Tein mielestäni mainion havainnon, että olen yhdistelmä viisivuotiasta ja vanhaa mummoa. Ja siitä intouduin pohtimaan ystäviäni. Entinen mieheni oli uhmaikäisen nuorukaisen ja vanhuksen seos. Nykyinen miesystävä on iso äänekäs köriläs, ja minusta hän on ilmiselvä sekoitus aikuista miestä ja pikkuvauvaa. Ja sanoin hänelle niin, hellyttävä kuva komentelevasta ipanasta vaipoissaan istumassa lattialla ja mutristelemassa somaa suutaan ja saamassa aina tahtonsa läpi. Ja hän melkein löi luurin korvaan.
Miksi?? Eikö mies voi ajatella itsessään olevan jotain hellyttävää?
Miksi?? Eikö mies voi ajatella itsessään olevan jotain hellyttävää?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos sinun vanha mummosi sanoi noin sille miehesi pikkuvauvalle niin ei ihme jos meni kiukutteluksi.
Kun huomaat sen vanhan mummosi puhuvan sinussa niin vaienna se aikuisellasi ja puhu miehesi aikuiselle niin puhutte samaa kieltä.
nykyisellesi entisestä miehestäsi...
ovat hyviä ystäviä kanssani ja keskenään - he taitavat kumpikin pitää toisistaan enemmän, kuin kumpikaan minusta. Romanssi on entisen kanssa takana, ja nykyinen taitaa hänkin pian jäädä. On rasittavaa, kun pitää olla varuillaan, mitä sanoo. Keskustelutapamme ovat niin erilaiset.
Ei mies kestä sitä jos sille sanoo että se on kuin pikku vauva. (vaikka niinhän ne joskus onkin). Kerrain sanoin miehelleni, että hän on kuin pikku lapsi silloin tällöin, ja silloinkin piti oikein selitellä ja varmistaa, että hyvällä tarkoitin, enkä vittuillessani. :)
Exää vertasit nuorukaiseen ja nyxää vauvaan.
Eikö sinulla ole mitään rajaa, mikä kannattaa sanoa ääneen ja mikä ei?
aloin kertoa exälle tapahtuneesta, hän myönsi, että tuo 'luokittelu' saattaa tehdä helpommaksi tuntea empatiaa toista kohtaan, mutta kiirehti neuvomaan, etten vaan mene kertomaan vauvakuvailuja uudelle mörikälle, paitsi jos haluan päästä hänestä eroon. Exälle oli ilmiselvää, mitä tapahtuisi. Minulle ei ollut.
Miksei voisi löytää miestä, jolle voi sanoa, mitä mieleen juolahtaa? Miksi pitää olla niin haavoittuvia pikku egoja niinkin isoissa olennoissa? Minä en osaa ajatella paitsi keskustelemalla - jos sittenkään. Tarkoittaako se, että pitää sitten olla yksin lopun ikää? Jos vaihtoehtona on parisuhde, jota täytyy harjoittaa vetoketju huulilla, mitä virkaa sellaisella on? Puhuminen on minun iässäni paljon tärkeämpää kuin seksi. Tai on ehkä aina ollut.
tää on varmaan trolli ja jos ei oo niin oon aika huolissani susta.
moni haluaa kuulla olevansa uhmaikäinen ipana. Erityisesti jos osui... niin upposi.
miehet ei oo hellyttävii eikä söpöjä, siitä lähetää :D :D heh prkl
ai löi luurin korvaan ;D
OK? Isot ruskeat silmät ja pulleat posket. Ja aina hymyilemässä ja iloinen.
Niin, toisaalta, ehken itsekään kovin ilahtuisi, jos mies alkaisi kehua minun (muka) miehekkäitä lihaksiani ja ylähuulen ja säärien karvankasvun maskuliinisuutta. Kun olen naisellinen mielestäni.
Tuli todistettua, että olen pöljä. Kiitos avusta!