei vaan ole tarpeeksi. Pakko olla mieeeessss. Haluavat jo lapsia eikä kliniikka tule kuuloonkaan. Ja itku taas jatkuu.
Nyt Suomen sinkkunaiset ottakaa itseänne niskasta kiinni. Ei se miehen puute tosissaan voi olla noin rankkaa. Lapsiakin voi hankkia monella tavalla, eikä se pelkkä 60-luvun ydinperhe ole nykyään se ainoa oikea tapa hankkia lapsia.
Kyllä niitä naisen perässä itkeviä miehiäkin on tullut vastaan (suurin osa netissä), mutta oikeassa elämässä suurin osa seurustelun perään itkevistä on naisia. Tietääkseni läheisriippuvuus on sairaus ja sille kyllä löytyy hoitoa, jos osaa kysyä.
Siskot, meillä on asiat paremmin kuin koskaan! Nykyisessä tilassani ei ole edes aikaa miehille; mielekäs ura, kaverit ja harrastukset vievät koko mahdollisen ajan. Ihme itkua pikkuasioista.
Nyt Suomen sinkkunaiset ottakaa itseänne niskasta kiinni. Ei se miehen puute tosissaan voi olla noin rankkaa. Lapsiakin voi hankkia monella tavalla, eikä se pelkkä 60-luvun ydinperhe ole nykyään se ainoa oikea tapa hankkia lapsia.
Kyllä niitä naisen perässä itkeviä miehiäkin on tullut vastaan (suurin osa netissä), mutta oikeassa elämässä suurin osa seurustelun perään itkevistä on naisia. Tietääkseni läheisriippuvuus on sairaus ja sille kyllä löytyy hoitoa, jos osaa kysyä.
Siskot, meillä on asiat paremmin kuin koskaan! Nykyisessä tilassani ei ole edes aikaa miehille; mielekäs ura, kaverit ja harrastukset vievät koko mahdollisen ajan. Ihme itkua pikkuasioista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja yleensäkin ottaen sinkkupalstaa kun vähän lueskelee niin ei tee edes mieli treffeille. Ja avioliittoa ja avioeroa käsitteleviä palstoja kun lukee niin sitä alkaa vannoa pysyvänsä ikuisena poikamiehenä ;).
käyn kaverilla kaljottelemassa ja seuraamassa sen ja muijansa riitelemistä, sen vähemmän kiinnostaa seurustelu. Suosittelen! :-D
Ymmärtäähän sen nyt jos kaipaa jotakuta elämäänsä ja haluaa jonkun jonka kanssa herätä jokaiseen päivään.
Se on kaunis ajatus ja usein ihminen loppujen lopuksi tuntee että jotain puuttuu, jos ei löydä sitä oikeaa. Tottakai lapsia nyt saa nykyään ilman äijääkin, mutta jaksaako sitä sitten yksin samalla tavalla. Kaikki eivät elä uraansa varten.
"Se on kaunis ajatus ja usein ihminen loppujen lopuksi tuntee että jotain puuttuu, jos ei löydä sitä oikeaa."
Romanttista ajattelua. Tosiasiassa erittäin harvoin käy niin, että parisuhde vaikuttaisi pidemmän päälle onnellisuutta lisäävästi ihmisen elämään. Kun ottaa huomioon, että avioliitoista eroon päätyy yli puolet, avoliitoista yli 2/3. Lisäksi yli puolet suomalaisista miehistä tilastojen mukaan pettää jossain vaiheessa kumppania ja vähintään 25%:ssa parisuhteista on perheväkivaltaa.
Niistäkin suhteista, jotka pysyvät kasassa, huomattava osa on tavalla tai toisella onnettomia kulissisuhteita, joista ei vain vaivauduta lähtemään.
Varmasti on pieni joukko loppuun asti onnellisiakin, ja jokainenhan toivoisi, että sellainen suhde osuisi ja onnistuisi omalla kohdalla. Mutta useimmiten parisuhteen perään haikailevilla sinkuilla tuntuu olevan hieman liian ruusuiset käsitykset suhteesta... Esimerkiksi sinkkunaiset eivät tule ajatelleeksi, että se mies, jonka kainaloon käpertyä, erittäin usein odottaa, että nainen ilman muuta siivoaa, tiskaa, vie roskat, pyykkää, jopa kokkaa jne. Ja miehen tehtävä on vain sotkea.
pitää riittää kun käy silloin tällöin pökkimässä jonkun naaraan raskaaksi niin tehtävä on täytetty...
"Koulutus on, liksaa piisaa, talo on, varaa on käydä vaikka lomilla joka kuu, mutta se nyt ei vaan ole tarpeeksi. Pakko olla mieeeessss. "
Minkäs teet, me ollaan niin ihania ;)))
Ydinperhe kai vanhanaikaista uusioperhe jossa lapset ovat tätejä sisarukset rakastavaisia ja omaiset kummeja.
Mihin sinä miestä tarvitset? Selvempiä lesbon merkkejä ei tarvitse edes hakea! Joten miksi sekaannut "oikeitten" naisten valituksiin. Nuole sinä pillua ja ole tyytyväinen, mutta älä molla Naisia jotka on munan puutteessa.
Totta kai naisen perään itkeviä miehiä tulee vastaan vain netissä, koska tosielämässä miestä sitoo niin monet kirjoittamattomat säännöt. Ei mies voi "itkeä naisen perään" kavereidensa edessä, ja vain osalla miehistä on sellaisia naiskavereitakaan joille voi huolistaan puhua, eikä niillekään naiskavereille kumminkaan itketä naisen perään muuta kuin umpikännissä tms. poikkeustilanteessa
Onkos maailmankatsomuksesi niin kapea, että luulet kaikilla olevan samat tarpeet? Mikä oikeuttaa ajattelemaan, että juuri sinun preferenssisi, arvosi, tavoitteesi ovat ne oikeat?
Anna nyt jokaisen ihmisen katsoa asioita omasta lähtökohdastaan. Toiselle suhde on tärkeä - toinen tyytyväinen kun on pelkkä "minä, minä, minä" tai "mun ura". Ei se ole kuule yhtään sen jalompaa.
Eihän siinä ole mitään jalompaa, mutta kyllä aloittaja oli siinä ihan oikeassa että itkeminen ja valittaminen tällaisissa asioissa on ihan turhaa, niin kuin suurin piirtein kaikissa muissakin asioissa. Paras toimintapa on se, että tehdään valinta ja sitten lähdetään rohkeasti toteuttamaan tuota valintaa aktiivisilla toimilla eikä jäädä itkemään.
Dildot on keskimäärin rumia, ja ne metalliset on päälle maalattua muovia. Tietty käsistään kätevimmillä sinkkumimmeillä voi olla jotain itse tehtyjä deluxe-systeemeitä mutta silti.
Miehellä kun on kädet, joilla voi rassata...autoa.
Miehellä kun on suu ja kieli, joilla voi...jutella henkeviä.
Miehellä kun on kuuma ja sykkivä...sydän.
Plus kotityöt, skidien kasvatus ja miehen fyrkat. Mutta hyvä että löytyy Saarankin kaltaisia muijia, jotka ei ruikuta. Pojot siitä. Omapäiset misut on aina kiinnostavia.
on eri asia kuin halu olla parisuhteessa. Psykiatria ei tunne sairautta nimeltä "läheisriippuvuus", sen sijaan on olemassa luokitus (en muista koodia) nimeltä "riippuvainen persoonallisuus", mutta siihen liittyy paljon muutakin kuin halu löytää mies/vaimo. Kyseessä on silloin todellakin persoonallisuushäiriö. Se, että saako siihen hoitoa, ainakaan kovin helposti, on ihan oma lukunsa.
Eli ei sekoiteta termejä.
En myöskään toivoisi kaltaistasi ystävää itselleni. Toivottavasti kyseinen "itkijä" löytää tulevaisuudessa empaattisemman kuulijan jostain toisesta ihmisestä, joka ei kiikuta hänen ongelmiaan heti yleiselle keskustelupalstalle.
onhan hirveän ymmärrettävää, että kaikille tulee vaikeita hetkiä. Surettaa ja potuttaa, kun joku asia ei ota korjaantuakseen. Nämä hetket tulevat ja menevät.
Jos kyse on koko elämää määrittävästä ajattelusta "millään ei ole mitään arvoa, jos en löydä kumppania", niin silloin kyseessä on pelkästään opittu asennevamma. Ei koko elämää voi leimata huonoksi vain siksi, että yksi osa täydellisyydestä puuttuu. Siinä ei vaan ole järkeä.