Kuinka usein harrastatte seksiä???

Kiitos tästä viestistä. En siis olekaan epänormaali (itse en ole niin missään vaiheessa ajatellutkaan). Sitä olen just miettinytkin, että jos seksielämä on näin ankeeta jo tässä vaiheessa, niin mitä se on sitten esim 5-10 vuoden päästä, kun on lapsia jne! Seksiä kerran kuussa jos silloinkaan?!?

nymfomaaniko? kirjoitti:

Kiitos tästä viestistä. En siis olekaan epänormaali (itse en ole niin missään vaiheessa ajatellutkaan). Sitä olen just miettinytkin, että jos seksielämä on näin ankeeta jo tässä vaiheessa, niin mitä se on sitten esim 5-10 vuoden päästä, kun on lapsia jne! Seksiä kerran kuussa jos silloinkaan?!?

Lue lisää

Kyllä minä sanoisin että epänormaali. Olisi korkea aika sinunkin alkaa niin ajattelemaan.

Oikeasti, joo dumppaa ukko, mistäs luulet OIKEASTI saavasi tilalle sellaisen joka sua joka päivä nai?

Juu JUU kyllä mä tiedän, että kaikkihan ne lupailee... mutta pitkässä juoksussa lopulta ensikiihkon mentyä, eipä niitä oikeesti sitten halutakkaan ku kerran pari viikossa.

Ja sitte susta tulee vaan kiertopalkinto kun aina dumppaat hyvän ukon.

Kuule omin käsin onneen on sun ainoo ratkaisus.
Ja jos et sitä tajuu, niin tuhoon oot tuomittu.

Sori, oli pakko sanoa suoraan.

Tollasta en ainakaan haluisi itselleni, joka ei höykäsen pölähtävää rakastelusta ymmärrä.

Eli seksin jota harrastat ei tuota sinulle tyytyväisyyden tunnetta? se on kuitenkin se paras osa siinä hommassa.

Tollasta turhaa hinkaamista muodon vuoksi``````??
Ihan älytöntä.

Aikansa voi siinä tapauksessa käyttää paljon hyödyllisemminkin, kuin tyydyttömättömään seksiin.

Haluan seksiä ja paljon. Kun tapaamme miesystäväni kanssa viikonloppuisin, harrastamme seksiä jopa 5 kertaa yössä. Yhdessä asuessamme ei tietysti tuota vauhtia jaksaisi. Ehkä sopiva määrä olisi saman katon alla 3-7 kertaa viikossa.

On aivan ihanaa pitkän selibaatin jälkeen. Kohta vuoden seurustelu takana ja koko ajan löydämme jotain uutta pientä seksileikkeihimme, vaikka olemmekin jo yli viisikymppisiä molemmat. Nautimme toistemme vartaloista todella paljon.

Aiemmissa suhteissa miehet olivat haluttomia alkuinnostuksen jälkeen. Pitkässä avioliitossa ei viimeisinä vuosina enää seksiä ollut ollenkaan.

Nykyinen kumppanini on "ihmemies". Hän saa orgasmeja toisensa jälkeen ilman siemensyöksyäkin. Hän on erittäin herkkä syttymään kuten minäkin. Mitään voiteita ei tarvita. Kostun tosi helposti.

Miehen pitkässä avioliitossa ei myöskään ollut seksiä ollut aikoihin. Vaimo ei ollut ollut yhtään kiinnostunut. Vieraissa hän ei käynyt. Oli harrastanut paljon eri liikuntamuotoja. Hänellekin olen "ihmenainen", kun olen aina valmis ja innokas loppuun asti. Intoa riittää, koska suhteemme on tasavertainen ja pystymme sekä antamaan että ottamaan molemmat.

Olisi hyvä, että löytää partnerin, jolla on samanlaiset halut ja tarpeet. Joskus kyllä muuten hyvä parisuhde voi palkita niin, ettei vähemmän hyvä ja vähemmän aktiivinen seksielämä paljon häiritse. Seksuaalista aktiviivisuutta voi itsekin säädellä.
Muu aktiivisuus toisilla elämänalueilla voi korvata puutetta seksuaalisuuden alueella.

Voin sanoa olevani aika onnekas tässä suhteessani.

Kiitos fiksuista sanoista. Jäin oikein miettimään niitä.. Ehkä olen tottunut aina saamaan kaiken haluamani. Mielestäni olen ollut ymmärtäväinen miestäni kohtaan. Ymmärrän väsymyksen, stressin jne. Mutta miksi ei mikään muutu vapaapäivinä tai lomalla? Miksi hän jaksaa katsoa tv:tä yömyöhään, mutta ei harrastaa seksiä? Pakostakin tässä alkaa miettimään, että tätäkö tämä ns. pitkässä parisuhteessa eläminen AINA on.. fyysisesti toiseen kyllästymistä? Turhauttavinta on se, että muut miehet näkevät minut kuumana ja seksikkäänä pakkauksena, mutta kotona joudun elämään jatkuvassa puutteessa, kun mies jota rakastan katsoo mieluummin televisiota kuin tyydyttäisi naisensa. Uskokaa tai älkää, mutta jatkuvasti torjutuksi tuleminen on psyykkisesti todella raskasta.

topicin aloittaja kirjoitti:

Kiitos fiksuista sanoista. Jäin oikein miettimään niitä.. Ehkä olen tottunut aina saamaan kaiken haluamani. Mielestäni olen ollut ymmärtäväinen miestäni kohtaan. Ymmärrän väsymyksen, stressin jne. Mutta miksi ei mikään muutu vapaapäivinä tai lomalla? Miksi hän jaksaa katsoa tv:tä yömyöhään, mutta ei harrastaa seksiä? Pakostakin tässä alkaa miettimään, että tätäkö tämä ns. pitkässä parisuhteessa eläminen AINA on.. fyysisesti toiseen kyllästymistä? Turhauttavinta on se, että muut miehet näkevät minut kuumana ja seksikkäänä pakkauksena, mutta kotona joudun elämään jatkuvassa puutteessa, kun mies jota rakastan katsoo mieluummin televisiota kuin tyydyttäisi naisensa. Uskokaa tai älkää, mutta jatkuvasti torjutuksi tuleminen on psyykkisesti todella raskasta.

Lue lisää

meillä 14 vuoden jälkeen tuon miehen haluttomuuden takia. Seurusteluaikana asuimme eri paikkakunnilla ja näimme vain viikonloppuisin, joten en tajunnut tilannetta. Heti kun menimme naimisiin, seksi väheni. Itkin itseni uneen, yritin välillä tehdä aloiteita, välillä kysyä, kuinka usein toinen haluaisi. Hän vastasi et pari kertaa viikossa. Todellisuus oli 2 kertaa kuukaudessa, eikä todellakaan johtunut minusta, joka olisin halunnut vaikka joka päivä. Olin jo miettimässä eroa tosissani, kun vahingossa tulin raskaaksi yhdellä näistä harvoista kerroista. Sen jälkeen mies ei voinut koskea minuun ollenkaan. Lapsi oli 1v1kk kun rakastelimme seuraavan kerran. En mielstäni voinut erota, kun oli lapsikin. Toisen lapsen halusin tarkoituksella. Naitiin vain sitä varten. Sitten sama juttu, odottavaan äitiin ei voinut koskea. Masennuin, itsetuntoni romahti, elämäni oli helvettiä ja kulissin ylläpitoa koko ajan. Jostain syystä häpesin asiaa niin, etten voinut siitä kenellekään puhua. Jos olisin yrittänytkin, olisin varmaan vaan ruvennut itkemään. No, ero tuli sitten, kun lapset oli 11 ja 9 vuotiaat. Heidän takiaan olen surrut, mut en miestä koskaan. Nyt olen onnellinen. Tunnen olevani kaunis ja haluttava, oln kokeillut useita suhteita ja nykyinen on kaikin puolin ok, mutta varsinkin seksin suhteen olen tosi tyytyväinen. Niin on mieskin, joka myös eli liitossaan aiemmin jonkinlaisessa puutteessa. Älä ainakaan naimisiin mene!

Kiitos fiksusta viestistä. Joudun masturboimaan (nimenomaan JOUDUN), enkä pidä siitä - ja se turhautuminen aiheuttaa taas lisää riitoja. Haluaisin päivittäin nimenomaan seksiä/rakastelua mieheni kanssa. Saan mieheni kanssa järisyttäviä orgasmeja, eikä masturbaatio tunnu sen rinnalla yhtään miltään. Haluan seksiä nimenomaan seksin vuoksi eli läheisyyden, kiihkon ja upean orgasmin takia, jonka jälkeen on hyvä olo. Itsetyydytyksen jälkeen tulen entistä surullisemmaksi, kun täytyy siihen tyytyä, koska se niin huonoa. Joudun masturboimaan silloin, kun mieheni ei taaskaan ole suostunut rakastelemaan. Mieheni ei koskaan masturboi, koska hänen mielestä se ei kuulu parisuhteeseen. Sitäpaitsi hän tietää saavansa minulta aina kun vain haluaa.

Välillä oikein manailen, että miksi en ole rakastunut sellaiseen mieheen, joka haluaisi seksiä edes joka toinen päivä tai päivittäin niin kuin minä.. Sellaisiakin miehiä on, tiedän sen.

topicin aloittaja kirjoitti:

Kiitos fiksusta viestistä. Joudun masturboimaan (nimenomaan JOUDUN), enkä pidä siitä - ja se turhautuminen aiheuttaa taas lisää riitoja. Haluaisin päivittäin nimenomaan seksiä/rakastelua mieheni kanssa. Saan mieheni kanssa järisyttäviä orgasmeja, eikä masturbaatio tunnu sen rinnalla yhtään miltään. Haluan seksiä nimenomaan seksin vuoksi eli läheisyyden, kiihkon ja upean orgasmin takia, jonka jälkeen on hyvä olo. Itsetyydytyksen jälkeen tulen entistä surullisemmaksi, kun täytyy siihen tyytyä, koska se niin huonoa. Joudun masturboimaan silloin, kun mieheni ei taaskaan ole suostunut rakastelemaan. Mieheni ei koskaan masturboi, koska hänen mielestä se ei kuulu parisuhteeseen. Sitäpaitsi hän tietää saavansa minulta aina kun vain haluaa.

Välillä oikein manailen, että miksi en ole rakastunut sellaiseen mieheen, joka haluaisi seksiä edes joka toinen päivä tai päivittäin niin kuin minä.. Sellaisiakin miehiä on, tiedän sen.

Lue lisää

sen verran, että itse olen elänyt alle vuoden päivät parisuhteessa josta valtaosan avoliitossa mieheni kanssa.

Seksiä on viikoittain/päivittäin hieman vaihtelevalla menestyksellä riippuen työ/kouluasioista, yms.. Jaksan haluta seksiä ja saan jonkinlaisen tyydytyksen seksistä. Mutta en ikinä ole saanut nykyisen tai kenenkään muun miehen kanssa orgasmia. Saan sen vain masturboimalla. Olisin ikionnellinen, vaikka saisin seksiä harvemmin mutta myös sen orgasmin kumppanilta. Ja minulla on myös yhdyntäkipuja jostain tuntemattomasta syystä mitä gynekologikaan ei ole pystynyt selvittämään.

Ei ole tarkoitus ruikuttaa omaa surkeutta, mutta halusin vaan sanoa, että teillä on vielä asiat hyvin tällä elämän saralla :)

topicin aloittaja kirjoitti:

Kiitos fiksusta viestistä. Joudun masturboimaan (nimenomaan JOUDUN), enkä pidä siitä - ja se turhautuminen aiheuttaa taas lisää riitoja. Haluaisin päivittäin nimenomaan seksiä/rakastelua mieheni kanssa. Saan mieheni kanssa järisyttäviä orgasmeja, eikä masturbaatio tunnu sen rinnalla yhtään miltään. Haluan seksiä nimenomaan seksin vuoksi eli läheisyyden, kiihkon ja upean orgasmin takia, jonka jälkeen on hyvä olo. Itsetyydytyksen jälkeen tulen entistä surullisemmaksi, kun täytyy siihen tyytyä, koska se niin huonoa. Joudun masturboimaan silloin, kun mieheni ei taaskaan ole suostunut rakastelemaan. Mieheni ei koskaan masturboi, koska hänen mielestä se ei kuulu parisuhteeseen. Sitäpaitsi hän tietää saavansa minulta aina kun vain haluaa.

Välillä oikein manailen, että miksi en ole rakastunut sellaiseen mieheen, joka haluaisi seksiä edes joka toinen päivä tai päivittäin niin kuin minä.. Sellaisiakin miehiä on, tiedän sen.

Lue lisää

Niin, onhan niitä miehiä, jotka ainakin kausittain haluavat seksiä päivittäin. Mutta en usko, että mistään löytyy mies, jonka halut ovat jatkuvasti tuota luokkaa. Itsekin olen vuosien mittaan huomannut, miten ne omatkin halut vaihtelee. Nuorempana ne olivat erittäin kovat, kerran päivässä oli "pakko" saada seksiä, eli olin samanlainen kuin sinä. Sitten välissä taas saattaa mennä viikko ilman, että haluttaa niin paljon, että tekisin aloitteen. Ja sama juttu miehelläni. Halut ajaa vuoristorataa.

Eli jos olet löytänyt miehen, jota rakastat ja joka rakastaa sinua, ehkä se tilapäinen/satunnainen seksin puute ei kaada suhdetta? Varsinkaan jos seksi on mahtavaa kuin sitä on. Ehkä voisit tyydyttää läheisyydentarpeesi muilla keinoin? Nukkumalla miehesi sylissä jne. Itse en ainakaan ole huomannut, että orgasmini olisi heikopi tai huonompi itsetyydytyksen kautta, mutta erilaisiahan me ollaan.

Älä näe itsetyydytystä kakkosvaihtoehtona, vaikka se saattaa siltä sinusta nyt tuntua. Kuten Woody Allen on sanonut, itsetyydytystä on seksiä rakastamasi ihmisen kanssa, joten nauti siitä täysin rinnoin! Ja tee sitä joskus muulloinkin, kuin pakon edestä, silloin ehkä opit näkemään sitä yhdyntään rinnastettavana, yhtä hyvänä, asiana.

Jos saatte seksiä 1-2 krt/vko!
Meillä ehkä 1-2krt/ kuukausi!!!
Täällä myös haluton mies ongelmana.
Vinkkejä?

Eih... just sitä mä pelkään että tulevaisuudessa kerrat tulee vaan vähenemään. Nyt vuoden jälkeen miehelle kelpaa kerran pari viikkoon, mikä nyt on ihan siedettävää vaikka itse haluisinkin paaaljon enemmän... Olen opetellut suhtautumaan asiaan rennommin ja yritän olla vonkaamatta. Mies muuten aivan ihana ja rakastan häntä hulluna, mutta jos halut kerran tästä vaan vääjäämättä vähenee, niin mitäs sitten. En voisi mitenkään olla suhteessa vuosia kerta kuukaudessa meiningillä, seksi on itselle kuitenkin niin oleellinen elämänilo ja voimavara. Ei kai auta kuin toivoa hartaasti että miehen halut ei tästä enää paljoa vähenis.

Yhteenmuuton jälkeen tuntui, että kaikki halut katosivat miehen puolelta. Muistan ainoastaan kaksi kertaa, jolloin hän teki aloitteen.
Aluksi minä lämmittelin ja sain syttymään, pikku hiljaa asiat muuttuivat niin, että minä lämmittelin ja sain aina vastaukseksi ein.
Myös minä masturboin, ja yritin purra huulta ajatuksena, että jos seksistä ei vouhkata, sitä alkaa pikku hiljaa taas herua. Kävi täysin päinvastoin.
Asiasta puhuminen ei auttanut. Pikku hiljaa puute johti väkisin kiukutteluun ja omanarvontunnon laskuun. Itse olen pitänyt itsestäni huolta (en lihonut/rupsahtanut tms), käytän kauniita alusvaatteita, huomioin ja hemmottelin miestäni monilla tavoin ilman taka-ajatuksia osoittaakseni välittämistä ja tarjosin läheisyyttä... mikään ei auttanut.
Erohan siinä tuli ja jälkeenpäin ajatellen onneksi näin. Nykyisessä suhteessani seksiä on molemmille sopivasti, 3-4x viikossa ja sunnuntaisin triplana. En suosittele lähtemään hetken mielijohteesta, mutta jos epätyydyttävä seksielämä jatkuu, tuhoat itsesi parissa vuodessa. Meillä 'aktiivisilla' on oikeus samanoloiseen kumppaniin.
Sanottakoon vielä, että mielestäni seksi on yksi keino osoittaa rakkautta ja välittämistä, ja jos toinen ei halua sinulle nautintoa antaa vedoten väsymykseen, mutta kykenee tuijottelemaan tv:tä tuntikausia, ei hän juurikaan huomioi sinua. Miksi sinun pitäisi loputtomasti ymmärtää häntä, mikäli hän kieltäytyy ymmärtämästä sinua ja tarpeitasi?