Kun täällä ykköset meuhkaa kakkosista niin ihan mielen kiinnosta kysyn, miten ilkeätte asua miehen kanssa jolla on toinen tai miten kehtaatte näyttäytyä esim. yleisellä paikalla miehenne kanssa kun moni kuitenkin tietää että miehellänne on toinen hoito, meneekö se omaisuus kaiken edelle, itselläni ei mennyt, otin lapset ja lähdin, kaikki talot ja tavarat sehän on vaan maallista. Säilytin oman arvon tunteeni ja kunnioituksen lasten silmissä, nyt keskityn vain lapsiini.
Ykkösille
voi voi
252841
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
on, kun aikuiset ihmiset ei anna toisilleen tilaa hengittää? Uskotellaan itselle, että nyt kun olemme naimisissa, omistan tuon ihmisen. Vaatimukset ahdistaa nurkkaan, vaimo saa itsensä näyttämään hirviöltä, ei ihme että ruoho siellä aidan toisella puolella näyttää paljon paremmalta.
Älkää vaimot eläkö miestenne kautta, vaan eläkää itsenänne. Olette itsekin vastuussa liitostanne ja sen sisällöstä. Jos menee huonosti katsokaa peiliin, älkää vain syytelkö miehiänne. Miehenne eivät ole olemassa tehdäkseen teistä onnellisia.
Onni lähtee itsestä. Se joka on itsensä kanssa onnellinen, kykenee jakamaan onnea myös ympärilleen.
Nämä kakkoset eivät ole syyllisiä avioliiton sisäisiin ongelmiin.
On se kumma kun nainen on naiselle susi.
Vaimot, olisiko mahdollista, että liitossanne olisi parantamisen varaa jos mies alkaa muualle haikailla?
~Nainen (ei kakkonen)~
nyt ex-mieheni pitikin kakkosta en syytä kakkosta yhtään sillä syyt on ihan muualla.
Emme olleet sittenkään oikeat toisillemme.
Kannettu vesi ai kaivossa pysy eli turhaa olla väkisin yhdessä.
Siis jos vaimo on miehelle epämiellyttävä, ts. nalkuttaa, ts. esittää toivomuksia, siinä miehelle syy hypätä vieraaseen sänkyyn!!! Haloo!! Jokainen aikuinen tekee itse omat tekonsa ja kantaa siitä vastuun. Piste. Se, että aviomies hyppää vieraissa ei koskaan ole vaimon syy. Muistakaa tämä.
syyttänyt ole!
Herranen aika!
Kehotin vain näitä kakkosia syyllistäviä ykkösiä pohtimaan liittonsa sisäisiä ongelmia, sen sijaan että alkavat ulkopuolisia syyllistämään.
Syyttämällä ei mikään parane.
Ei toki ole koskaan oikein hypätä sinne vieraaseen sänkyyn jos suhteessa on kitkaa tai toinen puolisko vaatii toiselta jotain.
Tosiasia vain on se, että se vieras sänky alkaa TUNTUA houkuttelevalta siinä vaiheessa jos arki alkaa olla yhtä naputusta, valitusta jne.. Ja se on valitettavaa.
Että haloo vaan.
menisi kuin teillä meni, niin pakko olisi erota. Kyllä kirjoituksesta huomaa, että todellan katkeria vaimoja on olemassa. No kaikki eivät ole, sekin asia kannattaa ymmärtää.
mies petti jo vuoden aviossa olin jälkeen,en ikinä antanut anteeksi vaikka jatkoin perheen koossa pysymisen takia vuosikymmeniä.
Eikä mies muuttunut eli sama peli jatku edelleen.
minä sanoin äijälle et tällaista menoa en kato enkä hyväksy.....onneksi se älysi lähteä, sillä eihän meidän parisuhteesta enään mitään olisi tullu (vaikka oli alle 2 v lapsi)...kerran pettää ni tekee sen toistekkin ja luottamus oli/ja on edelleen ihan karikolla! Nyt elän ihan onnelista elämää lapseni kanssa (jo 5 v)...tärkeintä on se että se lapsi selviää siitä ja vaikka äijä tapailee lasta ni en itse halua olla sen kans muuten tekemisis ku lapsen asioissa ja EN EDELLEENKÄÄN LUOTA SIIHEN YHTÄÄN missään asiassa!
Itse olen eronnut, koska mieheni petti minua. Pitkään kuitenkin olimme vielä yhdessä, vaikka tiesin hänen pettävän. Ikinä en kuitenkaan tuntenut häpeää, vaikka tiesin muidenkin tietävän. yritin kaikkeni, että tilanne olisi saatu puhuttua, korjattua ja että mieheni olisi ymmärtänyt hakea ammattiapua tilanteeseen. Tein sen minkä pystyin, enempää en voinut. Ei siinä ollut mitään hävettävää. Päinvastoin, omanarvontunteeni vain kasvoi.
Lasten kunnioitus ei riipu siitä, onko äiti pettävän miehen, siis lasten isän, kanssa vaiko ei. Ennemminkin se riippuu siitä, miten itse annat asian vaikuttaa itseesi. Ja sen valinnan teet sinä itse.
Miksi sen petetyn pitäisi hävetä tai olla kehtaamatta näyttäytyä miehen kanssa? Jos näissä tilanteissa jonkun yleensäkin pitäisi osata hävetä, niin mielestäni se on se pettäjä. Hänhän se väärin on tehnyt.
Mitä maalliseen mammonaan tulee, niin onneksi ex-mieheni tajusi edes sen, että hän aiheutti eron ja perheen rikkoutumisen. Omaisuutta ei juuri ollut, talo myytiin ja kauppahinta meni suurimmaksi osaksi pankille lainan poismaksuun. Tavaroista valitsin ja otin, exän oma-aloitteisesti sitä ehdottaessa, vapaasti kaiken mitä lapsia varten uuden kodin perustamista varten omasta mieletäni tarvitsin.
Nyt, vuosien kuluttua, mies on vihdoin tajunnut ja myöntänyt itselleen, mitä on tehnyt. On käynyt terapiassa (elämänsä kun meni eromme jälkeen ihan ns. perseelleen: mies jätti heti eromme jälkeen sen kakkosenkin ja sen jälkeen lukuisat muut naiset jättivät hänet, sitten meni työ ja talous romahti, viina virtasi ja meni asunto) ja käy nyt läpi valtavia häpeäkokemuksia. Kuuluu asiaan ja toivon, että hän selviää niistä. Mies haluaisi minut ja perheensä nyt takaisin, mutta liian pitkä aika ehti kulua, paluuta ei enää ole. Annoin hänelle tilaisuuden aikoinaan, hänen valintansa oli jättää se käyttämättä. Minä rakensin oman elämäni uusiksi lasten kanssa ja olen ollut onnellinen.
Me jokainen teemme omat valintamme, jokainen tekee niinkuin itse parhaakseen näkee. Seuraukset on myös kannettava itse. Jokainen on itse vastuussa itsestään ja omanarvontunteestaan, ei kukaan muu.
hyvää tekstiä ja itselle kävi samoin eli annoin aikaa miehelle ennen eroa, mutta hän ei pysähtynyt.
Tein omat ratkaisut ja elämä on elämisen arvoista,viimeinkin, vuosien kärsimyksien jälkeen.
Kaikkea hyvää jatkossa muillekkin eronneille!
Jätin miehen kakkoselleen. Kakkonen jätti hänet , kun löysi uuden ja sitten asiat menivät kuten sinun miehelläsi viinaa, työpaikka meni, mielenterveysongelmia jne.
Tuli uikuttamaan takaisin, mutta en moista huolinut eikä minulla ole mitään tunteita häntä kohtaan. Hän on kuulema nyt ymmärtänyt mikä kultakimpale olen , rakastaa jne. voi, voi juna meni jo !! Sanoin , että etsi uusi, onnea vaan etsinnöille.
Niin hän ei tiennyt, että minulla on uusi ihana mies, jonka kanssa seurustelen ja tulossa on kesähäät.
niin. Monesti pettäjä valehtelee ja salaa asiat niin hyvin, että mitään et saa selville, vaikka kuinka yrität. Et voi kuintenkaan sen perusteella jättää toista, jos vähänkin tästä vielä välität.
Kaikki eivät saa lapsiansa mukaansa mikäli joutuu lähtemään. Sinäkään et varmaan repisi heitä kotoa, mikäli he eivät halua, vaikka vain sinä olisit aina ollut heidän kanssa ja yksin heidät hoitanut. Kyse on nyt vähän isommista lapsista, jotka eivät ole enää niin pieniä, mutta eivät halua lähteä kotoa.
Lapselle se, että heidät revitään tutusta kodista varsinkin murrosiässä on suuri asia. Siinä ei ole kyse enää maalisesta. Joskus on vain rimpuiltava jonkin aikaa ja syitä on monia. Aina ei ole niin helppoa lähteä, varsinkaan jos joutuu jättämään petturin lisäksi myös omat lapsensa.
Sanot varmaan, että käy katsomassa tai muuta lähelle. Tämäkään ei aina onnistu. Syitä on monia, kuten liittoja ja erojakin.
Kaikilla ei ole niin "helppoa" kuten sinulla on ero ollut
ei olekkaan ja itse sinnittelin lasten takia todella kiduttavassa parisuhteessa,näin jälkeenpäin on tullut mieleen:oliko se lapsieni kannalta oikein tehty?
Kyllä lapset kärsi myös ja paljon.
kärsii ainakin jonkin verran, mutta mikäli on kyseessä se, että joutuu jättämään nämä "oman onnensa" nojaan ja lähtemään, niin siinä ei ole paljon vaihtoehtoa
ja se onkin eri juttu.
nyt tilanne näyttää siltä, että muuta vaihtoehtoa ei ole kuin joudun jättämään lapset kauemmaksi. Kaikesta vaikeinta tässä on se, että tiedän pienimmän ainakin kärsivän tästä.
Mietin vain miten saan edes vähän pidettyä yhteyttä, koska tulojakaan ei ole siten, että voisin kustantaa heidän kulkunsa luokseni. Mieheni ei näitä varmasti tule kustantamaan.
Tuntuu tosi hyvältä, kun kaikkensa tehnyt vuosia ja tämä on kiitos puolisolta. Tiedoksi, että olen ollut töissäkin aina, mutta rahat menneet päivittäisiin menoihin ja säästössä ei pahemmin, joita voisin nyt näitä laittaa lapsiin.
Kun miehelläni oli suhde, en tiennyt sitä eikä kovin moni muukaan. Silloin ei siis ollut mitään hävettävää, koska en tiennyt. Kun juttu paljastui suhteen jo loputtua, ajattelin siinä ensi hässäkässä erota nimenomaan kasvojeni säilyttämisen takia. Aika kului uskottomuutta selvitellessä ja tulin siihen tulokseen, että parempi motiivi avioerolle täytyy löytyä kuin oman päättäväisyyden ja omanarvontunteen todistaminen muille ihmisille. Sen voi nimittää näyttää muillakin tavoilla. Jokainen pettämistapaus on erilainen, enkä suosittele kenellekään petetylle eroa tai avioliiton jatkamista. Mutta suosittelen kaikille, että käsitelkää pettämistapaus pettäjän kanssa, jos se vain on mahdollista. Jatkuu elämä miten tahansa, on hyvä saada vanhat rasitteet pois päiväjärjestyksestä.
Omaisuudella oli eromme tai eroamattomuuden kanssa erittäin vähän tekemistä. Ansaitsemme molemmat hyvin ja itse tällä hetkellä jopa enemmän kuin mieheni. Jos olisimme eronneet, olisimme voineet molemmat ostaa kohtalaisen kokoiset perheasunnot ilman velkaa. Kumpikaan ei olisi siis jäänyt nuolemaan näppejään.
Veikkaan, että petetty joutuu pitkän päälle häpeämään vähiten kolmiodraamaan osallistujista. Kahdella työkaverillani oli suhde viitisen vuotta sitten. Vieläkin tuo naimaton kakkonen on ihmisten mielissä kakkonen ja toinen nainen. Pettäjän luotettavuus ihmisten silmissä ei ole ehkä kadonnut täysin, mutta pettäjä näyttää kuitenkin saaneen kohtalaisen pysyvän pettäjän leiman.
OIKEASTI laittaisivat lasten hyvinvoinnin erossa etusijalle.
Liitossa pysyminen lasten vuoksi tuntuu perusteettomalta. Uskon vakaasti, että lapset sopeutuvat useimmiten uuteen elämäntapaan paremmin kuin vanhempansa.
Se, että lapsia käytetään välineenä puolisoaan vastaan, on itsekästä ja vastuutonta.
Lasten hyvinvointi on suoraan verrannollinen vanhempien hyvinvoinnin kanssa. Kuka voi olla tasapainoinen, turvallinen, rakastava, kannustava ja optimistinen vanhempi jos elämä todellisuudessa on kulissia ja petosta?
Ero ei koskaan ole helppo ratkaisu, mutta monesti se ainoa oikea, mikäli liitto on mennyt siihen pisteeseen, että lapset ovat se ainoa syy pitää koti kasassa.
Asettakaa siis lapsenne VILPITTÖMÄSTI kaiken muun edelle ja eläkää oikeasti heidän etujensa mukaisesti. Kulissi ei ole oikea ympäristö kasvaa.
Kerro minulle mikä on kulissi? Jos mies ja nainen keskenään sopivat jatkavansa yhdessäasumista, vaikka toinen pettää toista ja molemmat ovat siitä tietoisia, ja petettykin tilanteen hyväksyy, niin onko se se kulissi? Ei minusta. Jos yhdessäasuminen kuitenkin sujuu ja olo ja elämä on ok, niin miksi erota ja rikkoa lasten koti?
kun kaksi ihmistä haluaan ulospäin näyttää eri tilannetta mitä se oikeasti on.
Minäkin peittelin mieheni juomista niin hyvin, että erotessani ympäristö ei todellakaan ymmärtänyt miksi erosin hyvästä miehestä, heidän mielestään ihan syyttä.
"vaikka toinen pettää toista ja molemmat ovat siitä tietoisia, ja petettykin tilanteen hyväksyy"
Eihän kyse ole enää pettämisestä jos puoliso sen hyväksyy. Eikö se ole vapaa/avoin liitto?
Henkilökohtaisesti, en suostuisi lapsiani kasvattamaan tuolla pohjalla. Vaikka todellisuus tekee joskus kipeää, se myös kasvattaa. Et tee lapsellesi palvelusta mikäli hänen/heidän vuokseen jäät pitämään "kotia" kasassa.
Mutta jokaisen oma valinta.
Luepa vielä uudestaan mitä kirjoitin tuossa aiemmassa.
Tiedän itse, missä vanhemmat voivat mennä vikaan pitäessään ns. liittoaan ja kotia kasassa, vain suojellakseen lapsia kodin rikkoutumiselta.
Lapsesi eivät ole niin typeriä kuin uskot. Etkä todellakaan tiedä heitä paremmion, mitä he tuntevat ja kokevat.
""vaikka toinen pettää toista ja molemmat ovat siitä tietoisia, ja petettykin tilanteen hyväksyy"
Eihän kyse ole enää pettämisestä jos puoliso sen hyväksyy. Eikö se ole vapaa/avoin liitto?"
Nimenomaan, siitä voidaan käyttää vaikka termiä vapaa/avoin liitto. Puolisot tietävät sen ja ovat sen yhdessä sopineet. Mutta ulkopuolisille, niille, jotka kenties tietävät, että toinen puolisoista käy vieraissa, se näyttänee sitten siltä kulissilta. Ihmiset vain OLETTAVAT niin, kun eivät tiedä. Eikä heidän tarvitsekaan tietää. Vai pitäisikö tällaisissa tilanteissa elävien ihmisten ilmoittaa suhteensa laadusta julkisesti paikallislehdessä?
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä keskustelu menee tosi mielenkiintoiseksi. Luepa sinä myös tekstini uudestaan, sillä en ole missään kohdassa sanonut, toisin kuin tekstisi mukaan OLETAT, eläväni itse kulississa enkä vapaassa/avoimessa suhteessa. Huomaatkos, niin helposti se asioiden olettaminen tapahtuu. Olen eronnut.
Mutta hyvä ystäväni elää suhteessa, jota ulkopuoliset varmaankin pitävät kulissina. Olemme useasti ystäväni kanssa nauraneet makeasti ihmisten ahdasmielisille reaktioille, mitä on tullut esiin, kun joskus on käynyt ilmi että ystäväni mies on "käynyt vieraissa" ja ystäväni vaan jatkaa avioliittoaan ja elämistään hänen kanssaan. Tässä vaihessaa jälleen kehoitus sinulle lukea uudelleen edellinen tekstini, jossa käytin esimerkkinä tätä ystäväni perhettä ja mainitsin nimenomaan siitä, että miksi pitäisi erota, kun yhdessä asumisessa ja elämisessä on kaikki ok ja se toimii. Em. ahdasmielisten reaktioiden saajat eivät tiedä (ja eikä heidän tarvitsekaan tietää, sillä se ei todellakaan kuulu heille), että ystäväni ja miehensä elävät ihan normaalia pariskunnan elämää, he rakastavat toisiaan, asuvat yhdessä, hoitavat lapsensa ja talonsa, tekevät yhdessä ruokaa, ruokailevat, viettävät lomat yhdessä ja nukkuvat samassa sängyssä ja heillä on hyvä seksielämä myös. Mies vaan sattuu olemaan hetkittäin niin heikko, ettei voi vastustaa kiusauksia, vaan sortuu harrastamaan seksiä muidenkin kanssa. Tosin niitä vieraissakäyntejä ei ole tapahtunut enää vuosiin, niissä kun ei enää ole miehelle mitään "kielletyn ja salaisen" hedelmän mukanaan tuomaa yllykettä.
Lapsiani en tähän mielelläni sotkisi, mutta jotta et olettaisi enempää, niin lapseni eivät todellakaan ole typeriä, enkä ole ikinä heitä typeriksi luullutkaan. En tietenkään tiedä heitä paremmin, mitä he tuntevat ja kokevat, mutta sen tiedän, että tiedän sen heidän äitinään varmasti paremmin kuin sinä! Ja mitä tulee em. ystäväpariskunnan lapsiin, hekään eivät ole typeriä, eivätkä heidänkään vanhempansa pidä lapsiaan typerinä. Mutta he ovat lapsia ja lapsille (silloin kun ovat liian pieniä käsittämään asioita) ei kuulu aikuisten, ei omien vanhempienkaan seksiin liittyvät asiat mitenkään. Eiväthän vanhemmat - toivottavasti - kerro lapsilleen seksiasioitaan ns. normaali/normisuhteessa elävinäkään vanhempina, eihän.... Em. pariskunnan lapset ovat täysin onnellisia, elävät ehjässä kodissa, jossa näytetään tunteet ja tehdään asioita yhdessä. Näin ei olisi, jos ystäväni olisi välittänyt ulkopuolisten, asioista tietämättömien naapurien, tuttujen ja kylänmiehien ja -naisten kauhisteluista. Onneksi ystäväni on viisas ja vahva nainen, hän ei välitä muiden puheista, elää täysin todellisuudessa tietoisena kaikesta. Toivoo hyväntahtoisesti, että kauhistelijoillakin olisi joskus niin rikas oma elämä, että heidän ei tarvitsisi aikansa kulukseen muiden parisuhteen muotoa vatvoa ja odottaa kulissien kaatumista.
Maailma ei ole niin mustavalkoinen kuin miltä se ehkä joskus näyttää. Eivätkä asiat ole niin kuin niiden olettaa olevan. Elämänkoulu opettaa ja se mikä ei tapa niin vahvistaa. Ne, jotka valitsevat elämän kulississa peitelläkseen esimerkiksi kodissa vallalla olevaa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa tai alkoholismia, tai ne jotka valitsevat kulississa elämisen vaikka tunteita ei enää ole ja yhdessäolokin on ahdistavaa, ovat tietenkin asia erikseen. Mutta nekin ovat tilanteita, joissa jokainen tekee omat valintansa.
kysymys. Jos rakastaa miestään, niin ei häntä jätä jonkun hoidon takia. Mitä kehtaamista on muutenkaan näyttäytyä miehensä kanssa?
ilkeäisi näyttäytyä miehen kanssa jolla olis hoito muualla ja jos miehellä on hoito muualla niin mitenkähän on sen rakkauden kanssa, aika yksipuolista on.
muuta?
vaan puolisoni, joka on menettänyt miltei kaikki kaverinsa, jotka eivät hänen valheellista elämää hyväksy. Sympatiat on yllätys, yllätys minun puolellani ovathan nämä miehet ja naiset olleet minunkin ystäviäni vuosikaudet. Kylille en ole asioita lähtenyt levittämään.
Ukko ei seurustele kakkosensa kanssa, kun sai sieltä potkut persuuksiin (naikkonen jäi kiinni ja halusi jäädä perheensä luo). No, nyt on ongelma, miten päästä siististi äijästä eroon satuttamatta lapsia ( ei enää ihan pieniä). Tosi ristiriitainen ja hankala tilanne. Katsos minä ajattelen myös muita toisin kuin mieheni, jolle se oma napa on aina lähinnä.
Olen usein ihmetellyt, mitä se tähän kotiin tunkee, väittää, että rakastaa jne. kun siitä rakkaudesta ei hitustakaan näy? Tuliko lirit housuun, ei uskalla/osaa elää yksin, pelkää lasten "tuomiota" vai mistä on kysymys ??
Minulle sopisi, että menisi sen naikkosen luo ja jättäisi meidät rauhaan. Tai lähtisi vaikka kalastamaa uutta naista, joka suostuisi kaikkiin hänen itsekkäisiin touhuihin.