se Usasta omittu Ystävänpäivä, joka ei alkuperämaassaan ole YSTÄVÄNpäivä vaan rakastavaisten (=Valentines day) päivä.Ja taas sähköposti tukkeutuu kaikken maailman kiertokirjeystävänpäivä korteista nk.ystäviltä joista ei muuten ole kuulunut aikoihin mitään! Ei soiton soittoa tai muuta yhteydenottoa ja kun soitan on aina kiire, ettei jutella jouda. Kahden tällaisen ystävän tukena ja leelian lepotuolina olin monta vuotta, kun erot ja kun elämä muuten potki päähän, mutta kun uudet vakimiehet astuivat kuvioon yhteydenpito minuun loppui ja sattumoisin tiedän että muut ystävät ovat pysyneet kuitenkin mukana. Eli olin tarpeellinen vain huonoina aikoina.
Olenko katkera,sanoo joku lukija...totta helvetissä olen! Ja mikään ei enää sitä asiaa paranna, kuin unohdus.
Joten hiton hyvää ystävänpäivää kaikille nk.ystäville,"mitä enemmän tutustun ihmisiin, sitä enemmän rakastan koiriani"-sanontapitää paikkansa.
Olenko katkera,sanoo joku lukija...totta helvetissä olen! Ja mikään ei enää sitä asiaa paranna, kuin unohdus.
Joten hiton hyvää ystävänpäivää kaikille nk.ystäville,"mitä enemmän tutustun ihmisiin, sitä enemmän rakastan koiriani"-sanontapitää paikkansa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minua ärsyttää aivan sama asia.
Kyllä tullaan minulle itkemään, jos ollaan satuttu pettämään poikaystävää vaikkapa. Minä olen joka kerta yhtä perhanan typerä ja sympaattisen empaattinen ja tarjoan olkapäätä. Ja sitten - AAAAARRGGHH!!!
Muutaman kerran vuodessa, kyllä, silloin ne iskevät.
Syntymäpäivänä, jouluna ja ystävänpäivänä olen IHANA YSTÄVÄ. Just out of the blue. Koskaan ei löydy tukea tai turvaa, jos sitä kaipaisin - ei, ei näiltä "YSTÄVILTÄ".
Hyvää YSTÄVÄNPÄIVÄÄ vaan minunkin puolestani, stana.
N19
Mulla muutama "oikea" ystävä, ja sit jokunen näitä omasta mielestään ystäviä. Muuten ei kuulu mitään, mutta kun itsellä jotain hankaluuksia, niin sitten olenkin yhtäkkiä niin IHANA YSTÄVÄ ja silloin tullaan jopa ehkä käymään tai ainakin soitellaan tiuhaan. Että minua ottaa kans päähän noi tuollaiset ystävät. Eihän ne oo ystäviä lainkaan. Mutta, kun ei kehtaa suoraan päin naamaa sanoa, että mitäs mulle tuut valittaan surujas, kun ei muutenkaan nähdä! Niin se on, noita riittää. En kyllä heille mitään ystävänpäivän korttia laita!
Mitäs jos lähettäisit myös niille sellaisen e-kortin. Tietenkin paljon negatiivisemman sävyisen. Pistät siihen "turha sun on mitään ystävänpäivä korttia lähettää, kun sä et ole ollut aikoihin sellainen ihminen jota voisi ystäväksi kutsua. Et soita, et ota muutenkaan yhteyttä ja aina on kiire kun mä soitan"
Pitää näyttää että sä olet loukkaantunut.
Entä jos haluaakin siitä kokonaan eroon? Ei halua edes yrittää mitään korjailla, koska niinhän se on kuten Jacksonin naamassa, että on huono ruveta nenää kasaan repimään, kun materiaalia ei ole...
Eli kuinka edes voisi pelastaa ystävyyden, jota ei yksinkertaisesti ole. Ja ei, se ei auta, ettei vaan ota yhteyttä. Joku päivä se seisoo ovella ja sillon ei vaan voi muuta kuin avata ja yrittää olla välinpitämätön.
On sanottu jo että hyvää loppuelämää. Vaan ei.