Ehkä turha aihe, mutta kirjoitanpa kuitenkin..
Tyttöystäväni pitää minua ihannemiehenään ja kertoo sen usein, mikä on tietysti mukavaa kuultavaa.. Jostain kumman syystä minua kuitenkin vaivaa huono itsetunto ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Vaadin itseltäni jatkuvasti ihan älyttömästi. Ihan kuin yrittäisin todistaa itselleni tai muille olevani jotakin. En ole kuitenkaan perfektionisti, joten en vaadi täydellisyyttä muilta tai ympäristöltäni(tyttöystältä, kodilta tms) vaan ennemminkin kyse on itsestäni ja omasta huonosta itsetunnostani.
Kuitenkin olen saavuttanut ja saanut aika paljon. Urheilussa olin suomenmestari vaativassa ja harrastajamääriltään suuressa lajissa. Työssä olen myös pärjännyt. Olen vaativassa työssä halutulla alalla ja palkkani on todella hyvä. Lisäksi olen ylenemässä johtoon, vaikka ikää on alle 30. Ulkoisesti olen ehkä "parempaa keskitasoa". Vartalo on varmasti ok. Ja silmiä ja kasvojakin on usein kehuttu. Hiukseni olen ilmeisesti murehtinut päästäni ja loput sitten ajanut.
Onkohan minulla joku huono isäsuhde tai sitten vain en koskaan opi olemaan tyytyväinen.. Jos joskus tämä riittämättömyyden tunne vaan hellittäsi.
Tyttöystäväni pitää minua ihannemiehenään ja kertoo sen usein, mikä on tietysti mukavaa kuultavaa.. Jostain kumman syystä minua kuitenkin vaivaa huono itsetunto ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Vaadin itseltäni jatkuvasti ihan älyttömästi. Ihan kuin yrittäisin todistaa itselleni tai muille olevani jotakin. En ole kuitenkaan perfektionisti, joten en vaadi täydellisyyttä muilta tai ympäristöltäni(tyttöystältä, kodilta tms) vaan ennemminkin kyse on itsestäni ja omasta huonosta itsetunnostani.
Kuitenkin olen saavuttanut ja saanut aika paljon. Urheilussa olin suomenmestari vaativassa ja harrastajamääriltään suuressa lajissa. Työssä olen myös pärjännyt. Olen vaativassa työssä halutulla alalla ja palkkani on todella hyvä. Lisäksi olen ylenemässä johtoon, vaikka ikää on alle 30. Ulkoisesti olen ehkä "parempaa keskitasoa". Vartalo on varmasti ok. Ja silmiä ja kasvojakin on usein kehuttu. Hiukseni olen ilmeisesti murehtinut päästäni ja loput sitten ajanut.
Onkohan minulla joku huono isäsuhde tai sitten vain en koskaan opi olemaan tyytyväinen.. Jos joskus tämä riittämättömyyden tunne vaan hellittäsi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
peilin eteen ja sanoa itsellesi: Minä olen hyvä juuri sellaisena kuin olen.
Usko pois, mielessäsi on vain pieni ilkeä mörkö joka toitottaa sinulle ettet ole "riittävä", vaikka olet varmasti. Voita se öhkömönkiäinen ja TUNNE itsesi voittajaksi!
tilanne ku sulla! Tosin en ole ylenemässä johtoon.. Komea olen ja lihaskimppu päälle. Mut aina kun menen esim baariin, jos käy niin että tällä kertaa en saanutkaan naista mukaan, niin iskee sellainen olotila et miks en naisil kelpaa. Tosin vaik ei se ole kuin arviolta 1/6 kerrasta käy niin et yksin se on kämpille lähettävä :( Mut kyl sekin vaikuttaa..
Niin, eikä mul ole taloakaan viel hankittuna ku ulkomaille se on lähettävä pikku hiljaa..
-M25v-