..että jos pääsen yli 10 kk kestävään koulutukseen, niin jos ei töitä sittenkään vielä löydy, niin saan sen jälkeen edes sitä peruspäivärahaa puolison tuloista riippumatta? Uskon vaan koko ajan sisissämässäni saavani töitä, mutta koskaan ei tiedä. Tuo raha, syyllistäjille tiedoksi, että aion säästää sen valtaosin yrityksen perustamista varten, ellei tavallista työtä löydy. On totuttu jo elämään vähemmällä.
Meneeks tämä
nyt näin
4330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Koulutus, työelämävalmenuus ja muutkin "aktivointitoimenpiteet" (=orjatyöt)eivät ole työssäoloehtoon luettavaa työtä. Myös palkkatuettu työ ei aina kasvata työssäoloehtoa. Ja peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen.
Epäreilua touhua ja Filatovin "ansioita" tuokin!!
"Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290
---
II OSA
TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHA
5 luku
Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset
---
2 §
Palkansaajan oikeus työttömyyspäivärahaan
Ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon.
Peruspäivärahaan on oikeus työnhakijalla, joka täyttää työssäoloehdon.
3 §
Palkansaajan työssäoloehto
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
Tämän lain mukaista ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa aikaisemmin saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on 24 lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa 4 §:ssä tarkoitetussa työssä.
Jos henkilö sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta on estynyt olemasta työmarkkinoilla, edellä 1 tai 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Henkilön ollessa työssä, jonka palkkauskustannuksiin on myönnetty yhdistelmätukea tai korkeinta korotettua palkkatukea, tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jolta työtä ei 4 §:n 4 momentin rajoituksen vuoksi lueta työssäoloehtoon. Tarkastelujaksoa pidennetään ajalta, jolta henkilö saa osasairauspäivärahaa. (8.6.2006/462)
L:lla 462/2006 muutettu 3 mom. tulee voimaan 1.1.2007. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos henkilö sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän, enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta on estynyt olemasta työmarkkinoilla, edellä 1 tai 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti, kuitenkin enintään seitsemän vuotta. Henkilön ollessa työssä, jonka palkkauskustannuksiin on myönnetty yhdistelmätukea, tarkastelujaksoa pidennetään ajalla, jolta työtä ei 4 §:n 4 momentin rajoituksen vuoksi lueta työssäoloehtoon.
Jos työttömyyskassan jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ei hänelle myönnetä palkansaajan työttömyyspäivärahaa ennen kuin hän on yritystoiminnan jälkeen täyttänyt 1 tai 2 momentissa tarkoitetun työssäoloehdon. Tällöin työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö yritystoiminnan jälkeen on mennyt työhön.
Jos 2 momentissa tarkoitettu ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa aikaisemmin saanut palkansaaja on työskennellyt yrittäjänä yli 16 kuukautta, mutta kuitenkin enintään 18 kuukautta, 2 momentissa tarkoitettu tarkastelujakso on 26 lähinnä edellistä kuukautta. (3.12.2004/1047)
4 §
Palkansaajan työssäoloehtoon luettava työ
Palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Kukin kalenteriviikko luetaan työssäoloehtoon vain kerran.
Työaikaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia tai kun jaksotyössä työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana keskimäärin yhteensä vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Työssäoloehtoon luetaan sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle, jos henkilö tätä kirjallisesti pyytää ennen työssäoloehdon täyttymistä.
Palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät, kun palkka on työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 940 euroa kuukaudessa. (22.12.2006/1252)
Laskettaessa 3 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon täyttymistä huomioon otetaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkauskustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea tai samalta ajalta työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan. (8.6.2006/462)
Viikoittaisesta työaikaedellytyksestä voidaan valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetyillä edellytyksillä poiketa:
1) opettajien;
2) kotityöntekijöiden;
3) urheilijoiden;
4) taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaissa (662/1985) tarkoitettujen luovaa tai esityksellistä työtä tekevien henkilöiden; ja
5) muiden vastaavien työaikajärjestelyiltään epätavallisilla työaloilla työskentelevien osalta.
Edellä 5 momentissa tarkoitettu työaikaedellytyksen täyttyminen määritellään siten, että työtulojen tai työajan perustella määritellään toiminnan olennaisuus työttömyysturvan kannalta."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20021290
Saat koulutuksen ajalta täysmääräisen työmarkkinatuen, kun ilmeisesti et ole oikeutettu päivärahaan.
Koulutuksessaolo ei tuota oikeutta päivärahaan, vaan sen tuottaa vain työssäolo eli alkuehdon täyttää, kun on 10 kk sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 h/vk. Tämän 10 kk voi kerryttää 28 kk:n aikana pätkissäkin.
Kiitos vastaajille. Eli tämäkin on muuttunut sitten 90-luvun? Eikös se ennen kerryttänyt? Mutta pitää yrittää saada palkallinen harjoittelupaikka ja pääsenkin sopivasti perheyritykseen vähäksi aikaa pian koulutuksen loputtua, lapsillekin sattuu loma juuri silloin joten voimme mennä lomalle toiselle paikkakunnalle. Siellä on sesonki silloin, eli saan vähän työssäoloehtoa kerrytettyä sillä. Tosin työtä on satunnaisesti, mutta enköhän tuon 18 tuntia saa.
Kiitos, että täältä löytyy auttavaisia ihmisiä kaiken provoilun seasta, tällaista avuliaisuutta ei muuten niistä jotka tulevat tänne syyllistämään löydy. Mietyttää kovin, millaisia ovat työkavereilleen.
Ei koulutus kerryttänyt 90-luvullakaan työssäoloehtoa. 1990-luvun alkupuolella ei vain ollut olemassakaan työmarkkinatukea, oli vain peruspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha. Peruspäivärahaa saivat kaikki sellaiset työttömät, jotka eivät kuuluneet työttömyyskassaan.
Työmarkkinatuki tuli muistaakseni vuoden 1995 tai 1996 alusta. Siitähän ne sitten työttömyysturvan heikennykset taisivat lähteä liikkeelle ja niitä heikennyksiä on tehty sitten jatkuvasti.
Törkeimmät kai ovat 1990-luvun jälkipuoliskolla tehdyt karenssien pidennykset, työssäoloehdon kertymäsäännösten muuttaminen ja vuoden 2006 alusta voimaan astunut laki, jolla orjatyön teettämisen mahdollisuutta laajennettiin rajusti.
Yleinenhän on väite, että työttömät ovat työttömiä siksi, että työttömyysturva on liian hyvä. Se on kumma, että vaikka työttömyysturvaa heikennetään, niin työttömyys ei ole tainnut vähentyä mitenkään muuten kuin työministeriön bluffiluvuissa.