Ongelmani on, että aloitan suhteen toiveikkaana ja korviani myöten rakastuneena, mutta jo parin vuoden kuluttua, kun alkuhuuma on enimmäkseen poissa, tuntuu kuin kaikki se katoaisi kuin tuhka tuuleen. En usko, että vika on miehissä, sillä he ovat täyttäneet kaipaamani toiveet eli ne piirteet joita mieheltä odotan. Yhdellä hetkellä olen korviani myöten rakastunut ja toisella hetkellä tuntuu kuin seinää nuolisi, ei mitään tunnetta. Tarkoittaako tämä sitä, etten ole vielä oikeasti rakastunut vai onko minulla jonkinlainen sitoutumisongelma? Onko muilla samankaltaisia kokemuksia?
Kun alkuhuuma katoaa...
nainen seurustelevainen
2829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
loputtomasti. Suurin piirtein ½ vuotta seurustelun aloittamisesta tulee monelle sellainen tunne, että haluaa omaakin tilaa ja omia harrastuksia jne. Välillä tuntuu että mikään ei tunnu miltään mutta ne arjen pienet asiat muistuttavat aika ajoin siitä, miksi ollaan yhdessä. Arki vaan on tälläistä, välillä tuntuu että maailma kaatuu ja välillä ei haluaisi iki maailmassa luopua omasta kullasta.
Yleensä sanotaan että alkuhuuman jälkeen se oikea rakkaus alkaa. Sä nyt tunnut haluavan vaan elää ne hellyyden, seksin ja muun hauskan alun yhdessäolon hetket. Sä pelkäät riitoja, sä pelkäät yhdessäasumista...jne.