Too Late

Täällä on paljon puhuttu siitä, kuinka ei voi vedota "en mä voi tälle mitään", että tottakai jokaisella on oma tahto jne.

Oma sivuroolini kakkosena alkoi reilu vuosi sitten, ja tapailemme edelleen. Alun ihastuksen myötä suhde toki muuttuu, mutta kaikesta rimpuiluistani huolimatta, minulla on vahvoja tunteita häntä kohtaan, enkä hänestä halua luopua. Itsekästä, kyllä. Mutta ne hetket, kun olemme yhdessä, on totta. Ei harhaa, eikä haihattelua.

En halua hänen jättävän perhettään. Olen itse eron läpikäynyt, ja jokaisen lapsen siltä säästäisin. Omaani en siltä voinut säästää.

Elämä opettaa ja näyttää tien tähänkin. Risuinen kinttupolku, mutta väylä kuitenkin - toisen ihmisen luo.

Pitääkö tunteitaan hävetä?
5521
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

oppineen, ettei varattuihin kosketa. Oletko todella noin tyhmä, että haluat rikkoa myös toisten perheen ja aiheuttaa näiden lapsille kärsimystä? HÄPEÄISIT!!!!

Äänestä

mitä se aiheuttaa sivullisille, kun toimit niitden mukaan. Ihminen voi jättää tunteensa omaan "pääkoppaansa" ja unohtaa muun. Eli ei kärsimystä viattomille....

Äänestä

Tunteista ei välttämättä seuraa tekoja, jos ei impulssikontrolli ole kadonnut. Aikuiselta edellytetään impulssiensa hallintaa - ei kaupastakaan saa mukaansa ottaa kaikkea, mihin ihastuu,

Tunteissa ei siis hävettävää. Teot ovat eri asia.

Mutta kyllä sinä tämän varmaan tiedät itsekin.

Äänestä

olet, et mitään muuta. Häpeä!

Äänestä

sillä kyllä minua ainakin hävettäisi olla ukkomiehen pantavana, mutta huorathan eivät tunnetusti häpeä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ihminen minäkin kirjoitti:

Täällä on paljon puhuttu siitä, kuinka ei voi vedota "en mä voi tälle mitään", että tottakai jokaisella on oma tahto jne.

Oma sivuroolini kakkosena alkoi reilu vuosi sitten, ja tapailemme edelleen. Alun ihastuksen myötä suhde toki muuttuu, mutta kaikesta rimpuiluistani huolimatta, minulla on vahvoja tunteita häntä kohtaan, enkä hänestä halua luopua. Itsekästä, kyllä. Mutta ne hetket, kun olemme yhdessä, on totta. Ei harhaa, eikä haihattelua.

En halua hänen jättävän perhettään. Olen itse eron läpikäynyt, ja jokaisen lapsen siltä säästäisin. Omaani en siltä voinut säästää.

Elämä opettaa ja näyttää tien tähänkin. Risuinen kinttupolku, mutta väylä kuitenkin - toisen ihmisen luo.

Pitääkö tunteitaan hävetä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu