tuolla alempana oli puhetta nettisuhteista. Ja mä aloin ajattelemaan.
Ollaan kirjoiteltu miehen kanssa muutama kuukausi, ihan päivittäin. Kaikenlaisista asioista, mitä elämään liittyy, kipeistäkin asioista. Musta tuntuu, että olemme läheisiä ystäviä, luotamme toisiimme. Silloin tällöin vähän hulluttelemme flirttaillen, semmoista virtuaalisuukkoja sun muuta, tai no hiukan humaltuneena voi jotain vähän rohkeampaakin kirjoittaa... Mutta ihan vaan päivän tai illan tai yön piristykseksi. Ollaan hyviä ystäviä.
Miehellä on vaimo ja lapsia. Liitto ei kuitenkaan ole onnellinen ja eroakin on mies harkinnut ihan vakavasti. Perhehuolistaan monesti kirjoittaakin. Hän kirjoittaa niin sujuvasti, että pitkätkään viestit mulle eivät vie kovin paljoa aikaa muulta perheeltä. Tuskin kuitenkaan on vaimolleen kertonut meidän viestittelyistämme.
Mutta onko meillä siis suhde? Olenko minä toinen nainen?
Ollaan kirjoiteltu miehen kanssa muutama kuukausi, ihan päivittäin. Kaikenlaisista asioista, mitä elämään liittyy, kipeistäkin asioista. Musta tuntuu, että olemme läheisiä ystäviä, luotamme toisiimme. Silloin tällöin vähän hulluttelemme flirttaillen, semmoista virtuaalisuukkoja sun muuta, tai no hiukan humaltuneena voi jotain vähän rohkeampaakin kirjoittaa... Mutta ihan vaan päivän tai illan tai yön piristykseksi. Ollaan hyviä ystäviä.
Miehellä on vaimo ja lapsia. Liitto ei kuitenkaan ole onnellinen ja eroakin on mies harkinnut ihan vakavasti. Perhehuolistaan monesti kirjoittaakin. Hän kirjoittaa niin sujuvasti, että pitkätkään viestit mulle eivät vie kovin paljoa aikaa muulta perheeltä. Tuskin kuitenkaan on vaimolleen kertonut meidän viestittelyistämme.
Mutta onko meillä siis suhde? Olenko minä toinen nainen?
Vastaukset 17
Vanhimmat
matka siihe et mies tai sinä ehdotat tapaamista ja päädytte sänkyyn, henkinen suhde teillä jo on ja molemmat ajattelette varmasti toisianne muulloinkin kuin vain koneen ääressä istuessanne eikö niin?
Ollaan me nähtykin, mutta ollaan vaan juteltu, koska mies kuitenkin on perheellinen...
kyllähän mies pettää vaimoaan, koska tuskin vaimo tietää sinusta mitään.
Miehen olisi pitänyt ensin jättää vaimonsa ja sitten vasta tutustua sinuun. Tyhmää toisen selän takana vehkeillä :/
viehätysvoimansa tehoa sinuun. Saa pönkitystä itsetunnolleen antamastasi hyväksynnästä.
Todellinen kysymys kuuluu: millainen vaikutus viestittelyllänne on sinun elämääsi? Jätätkö tilaisuuksia käyttämättä hänen takiaan? Sinulla on ilman muuta ns. haku päällä, mikä on tietysti ihan oikein. Älä vain missään tapauksessa laske mitään perheellisen ja lapsellisen miehen varaan, äläkä anna tuommoisen virtuaalisuhteen millään tavalla vähentää oikeaa kumppaninhakua, onhan sinulla sentään mahdollisuuksia muuhunkin.
Varmaan tuotakin.
Välillä tuntuu, että petän häntä, kun koitan jotain kehitellä jonkun toisen kanssa. Jonkinlainen tuneside on olemassa... aika vahvakin...
varatun ihmisen varaan. Se eropäätös saattaa olla pelkkää teeskentelyä, vihaisuus vaimoa kohtaa tavallista turhautumista vaikka omaan elämään.
Lapset merkitsevät hänelle kaikkein eniten. Jos 50% liitoista päättyy eroon, niin sanoisin että huomattavasti vähemmän kuin 50% sellaisista liitoista joissa on yhteisiä lapsia päättyy eroon.
Olet tainnut unelmoida hieman liikaa ja sitoutua semmoiseen jota ei ole. Pistä silmät auki ja katsele eteenpäin, tämä varattu virtuaalimies on varsin pieni mahdollisuus. Sitäpaitsi, vaikka ero tulisikin ja pääsisitte seurusteluun saakka, mistä tiedät että homma onnistuu lopulta? Parempi katsella ympärilleen vaan.
katsotaan sitten lisää...
Kyllä mielestäni olet.Ainakin syyllistynyt henkiseen pettämiseen.Varsinkin jos asiat koskevat parisuhdetta.Kyllä ne pitäis jokaisen parin keskenään puhua eikä ulkopuoliselle...varsinkaan toiselle naiselle ja salaa...
Kyllä kai ongelmistaan pitäisi voida jollekulle puhua. Ne ongelmat on aika pahoja, olen antanut itselleni niin kertoa. Ja tiedän hyvin, että se on vaan toisen osapuolen kertomaa. Varsin puolueellista.
Jos oikeasti välittäisit miehestä ystävänä, yrttäisit auttaa häntä pelastamaan parisuhteensa etkä vaan lirkuttelisi. Tuo teidän nettiromanssi (siltä se lähinnä kuulostaa) ei tunnu tarjoavan miehelle rakentavia keinoja avioliittonsa kohentamiseksi vaan pelkästään pakopaikan. Eräänlaista pettämistä siis, kyllä.
Mä olen harvoin kohdannut sellaista vihaisuutta, mitä tuo mies tuntee vaimoaan kohtaan. En mä ole koittanut mitään pelastuspuheita pitää, koska mies on jo päätöksensä tehnyt. Ja silti se vielä siellä on...
Kai mä olen jonkinlainen pakopaikka, semmoinen varaventtiili...
varatulle
mutta hyvää vauhtia sellaiseksi. Kyllä te pian tapaatte ja lopun sitten arvaakin.
Mietippä itseäsi sen vaimon asemaan, miten sä itse suhtautuisit asiaan?
Kyllä sä sen varmaan itsekkin tiesit.
Sitten kun aletaan privana luritella, mennään jonkin rajan yli, eikä edes voi väittää käryn käydessa, että se oli vaan seksiä.
En mä silti ole tuomitsemassa, mutta sinähän itse kysyit.
Eli kyllä sinä olet se toinen nainen.
Tässä pelataankin kai sillä perinteisellä "olemme vain ystäviä"-kortilla. Enkä kumppanilleni soisi tällaista suhdetta, tietenkään. Kaksinaismoralismia?
Kyllä mä olen asiaa tuietnkin miettinyt ja luultavasti siis koko muun maailman silmissä ollaan pettureita. Voisin tietenkin heittää pitkän listan "lieventäviä asianhaaroja", mutta saattavathan ne tosiasiassa ollakin vain mieleni hyvin kehittelemiä tekosyitä... en tiedä....
Oletteko tavanneetkaan??
En kyllä pidä sua toisena naisena, vaan eräänlaisena virtuaaliblogin kuulijana, joka kommentoi miehen kirjoituksia.
Kyllä toisena naisena olemiseen tarvitaan muutakin kuin tietokone...
Jos mun mies olis se mies joka sun kanssa kirjottelee, en olis vaimona pätkääkään huolestunut.
Niin, ja mies kun sanoo, että eroa on harkittu ja liitto ei ole onnellinen, niin se on NIIN yleistä sanoa, että en laskis mitään sen varaan. Suuret puheet on ihan eri asia kuin ero käytännössä!
Kyllä susta on hyvää vauhtia tulossa se toinen nainen.