Ai tällainenkin palsta on olemassa...
Niin tässä tosiaan ollaan väsäämässä anopittomia häitä kasaan. Me ajateltiin yksinkertaisesti olla kutsumatta kyseistä ihmistä häihin ja karsitaan koko juhla aika suppeaksi. Ai miksikö?
No en ala kaikkea kertomaan, jotain vain. Ollaan seurusteltu mieheni kanssa yli viisi vuotta. Yksikään tapaaminen anopin kanssa ei ole ollut ongelmaton, vaan meidän avoliittoa on yritetty hajottaa kerran jos toisenkin. Töitä mun olis pitäny hankkia ihan toiselta puolelta suomea, eli oltais jouduttu muuttamaan erilleen. Monta kertaa multa on suoraan kysytty, miks mä seurustelen hänen poikansa kanssa, kun se on vain "tuollainen". Opiskelut sain kunnialla läpi, silti olin työttömänä muutaman kuukauden. Voi sitä häpeää! Ja kaiken lisäksi olin valinnut ihan väärän ammatin. Korkeakoulutasoinen lasten pyllyjen pyyhkijä ei tehnyt vaikutusta. Kesällä anoppi oli sitte sanonu suoraan pojalleen, että sen olis aika vaihtaa kumppaniaan parempaan. Siis sellaiseen, jonka kanssa vois tosissaan ajatella tulevaisuutta. Siitä lähtien välit tähän ihanaan anoppiin ovat olleet täysin poikki meiltä molemmilta.
Et tämmöinen tositarina.
Niin tässä tosiaan ollaan väsäämässä anopittomia häitä kasaan. Me ajateltiin yksinkertaisesti olla kutsumatta kyseistä ihmistä häihin ja karsitaan koko juhla aika suppeaksi. Ai miksikö?
No en ala kaikkea kertomaan, jotain vain. Ollaan seurusteltu mieheni kanssa yli viisi vuotta. Yksikään tapaaminen anopin kanssa ei ole ollut ongelmaton, vaan meidän avoliittoa on yritetty hajottaa kerran jos toisenkin. Töitä mun olis pitäny hankkia ihan toiselta puolelta suomea, eli oltais jouduttu muuttamaan erilleen. Monta kertaa multa on suoraan kysytty, miks mä seurustelen hänen poikansa kanssa, kun se on vain "tuollainen". Opiskelut sain kunnialla läpi, silti olin työttömänä muutaman kuukauden. Voi sitä häpeää! Ja kaiken lisäksi olin valinnut ihan väärän ammatin. Korkeakoulutasoinen lasten pyllyjen pyyhkijä ei tehnyt vaikutusta. Kesällä anoppi oli sitte sanonu suoraan pojalleen, että sen olis aika vaihtaa kumppaniaan parempaan. Siis sellaiseen, jonka kanssa vois tosissaan ajatella tulevaisuutta. Siitä lähtien välit tähän ihanaan anoppiin ovat olleet täysin poikki meiltä molemmilta.
Et tämmöinen tositarina.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Aika rankka valinta pitää häät joihin ei kutsuta perinteisesti ajateltuna yhtä päävieraista. Ei lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen.
Kiinnostaisi tietää, mikä sinun käsittääksesi on pohjimmiltaan syynä, ettei anoppi pidä sinusta.
Yritäpä ajatella tasapuolisesti.
Todella kiinnostaisi omista syistäni.
Taitaa olla, että päällimmäinen syy on se, ettei hän ole enää poikansa elämässä ainoa nainen. Ja ihan todellinen syy oli sekin, ettei mulla ole kunniallista ammattia hänen mielestään.
Ja tarkennetaan vähän. Ei meidän häistä pysty mitenkään tulemaan perinteiset, me halutaan vain riidattomat. Sulhanen on varma, että jos hänen äitinsä kutsutaan niin sellaisia ei saada.
ammatti? varmaan ihan kunniallinen:)
Ammatti ei ole mikään kriteeri aviopuolison valinnalle vaan se, että kestää karikot ja hyvät ajat. Tätä sinä yksinkertainen koulutettu ANOPPI et suostu myöntämään ja se ajaa sinut täysin KUNTOUTUKSEEN.
Et ole taaskaan keksinyt mitään omaperäistä. Vihkimisiä on tehty iät ja aja ilman lähisukulaisia.
Siviilivihkimisiä tehdään maistraatissa yms. Ja jos tunnet loukkaavasi anoppia ja saat siitä sairasta tyydytystä, se on vain sinun oma ongelmasi ja ihan siellä sinun omassa pikkuaivossasi.
Et ole kehittänyt mitään omaperäistä.
Poikani meni salaa naimisiin ulkomailla. Menivät matkoille ystäväparin kanssa ja olivatkin varanneet tarvittavat paperit, ottaneet kuulutukset jne. etukäteen.
Emme tienneet mitään, me muut.
Ei ole väleihimme vaikuttanut niin ei näin.
Ihan totta. Kyllä se vanha juttu on, mutta nämä nuoret naiset ovat viin yksinkertaisia, että ihan oikeasti omana ideanaan täällä tuotakin asiaa esittelevät ja luulevat olevansa nokkelia ja omaperäisiä.
Hän nyt neuvoo, että tehdään näin. hah hah. Ei siis keksi yhtään mitään ihan ite.
susta ei varmaan tykätä
et sun tuleva mies on 'tuollainen'?
Se on jäänyt mulle epäselväksi. Mieheni meinaa, että se ei ole ikinä arvostanut häntäkään, et ehkä se on sitä.
jos se koskee sanaa ANOPPI
Meillä oli tosi ihana, juhlallinen päivä. Paikalla kirkossa olimme me kaksi, vihkivä pappi sekä vaksi. Vaksi otti ystävällisesti meistä useita kuvia. Kanttori esitti uruilla kaksi toivomaamme kappaletta. Sitten kävimme hääkuvassa ja ajoimme taksilla hyvään ravintolaan syömään juhla-aterian hyvän viinin kera.
Ihanaa!
Illalla saimme vastaanottaa onnittelusähkeitä kotiimme.
Tulos:
1) ei minkäänlaista riitaa kenenkään välillä
2) jäi TODELLA juhlallinen muisto meille kahdelle
Siksi uskallan suositella tällaista vihkimistä.
Ihan hyvä olla kahdenkeskenkin. Mutta ajattelisin, että kahdestaan saa vielä olla, varsinkin jos meinaa olla yhdessä, kunnes kuolema erottaa.
En ole vielä koskaan ollut häissä, joissa riidellään. Mistä häissä voi tulla riita?!?
Niin, mikä se ammattijuttu on? Kaikillahan nykyisin jokin ammatti on, vai? Siis ainakin tulossa.
näin ,muutama vuosi sitten ja tuttavani pappi vihki meidät , kahden ja sitten haimme leivoksia mieheni lapsuuden kodin läheisyydestä , tulimme kotiin ja miehelleni tuli työkutsu ja palattiin arkeen.
Häät kesti noin 3 tuntia kokonaisuudessaan .
Ei kutsuttu ketään ja ei myöskään kerrottu kellekään, ei laitettu ilmoituksia minnekään lehtiin.Suosittelen. Erittäin romanttista.
kahta todistajaa?
Joku tuossa ehätti huomauttamaan, ettei hän ole koskaan ollut häissä, joissa olisi riidelty. No, ehkä meillä muilla on sellaisiakin kokemuksia! Minä en ainakaan halunnut erittäin riidanhaluista sukuani pilaamaan meidän kahden tärkeintä hetkeä. Ja onnistuimmekin järjestämään meille sopivan, riidattoman ja todella juhlallisen, ikimuistoisen päivän.
Nuoret luulevat olevansa maailman napa.
"Kyllä nyt ihmetellään, kun menimme kihloihin!"
"Mitähän suku sanoo, kun pidämme häät!"
"Pitääkö kaikki kutsua?"
"Suuttuuko Maijatäti, jos ei kutsuta?"
"Suuttuvat, kun ei pidetäkään häitä!"
Totuus on, että ketään ei kiinnosta. Kuulevat tutuilta, että ne on vihitty,, tai sitten eivät kuule.
Naimisiin on aina menty. Häät on vietetty, eikä niitä vuoden päästä enää kukaan muista.
Muille ei nuorten asiat ole ollenkaan tärkeät.
Eiväthän nuoretkaan oikeastaan ole kiinnostuneita esim. anopin asioista, ystävistä tai harrastuksista.
Vähän naurettaviahan ne ovat.
Joka sattuu olemaan anoppiin huonoissa väleissä luokkaantuu verisimmin siitä että juuri häntä ei ole kutsuttu ;)))).
Eikä varmasti ota huomioon ettei ketään muutakaan ole.
Kyllä sulla on sairaat ja kierot ajatukset. Oletko oikeasti puhunut noista miehellesi, epäilen että et, tai sitten miehesi on apukoulutasoa.
Jos on välit huonot, niin ne pysyvät huonona, kutsut tai et. Eikä sinun tarvitse huolta kantaa siitä, kuka on anopin kanssa huonoissa väleissä. Siihen älä ikimaailmassa mene sekaantumaan.
On sitäpaitsi Maijatädissä aika paljon vikaa, jos hän on närkästynyt sukulaisnuorelle hänen häistään.
Häät maksavat.
Maijatäti saattaa ottaa myös sen kannan, että nuoret ovat ajattelemattomia, kun satsaavat viimeiset rahansa häitten viettoon.
Eihän niitä vuoden kuluttua enää kukaan muista!
Kaikille kun ei luoja ole huumorintajua suonut.
Tuollainen ironia on sinun ahdistusta.
miehen äiti ei minua hyväksynyt, muutaman vuoden jälkeen mieheni alkoi uskoa minua ja katkaisi välinsä kotiin, mentiin salaa naimisiin ja ollaan edelleen....nyt vain laiha sopu anopin kans on parempi kuin lihava riita, mutta joka asiaan se sotkee ittensä, nytkin se järjestää jo mieheni 50v-juhlia, eiköhän se kuuluisi meille järjestää ne....
Ei ollut tarkoitusta paisuttaa asiaa näin suuriin mittakaavoihin. En todellakaan halua loukata ketään, mutta en myöskään halua tulla itse loukatuksi.
Otsikon valinta oli alkujaan varmasti väärä, koska meidän häät menee lähinnä kahden kesken. Se on näin olosuhteiden pakosta. Aluksi kaavailtiin isoja tanssihäitä, mutta suureksi osin juuri anopin takia ne nyt jää unholaan. Unelmat murskaantuu, mutta sellaista elämä on!!! Kavereille on ajateltu pitää illanistujaiset/juhla jälkeenpäin.
Mulla on ihana mies, enkä mä siedä, että häntä joku rupeaa morkkaamaan. Tuollainen satuttaa! Mutta ehkä juuri sitä siinä haettiinkin.
...jättää anoppi kutsumatta häihin on teidän molempien, niin asiahan on harvinaisen selvä. Mitäpäs sitä sitten miettimään. Mitään ei ole elämässä pakko tehdä.
Anoppini on samanlainen totuuden torvi kuin sinunkin anoppisi ja tokaisee mitä sylky suuhun tuo, mutta ihme kyllä siihen alkaa tottumaan oman itseluottamuksen vahvistuessa. Nykyään hänen neronleimauksensa soljuvat toisesta korvastani sisään ja toisesta ulos ja voin aivan hyvin nauttia auringonlaskusta valkkarilasi kädessä anopin rutkuttaessa taas kaikesta, mistä voikaan vaan valittaa. Etten minä koe tarvetta rangaista häntä tai eristää mistään, vaan jos tuo armas puoliskoni häntä kaipaa ja tahtoo seuraansa olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen mihin suostun ja mihin en. Häistä en anoppia jättänyt, koska hän sinne kuitenkin halusi ja järjesti mahtavan näytöksen kun emme menneet kirkossa vihille. Pyysin apuun omat sukulaiseni, jotka sitten anopin rauhoittelivat ja saivat tuntemaan olonsa riittävän arvokkaaksi meidän päähänpistojemme ääressä ;)
Joten jos ajattelet suhdettasi anoppiin noin pitkässä juoksussa suosittelisin harkitsemaan kutsua vielä kerran. Kun jonkun läheisen saa verisesti loukkaantumaan, niin siitä saa myös mahtavat riidat moneksi vuodeksi. Oletko valmis sellaiseen?
juu, samaa mieltä. Jos anoppi on muuten kunnon ihminen, hänen kanssaan ei kannata olla huonoissa väleissä. Saatte joskus ehkä lapsia.... silloin tilanne muuttuu. Entäpä jos anoppi on edelleen etäinen. Huono lapselle.
Mieleeni tuli sekin, että yleensä suvussa on samoja ominaisuuksia. Miehesi on perinyt osan ominaisuuksiaan äidiltään, osa niistä tulee esiin kyllä. Lapsesi on samaa verta ...
Tekisin samoin mutta kun säälittää niin tuo anoppi.Kunnioitus alkaa olla TODELLA nollassa.Lapsiani enkä muutakaan hänelle anna hoidettavaksi!Toivon myös ettei mieheni joudu hoitamaan tulevaisuudessa häntä.Anoppi silkka RASITE, joten vieraantuminen ja mahdollisimman nopea häiden jälkeen lienee paras vaihtoehto.
Vain vaan itsekkäästi itsesi?
En enää yhtään ihmettele miksi lasten pahoinvointi ja häiriö käyttäytymiset lisääntyy, kun lukee näiltä palstoilta tätä nuorten-aikuisten itsekkyyden määrää!
aikaisemmissa sukupolvissa? Pikemminkin taitaa polvi toisensa jälkeen itsekeskeisyyden määrä kasvaa -> mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Näinhän se valitettavasti meneekin kuten sanoit.
Ajattelin vain sitä lasten tarvitsemaa ja asiantuntijoiden peräänkuuluttamaa turvaverkkoa.
Miksi riistää se lapsilta jo ennen niiden syntymää, useinkin tyhjäpäiväisten riitojen ja ajattelemattomuuden vuoksi.
Lällää, mä en siedä tota. Tekis ihan mieli sääliä tollasta lälläriä. Muttenmäala.
En ainakaan lapsiani tolle anna ikinä, en IKINÄ.
Eikä mieskään saa sinne mennä niille kotiin.
EI SAA.
Mä en ole sen kanssa. Se on RASITE.
Mä en leiki samassa lootassa ton kanssa. Toivottavasti ei ikinä enää tavata häitten jälkeen.
Mäenala.
Mietinpä vain, kuka on kasvattanut ne nykyiset itsekkäät nuoret. Mikä on mennyt kasvatuksessa pieleen, kun tuollainen hirviölauma nyt jyllää pilaamassa pienet piltit? Ettei vain nykyisillä viisikymppisillä anopeilla olisi ollut sormet pelissä...
suurten sukupolvien edustajat ovat täydellisiä. Kummastuttaa tosin miten noin täydelliset ihmiset ovat onnistuneet saamaan aikaiseksi niin täydellisen (ainakin omien puheidensa mukaan) tuhnun jälkikasvun. Siinäpä ois nobelisteille puuskutettavaa.
ajatella ennen kuin aloittaa ne riidat. harvoin riitely yksin onnistuu.
Mikä pakko on oll aihmisetn kanssa, jotka haukkuvat, vittuilevat ja nälvivät. Johan katsotaan ihan pöpiksi, jos aletaan tämmösten kanssa seurustelemaan. Antaa olla omissa oloissaan. Olen itse anoppi ja tuleva miniä haukkui minut pataluhaksi ennen häitä. Oli viittä vaille, etten osallistu. Pojallani oli hätä, että tulethan häihin. Meninkin, mutta lähdin mieheni kanssa pois heti truokailun jälkeen ! Tulivta aamulla vinkumaan, että teitte nolon tempun, mitähän ihmiset TEISTÄ nyt ajattelevat. Ei niin mitään, KOSKA suku tietiää ja tuntee tämän kriminaalivaimokkeen. Nykyisin emme ole misään tekemisissä. Miniä sai kyllä puhuttua meidät hoviinsa palvelijoiksi ja rahoittajiksi ja lapsenlikoiksi KUUDEKSI vuodeksi, jonka jälkeen "tiemme ovta eronneet. Miniä on kieltänyt kaiken sosiaalisen elämän pojaltani. Vaikutta PAHALTA NARSKULTA: Käytös osoittaa sekä hänen rikkinäinen kotinsa (skitsoja, alkoholismia, avioeroja, ampumisia, väkivaltaa, deekuja jne...), että emäntä ei ole tervepäinen. Musta=valkoinen hänen mielestään.
sairaita anoppeja palsta täynnä. Ottakaapa se rauhoittava nappi suuhun ennenkuin päänne sekoaa täysin. Suosittelen mielenterveyskuntoutusta myös.
puhua totta miniöistään ! Kyllähän se uskomattomalta tuntuu, en itsekkään olisi halunnut uskoa, että tämmönen sairas hyväksikäyttäjä luikerteli poikani elämään, mutta ei voi mitään, tapansa on rouva näyttänyt. Olin kovin iloinen alussa, kun poikani oli löytänyt elämänsä naisen, jolla oli pieni suloinen poika jo valmiina. Otimme molemmat vastaan sydämellisesti ja sekä poikani pojan (myöhemmin) ja vaimon pojan ja olemme pitäneet samanaervoisina. Molemmille pojille olimme aina ukki ja mummi. Tässä kiitos ! Koko revohka alkoi siitä, kun miniä tekstiviestein haukkui meidät pataluhaksi,koska hänen mielestään tyttären tytär ei olisi saanut olla minun mökilläni juhannuksena. Itse asuivat kaupunkiasunnossamme ilmiaisn 2 viikkoa lomamme aikana ja saivat käyttää kaikkea mitä löytyy, ja kyllä käyttivätkin. Ns. normaali ihminen ei olisi iljennyt palkita ilmaista apua haukkumalla. Jo silloin ajattelin, ettei kaikki kottaraiset voi olla koton. Myöhempi miniän käytös onkin vahvistanut asian, jotta parempi pysytellä kaukana !
ei osaa ottaa kantaa. vai meneekö peräti äitinsä puolelle.
puhu asiasta ensin miehesi kanssa ja jos olette menossa esim.johonkin juhliin jossa on pakko tavat käykää tilannne etukäteen läpi.
Jos poika sanoo äidilleen muiden kuullen "jos et kunnioita puolisoani, et kunnioita minuakaan".
ihmiset on pääsääntöisesti mukavia mutta yllättävän moni on syntyjään idiootti.
ei sen tarvitse olla anoppi tai appi, isä tai äiti. Minun elämääni yritti yli kymmene vuoden ajan veljen vaimo. Paras oli kun menimme kutsuina kylään muiden sukulaisten kanssa paikalle oli järjestetty minulle sokkotreffit.
Mutta tosiaan kannattaa puhua ensin miehes kanssa, kyllä hänen ykköslojaliteettinsa tulee kohdistua sinuun.