Aikani sivusta palstaa seuranneena voin ihmetella.
Kylla, olen moku suhteessa, seurustelen irlantilaisen miehen kanssa ja asun irlannissa.
Itse en kylla lahtenyt hakemalla hakemaan ulkomaalaista miesta, enka koskaan vastaavasti halventaisi suomalaisen miehen arvoa.
Tulin muuttaneeksi irlantiin toiden perassa ja sattumalta tapasin poikaystavani, taalla niita suomalaisia miehia vahemmalti on.
Tosin pidan irlantilaisia ja suomalaisia mentaliteetiltaan hyvin samanlaisina, erona tosin pitaisin paikallisten hieman ymparipyoreaa ajan kayttoa ja turhaa kehumista.
Tosin omani kohdalla voin sanoa, etta on hyvin suomalaisen oloinen.
Joka tapauksessa ihmiseenhan tassa ihastutaan ja rakastutaan, ei siina ole ihonvarilla, kulttuuritaustalla, uskonnolla mitaan tekemista.
Samalla tavalla meilla rakastetaan ja riidellaan kuin suomi-suomi parisuhteissa.
Kiitoksia!
Kylla, olen moku suhteessa, seurustelen irlantilaisen miehen kanssa ja asun irlannissa.
Itse en kylla lahtenyt hakemalla hakemaan ulkomaalaista miesta, enka koskaan vastaavasti halventaisi suomalaisen miehen arvoa.
Tulin muuttaneeksi irlantiin toiden perassa ja sattumalta tapasin poikaystavani, taalla niita suomalaisia miehia vahemmalti on.
Tosin pidan irlantilaisia ja suomalaisia mentaliteetiltaan hyvin samanlaisina, erona tosin pitaisin paikallisten hieman ymparipyoreaa ajan kayttoa ja turhaa kehumista.
Tosin omani kohdalla voin sanoa, etta on hyvin suomalaisen oloinen.
Joka tapauksessa ihmiseenhan tassa ihastutaan ja rakastutaan, ei siina ole ihonvarilla, kulttuuritaustalla, uskonnolla mitaan tekemista.
Samalla tavalla meilla rakastetaan ja riidellaan kuin suomi-suomi parisuhteissa.
Kiitoksia!
Vastaukset 38
Vanhimmat
Itsekin olen joutunut kuuntelemaan "miksi oli pakko olla ulkomaalainen" kommentteja, ja muita typeryyksia, mita talta palstalta kuulee. Satuinpa vain ihastumaan, eika minua siina vaiheessa kiinnosta kenenkaan kansallisuus. Suhde oli melko samanlainen, kuin aiemmat suhteeni suomalaisiin miehiin, tosin kesti paljon pidempaan (5 vuotta). No nyt ei suhdetta enaa ole, mutta se ei kaatunut kulttuurieroihin tai pettamiseen vaan siihen, etta halusimme elamalta erilaisia asioita. Minulla ei edelleenkaan ole mitaan suomalaisia tai ulkomaalaisia miehia vastaan. Nyt en edes usko tapaavani ketaan suomalaista, koska olen ulkomailla toissa. Irlannissa muuten minakin.
Ulkomaalaisten miesten "sattumalta löytäminen" on niin tavattoman yleistä suomalaisilla naisilla, että ei mikään ihme että siitä voi joutua vähän kuittia kuulemaan. Esim. siellä Irlannissa on paljon harvinaisempaa, että irkkunainen olisi ulkomaalaisen (no tähän ei välttämättä lasketa englantia puhuvia "ulkomaalaisia") kanssa. Käsittääkseni esim. liitot pohjois-afrikkalaisten miesten ja irlantilaisten naisten välillä, jotka ovat Suomessa todella yleisiä, ovat siellä taas hyvin harvinaisia.
irlannissa on nigerialaisia miehia vaikka muille jakaa ja ihan nama paikalliset tyttolapset niita mukanaan kuljettelevat
Ihan kannattaa olla faktat ensin tiedossa...
Jos afrikan ulkopuolelta tulleita maahanmuuttajia listataan niin puolalaiset, liettualaiset, brasilialaiset...
Väitätkö sinä, että irkuissa on jotenkin erityisen paljon nigerialaisia miehiä ja että paikalliset naiset juoksisivat heidän perässään?
Juu, kannattaisi tosiaan keskittyä niihin faktoihin. Enemmän siellä suomalaisia naisia on kuin nigerialaisia miehiä.
kylla niita taalla on ja paljon, ja kylla paikallisten naisten kanssa parisuhteissa
BBC:n mukaan irkuissa on vaan sellaiset 15.000 nigerialaista. Melko varmaan on suomalaisia naisia pelkästään enemmän, parisuhteissa irkkumiesten kanssa (ja varmaan niitten nigerialaistenkin).
http://news.bbc.co.uk/2/hi/africa/3618590.stm
Kuule, ei irlantilaista eli länsimaista ja kristillisen kulttuuritaustan omaavaa miestä voi verrata kehitysmaista tuleviin islamilaisessa kulttuurissa kasvaneisiin ja monesti vielä kouluttamattomiin miehiin!!!
Kyllä siinä on suuri ero, mistä maasta sen miehen hankit, vaikka kyllä Pohjois-Afrikastakin ihan hyviäkin miehiä tulee, oppineita, lakimiehiä jne. jotka ovat sisäitäneet enemmän länsimaista kulttuuria, eivätkä lähde alistamaan naista. Eihän kyse ole siitä, että pitää olla suomalainen vaan siitä, mikä on kunkin kulttuuritausta ja omat arvot...
Tällä palstalla ei nyt muista monikulttuurisista suhteista puhuta kuin muslimi suomalainen nainen.Löytyy puolustajat ja nämä ikuiset pallopäät joille monikultturinen suhde on automaattisesti vain ja ainoastaan siis tätä että
KAIKKI ulkomaalaiset pettävät puolisoitaan,eivät käy töissä,menevät naimisiin oleskeluluvan takia ja hakkaavat vaimojaan.Ja tietenkin ovat muslimeita ja Afrikasta.Suomalainen nainenhan on lihava ja ruma eikä kelpaa kuin turvapaikan hakijalle oleskelulupaa varten.Jepjep...Sallikaa mun nauraa...
Itse monia vuosia ulkomailla asuneena ja sitä myötä myöskin ulkomaalaisten kanssa seurustelleena voin vain todeta etten suomalaista ottaisi enää mistään hinnasta.Ehkä olen sitten vieraantunut omasta kulttuuristani näinä vuosina niin kauas,ettei suomalaisten miesten käytös oikein enää viehätä.Tuntuvat olevan kovasti sulkeutuneita (paitsi siis kännissä jolloin tilanne on aivan toinen)ja kykenemättömiä näyttämään tunteitaan,ainakin näin omaan mieheeni verrattuna.Enkä kyllä tässä viitsi edes sanoa että anteeksi yleistys...
Ja herätkää nyt jo sieltä kuvitelmistanne jotka tännekkin palstalle kirjoittelette.
Ei tänne Suomeen kaikki halua tulla ja elää,täällä on monia asia edelleen aivan päin sitä itseään.
Hyvinvointivaltio?Joopa joo,onneksi täältä päästään taas kohta lähtemään,johan tätä sitten vuosi tulikin taas katseltua.
...itse varmaankin kuvittelet olevasi suurikin saalis ja karu menetys suomalaisille miehille. ;)
Noh, pääasiassa olet kuitenkin malliesimerkki sellaista suomalaisesta, luonnehäiriöisestä naisesta, jonka kanssa elämä suomalaisena miehenä olisi yhtä helvettiä. Ulkkiksen (ihan kenen tahansa) kanssa suhteesi voi toimiakin, koska kohtelet häntä automaattisesti kunnioituksella, jopa nöyristellen.
Suomalaiset miehet on vaan niiiiiin katkeria, jos suomalaisella naisella on ulkomaalainen mies. Ja sitten tuota "vain rumilla ja läskeillä suomalaishuorilla on ulkkismies" ne kirjoittelevat tänne.
En ikinä ottais enää suomalaista miestä. Tai jos pakko olis, niin ehkä jonkun akateemisen suomenruotsalaisen ;) Ei mitään pikkukaupungin tehdastyöntekijäjuntteja..
Jo se, että uhoat täällä miten "et enää ottaisi" sitä tai tätä, kertoo ettei sinulla ainakaan onnellista parisuhdetta ole. Jos olisi, tuohon ei olisi tarvetta. Tuo "akateeminen suomenruotsalainen" -heitto oli taas niin hölmö, että pisti tosiaan naurattamaan. ;) Vähän veikkaisin, että sinulla ei ole varaa ottaa yhtään mitään.
Tehdastyöntekijäjuntit ovat muuten katoava luonnonvara Suomessa, valitettavasti.
Niin, ja kun katsoo (ja kuuntelee) niitä suomalaisia naisia, joilla on ulkomainen mies, niin suurimman osan kohdalta voi vain huokaista helpotuksesta ettei sattunut omalle kohdalle. ;)
Saanko udella, että kuinkahan monta suomalaisnaista tunnet, joilla on ulkomaalainen poikaystävä?
Tällä palstalla on tosi monessa kohtaa joku/jotkut sanoneet, että vain rumalla ja bimbolla suomalaisnaisella on ulkomaalainen poikaystävä ja että ei ulkomaalainen poikaystävä voi olla mikään järjen jättiläinen tai komea jne. Tuollainen yleistys harmittaa!!! Ensinnäkin kauneus on katsojan silmässä. Se mikä jollekin on kaunista, voi toisen mielestä olla rumaa.
Niinkuin olen täällä kertonut aikaisemmin, niin minulla on ulkomaalainen poikaystävä, joka on kaikin puolin tosi ihana ja vielä menestyvä ja komea. Itse katson olevani samalla tasolla (jos nyt niin voi sanoa...), koska olen ihan fiksu ja monet suomalaismiehet ovat kehuneet nätiksi (mieleenpainuvin oli kohteliaisuus "kaunis kuin enkeli") ja suuntaan elämässä eteenpäin ja minulla on paljon kavereita ja harrastuksia. Että omalta kohdalta voin todeta ettei suomalaisnaiset, jotka seurustelee ulkomaalaisen miehen kanssa, ole välttämättä rumia, tyhmiä tai sellaisia jotka ei saaneet suomalaista.
Sanottakoon nyt vielä että tuon edellisen viestin kirjoittaja on kyllä ihan joku muu minä jolle tämä viesti on ilmeisesti tarkoitettu.Ei voi kun ihmetellä ettet sitä kirjoitustyylin muuttumisesta huomannut.
Oma parisuhteeni on hyvinkin onnellinen,on ollut sitä jo monta vuotta,kiitos vain,ja perheenlisäystä tässä odotellaan.;)
Niinkuin jo mainitsinkin olemme asuneet ulkomailla koko suurimman osan yhdessäolo ajastamme,ja sinne olemmekin palaamassa.
Että miestäni en ole Suomesta "löytänyt",eikä hänkään koe että täällä niin hienoa olisi että jäisimme.Kommenttini siitä että suomalaista miestä en enää ottaisi on kyllä ihan paikkansa pitävä,ja minulla on siihen mielipiteeseeni täysi oikeus.Pienellä sisälukutaidolla olisit myös huomannut myös viittauksen kulttuuri-identiteettiin,ja,usko tai älä nämä vuodet muualla ovat muuttaneet suomi-tyttöä...
Ei kaikkea tarvitse ottaa niin henkilökohtaisesti ja loukkantua jos sitten totuus kirpaiseekin.
JA sinähän toki tiedätkin kaikki suomalaiset naiset joilla on ulkomaalainen mies,herää vaan kysymys mitä SINÄ meidän luusereitten juttuja niin suurella mielenkiinnolla kuuntelet?
;)
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarkoista. :)
Tämän palstan keskusteluja ei pääpiirteissään kannata ottaa kovin tosissaan. Sinä tiedät oman tilanteesi, kuten minäkin omani. Olemme näin tyytyväisiä, miksi siis provosoitua noista peräkammarin provopäivien ja -pettereiden lähinnä absurdeista heitoista. Harmi toisaalta, että palstasta on muodostunut tällainen hiekkalaatikko, mutta minkäs teet. :)
Näinpä juurikin.
Tosissaan en toki moniakaan täällä käytyjä keskusteluja ota,mutta pakko kyllä sanoa että noin 90 % tämän palstan jutuista on täyttä sontaa puolin ja toisin,joko provoja tyyliin "mieheni on muslimi ja haluaa toisen vaimon mitä teen" ja sitten tulee nämä peräkammarin pojat jotka haukkuvat kirjoittajan ja siinä samalla kaikki muutkin kansalaisuuteen katsomatta.
Olisi ihan kiva jos täällä syntyisi jotain ihan oikeaakin keskustelua,eikä vain näitä eipäs-juupas väittelyitä ja kuviteltuja tarinoita.
Joka on vielä parhaassa tapauksessa yksi ja sama henkilö...
Meillä eletään ihan normaalia arkea, eikä se loppupeleissä ole sen ihmeellisempää kuin suomalaisenkaan kanssa (edellisen poikaystäväni kanssa suhde kesti 2,5v, oli siis suomalainen). Sen takia en jaksa innostua näistä provoilijoista joita tänne putkahtelee, aina samankaltaisista aloituksista joissa herjataan milloin mitäkin kansalaisuutta jne. Erilaiset mielipiteet toki on sallittuja eikä minulla ole mitään niitä vastaan, mutta kun palsta on nimenomaan tarkoitettu niille ketkä elävät monikulttuurisessa suhteessa en ymmärrä miksi muiden pitää tänne tulla tietoisesti ärsyttämään. Miten se edes hyödyttää ketään?
Miten se, että sanon "En ottaisi enää suomalaismiestä" poissulkee mahdollisuuden, että minulla on onnellinen parisuhde nyt?! Opettele juntti luetun ymäärtämistä :D
Ja toi "akateeminen suomeruotsalainen" -osuus viestistäni nyt ehkä oli vähän provo, mutta kyllähän keskimäärin akateemisesti kouluttautuneet suomenruotsalaiset ovat hyväkäytöksisempiä ja paremman näköisiä kuin keskiverto suomalaismies. Ottaahan se tietty koville...
Niin ja en todellakaan ole lihava, ruma enkä missään määrin bimbo.
End of the conversartion. Nauti amistyttöystävästäsi, beibe!
Tää palta on surkee. Pelkkiä prpvoja ja nimimerkin varastajia täynnä. Joku vois perustaa sellasen asiallisen oma foorumin, johon pitäisi rekisteröityä ja saatais pidettyä rasistit ulkona. Kukas innostuisi? Itsellä ei taidot riitä.
Tää viesti oli surkeudessaan ylittämätön!!!! :-D
Niin siis tarkoitat näitä "kaikki suomalaiset miehed on ihan hirveit junttei" -rasisteja?
Ja kaikenlisäksi kohdistettu väärälle henkilöllekin luultavasti koska wife:) ei ole kommentoinut mihinkään edellämainitulla tavalla mitä nyt pikaiseen näitä viimeisiä ketjuja selalin...
Onpa paljon eroa irlantilaisella ja suomalaisella...tolkutonta jeesustelua. Europpassa ei ole muslimi-barbaarikulttuureja. Vielä.
todellakin kiitoksia kovasti tastakin viesti ketjusta
tulipahan todettua etta tanne on ihan turha kirjoitella mitaan
normaali keskustelu lienee liikaa toivottua
kaikille hyvaa jatkoa ja parjailkaa
"Tulit" muuttaneeksi irlantiin toiden perassa ja "sattumalta" tapasit irkkupoikaystavasi? Älä viitsi.
Mikä ihmeen tarve jokaisella suomalaisella naisella on korostaa tuota sattuman määrää näissä mokusuhteissaan? Ei todellakaan uskottavaa.
Minä itse menin koulun jälkeen hoitsuksi Irlantiin, enkä miestä etsimään. Ihan sattumalta mieheeni törmäsin paikallisessa, kun olin kavereitten kanssa iltaa viettämässä. Juu oli sattuma, että olimme samassa paikassa samaan aikaan ja kittasimme kaljaa. Mutta Irlannissa, yllätys yllätys asuu irkkumiehiä. Jos olisin ollut italiassa töissä, olisin varmaan voinnut törmätä sattumalta johonkin mukavaan italiaanoon. Mutta sattuma on aina mukana näissä tapaamisissa, on se sitten sattuma Suomessa tai Irlannissa.
Niin, ihan sattumalta ollaan ensin Suomessa vuosikausia sinkkuina, sitten mennään ulkomaille ja ihan sattumalta ekana viikonloppuna löytyy lähipubista ulkomainen poikaystävä. ;)
Ihan vaan mielenkiintoista
Mietipa itse, etta jos sulle tulisi tilaisuus paasta huomattavasti parempaan asemaan ja tienaamaan enemman rahaa kuin kotimaassa, tarttuisitko tilaisuuteen?
Mietin vaan etta olisiko mun nyt sitten toihin tultuani odoteltava, etta josko se mun prinssi uljaani saapuisi Suomesta minut loytamaan?
Siis missaan nimessa minulla ei ole suomalaisia miehia vastaan yhtaan mitaan. Mutta niita ei taalla Irlannissa kauheasti ole. Ja nyt on vaan niin kaynyt etta puolen vuoden asumisen jalkeen tapasin paikallisen miehen.
Aika tympeaa olisi viettaa vuosiaan taalla tienaten ja palata Suomeen miesta etsimaan.
no niin, eli sitä kuvitellaan taas, että kaikki ulkomaalaisen kanssa parisuhteessa elävät ovat epätoivoisia jokinorsuja, jotka eivät miestä saa kuin muuttamalla ulkomaille :p
Ikäväkseni täytyy sanoa, että ainakaan omalla kohdalla niin ei ole.
Ensinnäkin eipä ole kotimaassakaan tarvinnut sinkkuna vuosikausia olla, ihan mukavasti on vientiä ollut.
Toiseksi eipä sulla taida olla pahemmin arvostusta ulkomaalaisia miehiäkään kohtaan. Täällä ihmiset ovat paljon huolitellumpia, pitävät ulkonäöstään enemmän huolta, ei täälläkään hompsuja huolita.
No suomalaisten naisten ulkkispoikaystävät on yleensä sellaisia, että heillä on vaikeuksia saada paikallista tyttöystävää. Heille suomalainen, naiivi, ulkomaista sekaisin mennyt blondi on tietenkin kuin tilauksesta.
Mutta minun pointtini oli siis se, että on päivänselvää että suomalainen nainen lähtee ulkomaille nimenomaan miestä etsimään. Vai montako suomalaista naista tunnette, joka olisi vähänkään pidemmän aikaa asunut ulkomailla ja sinkkuna Suomeen palannut?
No montakos vuotta ehdit sinkkuna Suomessa asustella, ennen kuin irkkuihin muutit? ;)
Miten voi olla päivänselvää että nainen lähtee ulkomaille vain miestä etsimään??
Minäpä tunnen ainakin kolme naista jotka ovat palanneet suomeen sinkkuina (jos tässä nyt jotain lukuja pitää esittää) ;)
Entäs sitten se että miksi ulkomailta pitäisi palata sinkkuna? Jos sinä asuisit ulkomailla ja tapaisit jonkun niin jättäisitkö hänet vain sen takia että palaat suomeen?
Todella järjellistä ajattelutapaa tuota noinaa..
"Minäpä tunnen ainakin kolme naista jotka ovat palanneet suomeen sinkkuina (jos tässä nyt jotain lukuja pitää esittää)"
Tuskinpa vaan tunnet, ainakaan jos kuukautta kauemmin ovat jossain maassa viihtyneet.
"Entäs sitten se että miksi ulkomailta pitäisi palata sinkkuna"
Kyse oli siitä, että harvempi suomalainen nainen palaa ulkomailta sinkkuna, kun "sattuma" yleensä iskee oli maassa sitten kuukauden tai vuoden. ;)
....Ja sekös sinua harmittaa... xD
Yksi tyttö viihtyi ulkomailla oisko ollunna joku 8 kk:tta...Ja 2 tyttöä puolisen vuotta.
Yksi on vieläkin sinkku kun ei oo kukaan kolahtanut suomessa eikä ulkomailla(pirun nätti tyttökin vielä).
Ja kahdella on suomalaiset poikaystävät ;)
Ei oo pakko uskoo, heh
Se nyt olis vähän sama asia, kun vuorovedet tai hapen hengittäminen harmittais. Päivänselvyydet on mitä on, turha niistä murehtia. Kyllä teitäkin varmaan helpottaisi, kun myöntäisitte itsellenne missä mennään. ;)
Sinkkuna ehdin olla kaksi kuukautta ennen irkkuihin muuttoa
kiitos kysymasta
ja irkuissa ehdin olla sinkkuna puolisen vuotta