olen laihdutanut ihan helposti 15kg. Nyt olen pituuteni nähden normaalipainoinen. Vaatekoko on huomattavsti pienety´nyt, nyty olen kooa 36. Työkaverit ja mies huomauttelee painosta,etten saisi laihtua liikaa. Minusta lihtuminen on aika helppoa. Syön "normaalit" atertiat,mutta kasviksia jne.. Minussa on kyllä läskiäkin. Ja pwilikuva näyttää että voi vielä ottaa reisistä. ihnottavaa läskiä on vieläkin. Ihanaa kun entiset työkaverit sanaa minun laihtuneen paljon onkohan tää enäätevettä???
anoreksiaako
laihis
91046
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei, ei ole kyse anoreksiasta.
Anoreksia on mielisairaus, jossa ihminen kokee itsensä sietämättömän lihavaksi ja näkee itsensä peilistäkin ihan vitun kauheena läskinä.
Hänen todellisuutensa on vääristynyt. Anoreksia ei johdu laihduttamisesta, vaan päinvastoin sairaalloinen laihduttaminen johtuu anoreksiasta.
En ole lääkäri, mutta kirjoituksestasi päätellen Sinulla ei ole tätä ongelmaa. Jos olisi, olisit kirjoittanut Lihavuus-palstalle ja kertonut olevasi vitun läski.
-VT
ja silti hänellä on omasta mielestään vielä "inhottavaa läskiä" paikoissaan, menee jo anoreksian puolelle. Ei tervettä ajattelua!
Vaatekoko riippuu pituudestakin. Jos mittaa on vaikka 159 senttiä, ainoa oikea koko on 34. Muuten näyttää työhevoselta.
-VT
En nyt ihan noinkaan sanoisi! oma paitojen koko minulla on 36 (olen siis 158/50 eli normaalipainon alarajoilla) housuista olen myös sen saman 36, enkä tunne itseäni HEVOSEKSI, vaikka tavoitteeni onkin mahtua 34 housuihin. Ei ihmekään jos jotkut täällä sortuvat anoreksiaan, kun täällä on tälläisiä kommentteja! Eipä ollut kovinkaan varmatieto tämä..
Ihra on niin kevyttä, että se tekee Sinut noin suureksi. Laihduta 5 kiloa läskiä pois ja hanki kuntoilemalla 5 kiloa kaunista, sileää, kiinteätä lihasta tilalle. Näytät sen jälkeen Heli Koivulalta ja 34 menee päälle heittämällä.
Anoreksia on mielisairaus. Sairaalloinen laihduttaminen on seurausta mielisairaudesta, ei päinvastoin.
-VT
sentään mielisairaus ole! Syömishäiriö kylläkin...
En mahdu, enkä tule ikinä mahtumaan paitaan 34. Jaloista tosiaankin on pudotettavaa tällä hetkellä (eli ne voisivatkin olla 34 tai 32). Tällähetkellä olen jo vatsasta niin solakka, että kylkiluut näkyvät, kuten myös vatsalihakset! Tykkään vatsastani ja voin sanoa, ettei siinä ole yhtään makkaraa. En haluaisi olla vatsasta edes pienempi. Kädetkin ovat sirot. Olen ehkä sitten isoluinen kun minulle ei toi 34 mene päälle. Rasvaprosenttini tällähetkellä 21. Tietenkin on eriasia jos puhut esim lindexin tai seppälän vaatteista.. Niissä 32 on iso koko minulle :)
Jaha. Syömishäiriö, kyllä. Onko vika mielestäsi sitten suussa? Pitäisikö sitä hoitaa hammaslääkärissä?
Kyllä anoreksiaa hoidetaan ihan psykiatrilla ja psyykenlääkkeillä.
Ranteiden viiltelyäkään ei hoideta laastarilla, vaikka kyseessä ei Sinun määritelmäsi mukaan ole mielisairaus, vaan "verenkiertohäiriö."
-VT
En usko että kyse on anoreksiasta. Kun laihduttaa, käy helposti niin, että ei itse tajua kuinka hoikaksi on jo tullut. Peilistä kun näkee sen mitä sieltä haluaa nähdä. Käske jonkun ottaa sinusta valokuvia. Niistä näet totuuden.
Minullekin mieheni huomautti jo ihan tosissaan että minun pitäisi lopettaa heti laihduttaminen. Olen laihtunut suurinpiirtein saman verran kuin sinä (tosin minulle se ei ole tosiaankaan ollut helppoa) ja painoindeksini on noin 20.
Minullakin näkyy jo kylkiluut ja niitä mieheni juuri kauhisteleekin. Kun makasin sängyllä ja hän siveli vatsaani paidan päältä, hän säikähti mikä iso kyhmy minusta törröttää. Siinähän olikin vain kylkiluuni, jotka eivät ennen niin ole törröttäneet.
Ei itsekään tekisi mieli vielä lopettaa laihdutusta, mutta kai se on pian pakko, kun läheiset alkavat jo olla oikeasti huolissaan. Mielestäni minulla on vielä liikaa läskiä vatsassa ja reisissä. Haluaisin että bmi olisi 18-19.
Itse en ainakaan kutsuisi omaa tilaani anoreksiaksi, koska toisaalta ymmärrän olevani jo tarpeeksi hoikka. Laihdutuksesta on kyllä jo kehittynyt minulle pakkomielle ja se on ehkä kehittymässä huonoon suuntaan, mutta anoreksiaa se ei vielä ole.
Ehdotan sinua kuuntelemaan miestäsi ja muita läheisiäsi. Kyllä sen huomaa kun he alkavat tosissaan olla sinusta huolissaan.