Ystäväni on naimisissa miehen kanssa, joka on häntä lähes 20 vuotta vanhempi.
Ystäväni on tuntenut tämän miehen lapsuudestaan ja taitaapa olla myös ainoa seurustelukumppani.Ystäväni arvostaa miestään suuresti,niinkin suuresti ettei oikein näytä huomaavan mitä kivaa tämä on vuosien varrella saanut aikaan.
Mies on ollut pari kertaa aikaisemmin naimisissa ja hänellä on useita lapsia.Luonteeltaan hän on aika kiivas ja laukoo suustaan suurinpiirtein mitä tahansa. Jos sätkä ei roiku suupielestä niin mies rohjottaa sohvalla.Miehellä ei ole ystäväni kertoman mukaan aikuisia ns. mieskavereita ja eipä taida kohta olla tällä ystävällänikään, siitä on mies pitänyt huolen.Ystävälläni ei ole kokemusta mistään muusta miestyypistä kuin tästä kulahtaneesta ukosta, joka ei ole koskaan antanut ystäväni elää omaa ikäkauttaan.
Mies on karoittanut omalla rivolla kielenkäytöllään ja omituisella käytöksellään aina ne ihmiset, jotka ovat ystävälleni olleet tärkeitä.Ystävästäni tämä käytös on normaalia, koska hän ei tiedä mitään muuta.Nyt mitta on tullut täyteen myös lapsuudenystävälle. Ystäväni ihmettelee ääneen miksei tämä halua enää kuin visiteerata pikaisesti ja peruuttaa kaikki suunnitelmat.Ystäväni ei vain näe mitä tuhoa hänen aviosiippansa kylvää naisen ystävyyssuhteisiin.Totaalinen eristys ystävissä käynnissä, ilmeisesti.
Mies keksii vaikka millaisia juttuja "vanhana ja kokeeneena" analysoi naisen ystäviä ja näiden parisuhteita tai suhteettomuutta.Olen monesti kuunnellut ystävääni ja ihmetellyt kuinka mies aivopesee tätä aina poliittisesta suunntautuneisuudesta lähtien.Mies määrää naisen musiikkimaunkin.Miehellä on myös tapana ollut vuosien aikana tapana analysoida kestääkö naisen ystävien solmimat suhteet vai eivät - yleensä naisen ystäville päin naamaa - hän onkin useasti itkettänyt ja karkoittanut naisen ystäväpiiristä ne jotka ovat ystävälleni uskaltaneet jotain henk.koht asioistaan kertoa.
Ystäväni pitää kaiken sisällään. Muutaman kerran hän on avautunut, mutta vetäytynyt takaisin kuoreensa yhtä nopeasti.Samanlainen kaava on myös hänen vanhempiensa avioliitolla.Mies vie ja nainen vikisee.Olemme ystäväpiirissä epäilleet miehen sillointällöin mätkivän ystävääni pitääkseen tämän kurissa, ystäväni mielestä mies on mitä lutuisin. Meissä muissa hän sa aikaan kylmiä väreitä.
Ystäväni on hyvin sinisilmäinen ja uskoo miehelleen kaiken. Mies on sitonut vuosien aikana ystäväni kiinni itseensä taloudellisesti niin, että lähteminen suhteesta olisi täysin mahdotonta.
Hän myös pitää ystävääni kiinni talutusnuorassaan niin, ettei ystäväni osaa tehdä enää mitään ilman miestään, ei edes pitää yhteyttä ystäviinsä.Miehen sanojen mukaan muut kadehtivat heidän onneaan ja asumistaan ja siksi naisen tulisikin pitää heidän henkilökohtaiset asiat omana tietonaan. Mies varmasti tietää, että nainen jossain vaiheessa tajuaisi ettei heidän avioliittonsa ole aivan normaali.Siksi eritys naisen ytävistä ja opiskelukavereista onkin paikallaan.
Illanvietot ilman miestä eivät enää onnistu, mies on onnistunut manipuloimaan ystäväni niin, että riittää kun sanoo ettei halua itse lähteä - nainen tehköön mitä huvittaa - hän tietää tasan tarkasti ettei ystäväni lähde minnekään ilman miestään.
Ystäväni petti miestään viitisen vuotta. Kaikki tapamisemme ja illanvietot menivät vuosia heidän tappeluihin ja riitelyihinsä. Humalassa mies murjottaa ja haastaa riitaa, kaivelee vanhoja asioita.minulla on edelleen todella varautunut olo jos mies tulee mukaan, odotan koska se nälviminen taas alkaa.
Kaikkien yllätykseksi he menivät naimisiin, ystäväni on saanut "vanhanaikaisen kasvatuksen" ja vaalii perinteitä aina niin että rouvaksi tuleminen oli hänelle kunnia-asia - huolimatta siitä että vielä hetkeä aikaisemmin tämä oli vannonut ettei mies kuulu hänen tulevaisuuteensa.Ajatus erosta ja itsenäistymisestä oli liian suuri askel.Ajatus siitä, ettei kukaan enää sanoisi mitä pukea päälle, mitä opiskella,ketä tavata, mistä musiikista pitää - millaista olisi elämä omanikäisenä eikä puolta vanhemman miehen muokkaamana ihannevaimona.
Nyt hänestä ei ole taas kuulunut mitään viikkokausiin.Olen ollut viimeaikoina se, joka aina soittaa.
En taida jaksaa enää.Tapaamisellamme hän kuitenkin pohtii miksi paras ystävä ei enää ole samanlainen kuin ennen. olen monesti ajatellut sanoa että miettisi kuka hänenkin rinnallaan on ollut ystävänä vuosia,aikuisella ihmisellä harvoin on enää "yhtä" parasta ystävää.
Ystäväni on myös pohjattoman itsekäs ja kaikki tapaamisemme ovat menneet vuosia hänen aikataulujensa ehdoilla, vaikka olemmem molemmat yhtä kiireisiä.Silti hän on useasti kiukutellut kuin pikkulapsi, jos joutuisi vastavuoroisesti osallistumaan johonkin mikä olisi ystävistä mukavaa.Tiedän että ossyy siihen miksei hän ota enää yhteyttä on hänen miehensä teoriat minusta.
Toisaalta, antaapa hänen hoitaa oma soppansa.
Mutta ystävänpäiväkortin laitan kuitenkin, onhan hän ystäväni.
Ystäväni on tuntenut tämän miehen lapsuudestaan ja taitaapa olla myös ainoa seurustelukumppani.Ystäväni arvostaa miestään suuresti,niinkin suuresti ettei oikein näytä huomaavan mitä kivaa tämä on vuosien varrella saanut aikaan.
Mies on ollut pari kertaa aikaisemmin naimisissa ja hänellä on useita lapsia.Luonteeltaan hän on aika kiivas ja laukoo suustaan suurinpiirtein mitä tahansa. Jos sätkä ei roiku suupielestä niin mies rohjottaa sohvalla.Miehellä ei ole ystäväni kertoman mukaan aikuisia ns. mieskavereita ja eipä taida kohta olla tällä ystävällänikään, siitä on mies pitänyt huolen.Ystävälläni ei ole kokemusta mistään muusta miestyypistä kuin tästä kulahtaneesta ukosta, joka ei ole koskaan antanut ystäväni elää omaa ikäkauttaan.
Mies on karoittanut omalla rivolla kielenkäytöllään ja omituisella käytöksellään aina ne ihmiset, jotka ovat ystävälleni olleet tärkeitä.Ystävästäni tämä käytös on normaalia, koska hän ei tiedä mitään muuta.Nyt mitta on tullut täyteen myös lapsuudenystävälle. Ystäväni ihmettelee ääneen miksei tämä halua enää kuin visiteerata pikaisesti ja peruuttaa kaikki suunnitelmat.Ystäväni ei vain näe mitä tuhoa hänen aviosiippansa kylvää naisen ystävyyssuhteisiin.Totaalinen eristys ystävissä käynnissä, ilmeisesti.
Mies keksii vaikka millaisia juttuja "vanhana ja kokeeneena" analysoi naisen ystäviä ja näiden parisuhteita tai suhteettomuutta.Olen monesti kuunnellut ystävääni ja ihmetellyt kuinka mies aivopesee tätä aina poliittisesta suunntautuneisuudesta lähtien.Mies määrää naisen musiikkimaunkin.Miehellä on myös tapana ollut vuosien aikana tapana analysoida kestääkö naisen ystävien solmimat suhteet vai eivät - yleensä naisen ystäville päin naamaa - hän onkin useasti itkettänyt ja karkoittanut naisen ystäväpiiristä ne jotka ovat ystävälleni uskaltaneet jotain henk.koht asioistaan kertoa.
Ystäväni pitää kaiken sisällään. Muutaman kerran hän on avautunut, mutta vetäytynyt takaisin kuoreensa yhtä nopeasti.Samanlainen kaava on myös hänen vanhempiensa avioliitolla.Mies vie ja nainen vikisee.Olemme ystäväpiirissä epäilleet miehen sillointällöin mätkivän ystävääni pitääkseen tämän kurissa, ystäväni mielestä mies on mitä lutuisin. Meissä muissa hän sa aikaan kylmiä väreitä.
Ystäväni on hyvin sinisilmäinen ja uskoo miehelleen kaiken. Mies on sitonut vuosien aikana ystäväni kiinni itseensä taloudellisesti niin, että lähteminen suhteesta olisi täysin mahdotonta.
Hän myös pitää ystävääni kiinni talutusnuorassaan niin, ettei ystäväni osaa tehdä enää mitään ilman miestään, ei edes pitää yhteyttä ystäviinsä.Miehen sanojen mukaan muut kadehtivat heidän onneaan ja asumistaan ja siksi naisen tulisikin pitää heidän henkilökohtaiset asiat omana tietonaan. Mies varmasti tietää, että nainen jossain vaiheessa tajuaisi ettei heidän avioliittonsa ole aivan normaali.Siksi eritys naisen ytävistä ja opiskelukavereista onkin paikallaan.
Illanvietot ilman miestä eivät enää onnistu, mies on onnistunut manipuloimaan ystäväni niin, että riittää kun sanoo ettei halua itse lähteä - nainen tehköön mitä huvittaa - hän tietää tasan tarkasti ettei ystäväni lähde minnekään ilman miestään.
Ystäväni petti miestään viitisen vuotta. Kaikki tapamisemme ja illanvietot menivät vuosia heidän tappeluihin ja riitelyihinsä. Humalassa mies murjottaa ja haastaa riitaa, kaivelee vanhoja asioita.minulla on edelleen todella varautunut olo jos mies tulee mukaan, odotan koska se nälviminen taas alkaa.
Kaikkien yllätykseksi he menivät naimisiin, ystäväni on saanut "vanhanaikaisen kasvatuksen" ja vaalii perinteitä aina niin että rouvaksi tuleminen oli hänelle kunnia-asia - huolimatta siitä että vielä hetkeä aikaisemmin tämä oli vannonut ettei mies kuulu hänen tulevaisuuteensa.Ajatus erosta ja itsenäistymisestä oli liian suuri askel.Ajatus siitä, ettei kukaan enää sanoisi mitä pukea päälle, mitä opiskella,ketä tavata, mistä musiikista pitää - millaista olisi elämä omanikäisenä eikä puolta vanhemman miehen muokkaamana ihannevaimona.
Nyt hänestä ei ole taas kuulunut mitään viikkokausiin.Olen ollut viimeaikoina se, joka aina soittaa.
En taida jaksaa enää.Tapaamisellamme hän kuitenkin pohtii miksi paras ystävä ei enää ole samanlainen kuin ennen. olen monesti ajatellut sanoa että miettisi kuka hänenkin rinnallaan on ollut ystävänä vuosia,aikuisella ihmisellä harvoin on enää "yhtä" parasta ystävää.
Ystäväni on myös pohjattoman itsekäs ja kaikki tapaamisemme ovat menneet vuosia hänen aikataulujensa ehdoilla, vaikka olemmem molemmat yhtä kiireisiä.Silti hän on useasti kiukutellut kuin pikkulapsi, jos joutuisi vastavuoroisesti osallistumaan johonkin mikä olisi ystävistä mukavaa.Tiedän että ossyy siihen miksei hän ota enää yhteyttä on hänen miehensä teoriat minusta.
Toisaalta, antaapa hänen hoitaa oma soppansa.
Mutta ystävänpäiväkortin laitan kuitenkin, onhan hän ystäväni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja sitten vingutaan kun ei ole enää ystäviä!
Minusta tuo on oikein hienoa että mies välittää.
Kaikenmaailman keteelliset ne tännekin kirjoittelee.
Mies on perheen pää ja niin se on jo "isossa" kirjassa sanottu.
Ei tasa-arvolle.
pääsee eroon tuollaisesta narsistista joka hänet erottaa muista ikätovereistaan, ei ole terveen kuuloinen suhde.Vaan mielummin kai tossun alla kuin taivasalla..