Aika moni mies pitää useasta eri bändistä, ei vain yhdestä. Silti sama mies yleensä tykkää vain yhdestä lätkäjengistä ja muut ovat perseestä. Miksi ihmeessä? Ei ole logiikkaa tässä.
Selittäkääpä tämä
Kolli_Kellinen
6804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 13 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tule mieleen, kuin lätkässä ollaan täydessä taistelurintamassa vain yhdellä puolella, mutta bändien kanssa taas ollaan menossa voittoputkessa usealla rintamalla, kun he eivät konkreettisesti taistele toisiaan vastaan.
Pelaajat vaihtuvat, valmentajat vaihtuvat, pelityyli vaihtuu siinä samalla... Pelipaidat vaihtuvat, joukkueen omistajat vaihtuvat, peliareenakin vaihtuu, joskin harvoin.
Mitä siinä enää jää kannatettavaa, joukkueen nimi?
"Mitä siinä enää jää kannatettavaa, joukkueen nimi?"
Identiteetti. Leimautuminen "Me"-joukoksi.
Ite en tunne mitään tarvetta "leimautua" minkään joukkueen faniksi, enkä koe suosikkijoukkueeni olevan osa identiteettiäni.
Silti olen vielä tänä päivänäkin tyytyväinen, kun lapsuuden suosikkijoukkue voittaa.
Perimmiltään kyse lienee hermostollisista integraatioista.
Musiikissa korostuu tuottajien lukumäärästä riippumaton mielihyväaspekti.
Urheilu tarjoaa nyky-yhteiskuntaan normitetun väylän purkaa agressioitaan sekä tarpeeseen olla osa suurempaa kokonaisuutta, tarpeeseen olla hyväksytty.
bändit ei pelaa vastakkain...