M-Realin saneeraukset lopettavat nyt lopultakin Simpeleen paperikoneen ajot Suomen maassa.
Uudistettu kartonki jatkaa.
Kuka enään tekee paperia Suomessa 2 metriä leveällä koneella ?
M-Real vielä loppuvuoden ja sen jälkeen se on loppu.
Sääli reippaalle rajakunnalle !
Uudistettu kartonki jatkaa.
Kuka enään tekee paperia Suomessa 2 metriä leveällä koneella ?
M-Real vielä loppuvuoden ja sen jälkeen se on loppu.
Sääli reippaalle rajakunnalle !
Vastaukset 10
Vanhimmat
Lehden mukaan ei lopeteta- pitääkö tieto paikkaansa?
Kuten aiempikin vastaus tähän viittaa lehtitietoon -
niin ainakin Etelä-Saimaa lehti kertoo toisen suuntaista tämän tiimoilta, kts. linkki alla.
(En ainakaan itse pitäisi kovin korrektina sitä, että tänne levitellään tämän suuntaisia olettamuksia/ väitteitä ilman faktatietoja.)
-> Etelä-Saimaa 10.02.2007: "M-realin irtisanomisista kärsivä Rautjärvi vaatii valtion rahaa"
http://www.esaimaa.fi/page.php?page_id=5&news_id=200713038931
Mitä taasen yleisellä tasolla esimerkiksi
M-realin Simpeleen tehtaiden paperikone 1:een ja sen kokoluokan paperikoneisiin tulee:
Tietääkseni Simpeleen PK1 (koneen leveys 2.5 m ja vuosituotanto rapiat 50 000 t - tiedot löytyvät M-realin websivuilta, linkki alla) ei ole edes Suomen pienin paperikone vuosituotannoltaan - eikä trimmileveydeltään. Jos tunnet Suomen paperikonekantaa, niin pienempiä koneita esimerkiksi vuosituotantokapasiteetin osalta löytyy useampia. (Itselleni ainakin tulee heti n. 10 kpl sellaisia paperikoneita mieleen).
http://www.m-real.com/wps/portal/!ut/p/_s.7_0_A/7_0_CH/.cmd/ad/.ar/sa.fireAptrixPortletAction/.c/6_0_69/.ce/7_0_CU/.p/5_0_6B/.d/0?PC_7_0_CU_aptrixPortletAction=UpdateAptrixPortletContext&WCM_Context=http://www.m-real.com/ilwwcm/connect/OneWeb/About M-real/Production units/Finland/Simpele/MR_mill_Simpele_eng
Todella Suomessa ja muualla Euroopassakin (muusta maailmasta puhumattakaan) tehdään paperia useilla tämän kokoluokan koneilla - olkoonkin mittareina sitten koneen leveys tai tonnit - varsinkin erikoispapereita.
Jos olet perehtynyt paperinvalmistuksen maailmaan niin varmaan tiedät, että erikoispapereita ajetaan yleensä n. 2 - 4 metrin koneilla. Pienet sarjat, (useat) lajinvaihdot ja muut syyt ovat luonnollisesti tämän takana. Vai oletko kuullut jonkun tehtaan ajavan esimerkiksi 8 metrisellä koneella erikoispaperia ? Suurin taitaa olla reilu 6 metrinen, minkä ainakin itse tiedän.
Tämän koko luokan koneilla vuosituotanto kapasiteettia on usein esimerkiksi n. 25 000 - 100 000 t (löytyy kyllä pienempiä että suurempia kapasiteetiltaan), riippuen mm. koneen nopeudesta, tuotettavista lajeista ja neliögrammapainosta. Joten koneen leveys ja tonnit eivät todellakaan kerro ns. koko totuutta -vaan yleensä se mitä sillä tehdään.
Noin yleisellä tasolla ilmaistuna tällaiset koneet saattavat olla hyvinkin kannattavia omalla "niche sektorillaan". Enemmänkin olisin itse huolissani sellaisista ns. bulkkilajeja ajavista koneista, jotka ovat jääneet auttamatta jälkeen uusimmista ja tehokkaimmista samaa lajia/ samoja lajeja suoltavista koneista:
ts. siis liian pieniä omassa sektorissaan, mutta liian suuria ja mahdollisista muista syistä soveltumattomia esimerkiksi erikoispapereiden tuotantoon. Tällaisiahan koneita on jo suljettu monia - ei niinkään erikoispaperikoneita.
Yt-neuvottelut käyntiin Simpeleen tehtaalla
15.2. 07:54
YT-NEUVOTTELUT M-realin Simpeleen tehtaalla käynnistyivät keskiviikkona. Pääluottamusmies Tuure Narsakan mukaan työnantajan tavoitteet eivät täsmentyneet jo aiemmin ilmoitetuista.
Simpeleeltä ollaan vähentämässä 112 työpaikkaa. Lukuun sisältyy jo sovitut supistukset, jotka ovat noin puolet kokonaismäärästä.
Työtehtävien karsimisessa käytetään Narsakan mukaan mahdollisimman paljon pehmeitä keinoja. Tuloksia neuvotteluista on odotettavissa huhtikuun puolessa välissä.
Miten meinaat, riittääkö väki?
Ei kuule riitä paperikone vaan seisomaan ja kartongilla jatketaan.
Ja mitä noihin pieniin paperikoneisiin Suomessa tulee.
UPM:
- ei yhtään noin pientä
StoraEnso
- ei yhtään noin pientä
Ent. Tervakoski
- 1 kpl tekee tupakkipaperia
Ahlström/ Jujo
- 2 kpl , toinen suodatinpaperia toinen lämpöpaperia
Juankoski ei tee paperia Corenson pienet tekee hylsykartonkiaja Sonoco 1 kpl myös hylsykartonkia
Minä sain 3 kapeaa ja tuotannoltaan pientä paperikonetta.
Ja sinä 10 kpl , joten luettele loput.
”Miten meinaat, riittäkö väki?
Ei kuule riitä paperikone vaan seisomaan ja kartongilla jatketaan.”
Ensin ihmettelet Simpeleen paperikoneen leveyttä ja sitä, että kuka tekee Suomessa enää paperia tämän levyisellä koneella – ja kun käykin ilmi että osapuilleen vastaavan kokoluokan koneilla - n. 2 – 4 m keskimäärin - ajetaan esimerkiksi (osittain vastaavanlaisiakin) erikoispaperilaatuja muissakin paikoissa – jopa pienemmällä kapasiteetilla/ per kone, niin seuraavaksi epäilet väen riittävyyttä siis vielä auki olevien vähennysten määrän jälkeen. Mitä seuraavaksi ?
---
Noin yleisesti yrityksissä esimerkiksi kone portfoliosta/ muista asseteista ja henkilöstöasioista, kuten työntekijöistä ja määrästä vastaa toimiva johto (ja tarpeen mukaan asian ollessa tarpeeksi merkittävä laajuudeltaan, esimerkiksi isot investoinnit - myös ylemmätkin instanssit). He käyvät yrityksissä tarpeen mukaan aina kulloinkin ajankohtaisia asioita läpi, tapauksesta riippuen tarpeellisten sidosryhmien kanssa ja tekevät mm. näiden suhteen päätöksiä eri asoiden ja niihin mahdollisesti vaikuttavien erilaisten muiden faktoreiden pohjalta.
Kyllä kulloinkin asianomaisissa yrityksissä varmaan tiedetään missä mennään, se mitä esimerkiksi jossain internetin palstoilla mahdollisesti "ollaan tietävinään" ei ole kovin relevanttia/ yleensäkään asiaan kuuluvaa.
Joten aika turha täällä on spekuloida mitään.
----------------------------------------------------------------------------------------------------
” Jos tunnet Suomen paperikonekantaa, niin pienempiä koneita esimerkiksi vuosituotantokapasiteetin osalta löytyy useampia. (Itselleni ainakin tulee heti n. 10 kpl sellaisia paperikoneita mieleen).”
Mitä näihin pääasiassa erityyppisiä erikoispapereita suoltaviin koneisiin siis tulee, niin onhan noita Suomessa useita, alla esimerkkejä:
-> Metsä-Tissue
Metsä-Tissuen Mäntän tehtaalla on siellä olevien pehmopaperikoneiden lisäksi 2 x (kapasiteetiltaan) pientä paperikonetta, jotka valmistavat ns. tiivispaperia ruoanlaittotarkoituksiin. Metsä-Tisse on tässä spesiaalialalla ymmärtääkseni yksi johtavista tuottajista. (Kapasitetti lienee kasvanut jonkin verran alla linkin takaa mainituista vuoden 2002 tiedoista.)
http://helecon3.hkkk.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2002/Fmetsatissue2002.pdf
Kts. Sivu 26 (jossa kapasitettitiedot)
Lähde: Metsä-Tissue vuosikertomus (v. 2002)
http://www.metsatissue.com/portal/metsa_tissue/locations/mills/mantta_mill_
http://www.metsatissue.com/portal/products/base_paper/baking_and_cooking_base_paper/
Lähde: Metsä-Tissue www sivut
-> Stora-Enso
Tietääkseni kyllä Stora-Ensolla eli Laminating Papers tulosyksiköllä – jonka toinen tehdas on Kotkassa - on Imatralla, Tainionkoskella ns. erikoisvoimapaperia (Absorbex laminaattipaperia) tekevä suhteellisen pieni paperikone niin leveydeltään kuin kapasiteetiltaan. (Esimerkiksi Simpeleen PK1:n kanssa leveydeltään täysin samassa sarjassa – tonneja n. puolet vähemmän vuosikapasiteetilla mitattuna. Koneet eivät kuitenkaan ole sillä tavalla suoraan vertailtavissa, kun mm. esimerkiksi valmistettavat tuotteetkin ovat erilaisia – kuten myös koneet tekniikaltaan.)
http://www.storaenso.com/CDAvgn/main/0,,1_FI-3445-4057-,00.html
http://www.storaenso.com/CDAvgn/main/0,,1_EN-1953-13984-,00.html
Lähde: Stora-Enso Oyj www sivut
-> Ahlstrom sekä Jujo Thermal, Kauttua (Eura)
Ahlstromilla ja Jujo Thermalilla on Kauttualla 3 (erikois)paperikonetta – josta 2 on ymmärtääkseni nykyään Jujon omistuksessa (yhden koneen omistussuhteeseen liittyvän transaktion jälkeen) ja yksi krepattua paperia tekevä kone Ahlstromin.
Kauttuan kahden koneen, (pl. tämä Ahlstromin omistukseen jäänyt kone) kapasiteetit ovat varmaan muuttuneet tästä ainakin jonkin verran - mitä esimerkiksi alla mainitussa linkissä mainittuna. Tämä liittyen lähinnä asteittain tapahtuviin lajisiirtoihin (kts. myös alla mainittu Talouselämä artikkeli). Joka tapauksessa kapasiteettia on siirtynyt Jujolle tämän kauppatransaktion kohteena olleen koneen osalta, joka tarvitsee sitä lämpöherkän paperin pohjapaperin tuotantoon.
http://www.rauma.chamber.fi/suhone/ahljujo2.phtml
Lähde: Rauman kauppakamari, Ympäristö ja teollisuus sivusto (Metsäteollisuus alasivut)
-> Delfort Group, Tervakoski
http://www.paperiliitto.fi/paperiliitto/suomeksi/Ajankohtaista/tervakoski122006.php
Lähde: Paperiliitto www sivut
Lukemalla linkatun Paperiliiton web sivuilla olevan artikkelin (’Tervakoskella lisättiin työpaikkoja’) selviää, että jutussa mainittujen neljän paperikoneen kapasiteetti on per kone välillä 2 000 tonnia (pienin) ja 30 000 tonnia (suurin). Tehtalla on näiden lisäksi PK12, jonka kapasiteettia ei artikkelissa ole mainittu sekä myös koepaperikone. Yhtiön vanhin paperikonehan täytti kunnioitettavat 100 vuotta ja meno jatkuu edelleen - kyse on Suomen vanhimmasta, edelleen tuotantokäytössä olevasta koneesta.
Ohessa vielä lisätietoa perinteikkäästä, erikoispapereihin keskittyneestä Tervakosken tehtaasta, joka nykyään on siis itävaltalaisomistuksessa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tervakoski
Lähde: Wikipedia
Siinä alkuun ne ~ 10 kpl ns. suhteellisen pieniä paperikoneita kapasiteetiltaan, jotka tekevät tuotteita pitkälti erikoistarkoituksiin (-> mukana luvussa ei siis kartonkikoneita, päällystyskoneita, kuten ei myöskään pehmopaperikoneita.) ja joiden kapasitetti on esimerkiksi lähelle/ alle ~ 50 000 tonnia.
Lisäksi mieleeni tulee Lohjalla toimiva Loparex Oy, joka on nykyään on oma yhtiönsä (kuuluu nykyään sijoittajien omistuksessa olevaan Loparex Groupiin). Tehtaalla on pari konetta, joiden yhteiskapasitetti on. n. 70 000 tonnia. Loparexhan on vastaavasti maailman johtavia silikonoitujen irrokepapereiden tuottaja. Ympäri Eurooppaa löytyy paljon vastaavan tyyppisiä paperikoneita.
Tonnit ja koneiden leveysmetrit eivät todellakaan kerro/ merkitse kaikkea. Näitäkin tuotteita, mitä nämäkin edellä mainitut koneet tekevät, ei valmisteta millään ”kymmenmetrisillä koneilla” ja esimerkiksi tämän tyyppisiä erikoistuotteita Suomessa tekevät koneet voivat olla ns. omassa sarjassaan keskikokoisia ja jopa suuria koneita.
Täytyy lisäksi muistaa, että erikoispaperilajejakin on useita ja siten koneet (kuten esimerkkinä tässäkin olevat) eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia.
Markkinat saattavat olla hyvinkin spesiaaleja ja maailmanlaajuisestikin vain satoja tuhansia tonneja, joista on kilpailemassa useampikin yhtiö. Ymmärrettävästi koneet eivät silloin ole kapasiteetilla mitattuna ”satoja tuhansia tonneja”.
Yhtä kaikki - loistavia esimerkkejä siitä, että erikoistumalla voi pärjätä.
Loistava esimerkki tästä on ylempänäkin mainittu Jujo Thermal – kannattaa lukaista oheisen Talouselämän websivujen yrityskaupat osion artikkeli ”Rettig osti Husellin laivat” (26.8.2005), jossa on ala-artikkeli ”Vain kreppipaperi jäi”. Artikkelista käy mm. ilmi kuinka erinomaisen kannattava yritys Jujo Thermal on.
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=763862
Lähde: Talouselämä www sivut
Korjaus tähän kohtaan - sivu, jossa Metsä-Tissuen paperikonekapasiteettitiedot 2002 vuosikertomuksessa ovat, on vuosikertomuksen sivu 24 (nimenomaan vuosikertomuksella visuaalisesti näkyvissä oleva sivunumero).
--
http://helecon3.hkkk.fi/FI/yrityspalvelin/pdf/2002/Fmet satissue2002.pdf
Kts. Sivu 24 (jossa kapasitettitiedot)
Lähde: Metsä-Tissue vuosikertomus (v. 2002)
että loppuuko Simpeleellä paperikone?
Tiedotusvälineiden mukaan ei lopu vaan onko jollain jotain muuta parempaa tietoa? Leveys ei tee koneesta koskaan lopetettavaa jos sillä on markkinoita ja tuotteesta saatava hinta on riittävä. (tulot kattaa menot)
Eikös Voikkaakii olt kannattava. Sielthän pantii jo aikasemmin väkee kilometritehtaalle. Piti tulla kannattavaks. Siin on muut syyt takana, kun kannattavuus.
Onkohan paperimiehet pyytäneet liikaa? Nyt niitä korkeita palkkoja puretaa ja koitetaa saaha heijät tavallisen duunarin palkkaluokkaan.
Min järkee ei mahu tälläne touhu.
Yksikkökohtaisia tuloksiahan ei mikään paperiyhtiö julkaise, ellei yksi yksikkö ole yhtä kuin yhtiö itse (esimerkiksi Stromsdal jne).
Mitä Voikkaaseen tulee niin oheisesta linkitetystä UPM-Kymmenen viime vuoden yhtiökokouksen presentaatiosta sivulta 42 sivulle 45 voi lukea tiettyä statistiikka Case Voikkaan osalta (mm. sijoitetun pääoman tuotto % jne.).
UPM-Kymmene Oyj / Yhtiökokous, Toimitusjohtajan katsaus (Jussi Pesonen 22. maaliskuuta 2006)
http://w3.upm-kymmene.com/upm/internet/cms/upmmma.nsf/lupgraphics/upm_yhtkok06_tj.pdf/$file/upm_yhtkok06_tj.pdf
kaikis yrityksis pitäs olla samanlainen infon saanti mahollisuus.Ainaskii näin jälkikätee. Kyl se papermiestä vähä lohduttaa kun saa katsoo noit graafei, vaik niist ei mitää ymmärräkkää.
No mites onko Simpeleen tehtaalla vielä lämmöt päällä?
Vai aletaanko konetta jo pikkuhiljaa jäähdytellä purkua varten ?