Ollaan 45, kaksi lasta 20 ja 18 vuotiaita.
Viikonloput olemme viettäneet yhdessä - elokuvat,tanssi ja ruanlaitto kuuluu harrastuksiimme.Lapsia unohtamatta.
"Mieheni" otti n. joka toinen kuukausi niin sanotun vapaan viikonlopun (lau aamu - sun aamu)
risteillen siljan laivoilla,se oli mielestäni aivan ok ...mutta,mutta,mutta ...kenen kanssa hän risteili. ..siitä minulla ei ole koskaan ollut tietoa,kysynyt olen ja vastausta ei ole tullut...
Poltin päreeni ja tilasin "puhelinlaitokselta" laskun erittelyn ja löysin tuntemattoman numeron,raivoissani tietenkin soitin numeroon ja sieltä vastasi ..- nainen,laitoin luurin kiinni sanomatta mitään,eihän se hänen vikansa ole jos mieheni pettää minua!
Litistin mieheni seinää vasten ja kysyin asiasta...hän ei tiennyt mitään mistään...
Kaikista eniten minua raivostuttaa se että hän kieltää kaiken..mitä hyötyä siitä on?
Millä saan mieheni puhumaan asiasta ?
Oma asunto on jo vireillä ja meidän yhteiselämä on loppu, haluaisin kuitenkin selvittää asian ...MITEN SAAN "MIEHENI" PUHUMAAN ASIASTA?
Viikonloput olemme viettäneet yhdessä - elokuvat,tanssi ja ruanlaitto kuuluu harrastuksiimme.Lapsia unohtamatta.
"Mieheni" otti n. joka toinen kuukausi niin sanotun vapaan viikonlopun (lau aamu - sun aamu)
risteillen siljan laivoilla,se oli mielestäni aivan ok ...mutta,mutta,mutta ...kenen kanssa hän risteili. ..siitä minulla ei ole koskaan ollut tietoa,kysynyt olen ja vastausta ei ole tullut...
Poltin päreeni ja tilasin "puhelinlaitokselta" laskun erittelyn ja löysin tuntemattoman numeron,raivoissani tietenkin soitin numeroon ja sieltä vastasi ..- nainen,laitoin luurin kiinni sanomatta mitään,eihän se hänen vikansa ole jos mieheni pettää minua!
Litistin mieheni seinää vasten ja kysyin asiasta...hän ei tiennyt mitään mistään...
Kaikista eniten minua raivostuttaa se että hän kieltää kaiken..mitä hyötyä siitä on?
Millä saan mieheni puhumaan asiasta ?
Oma asunto on jo vireillä ja meidän yhteiselämä on loppu, haluaisin kuitenkin selvittää asian ...MITEN SAAN "MIEHENI" PUHUMAAN ASIASTA?
Vastaukset 13
Vanhimmat
miehesi pitäisi puhua asiasta, josta hän ei halua puhua?
Mietin vain miten haluaisit miehesi toimivan, jos sinä olisit ollut risteilyllä, miehesi tilasi puheluerittelyn (onko se muuten laillista? Miten jonkun muun liittymästä saa tilattua erittelyn?), soittaisi sieltä löytämäänsä numeroon ja litistäisi sinut seinää vasten? Olisiko asiallista toimintaa? Luuletko vuorovaikutuksen toimivan väkisin?
Mitä sinä olisit tehnyt tilanteessani ?
Olen yhä sitä mieltä että asioista pitää puhua ja asiat pitää selvittää ...tilasin erittely,soitin ja litistin miehen seinää vasten,se ei ehkä ollut aivan oikea tapa toimia ..haluan kuitenkin asian selvittää ennen muuttoani ja kysynkin, miten saisin mieheni puhumaan,mikä meni vikaan vai menikö mikään?
Asioista puhutaan, jos molemmilla on siihen halua. Joskus se halu puhua tulee esim. kahden tai viidentoista vuoden päästä tapahtuneesta. Joskus ei koskaan. Joskus taas toisella on halu puhua, vaikka toisella ei ole halua kuunnella... kuka on sanonut, että elämän pitää olla helppoa :)?
Itse olisin tuossa tilanteessa ollut tekemättä mitään. En olisi tilannut puheluerittelyä (niin minä kuin mieheni kunnioitamme toisemme yksityisyyttä). Koskaan, en todella koskaan, edes ajattele "litistää miestä seinää vasten". Se olisi vastenmielistä sekä minulle että miehelleni eikä johtaisi mihinkään parempaan.
Niinikään en myöskään muuttaisi moisen höpsötyksen takia muualle. Jos muuttaisin, siihen tarvittaisiin todella paljon painavampia syitä. Ihan oikeasti en usko, että kukaan voi jättää yli 20 vuotisen suhteen noin kepein perustein. Mitä sinulla on hampaankolossa miestäsi vastaan??
Mielestäni on aika iso asia pettää toista osapuolta ..mutta vielä pahempaa on se, ettei asiasta voida puhua ...
Voisin kuvitella antavani anteeksi miehelleni jos pystyisimmen asiasta keskustelemaan, mikä tähän johti ja mitä voisimme asialle tehdä ...kuten jo aikaisemmin kerroin, mieheni ei ole halukas juttelemaan joten näen parhaaksi että eroamme,rehellisyys on mielstäni kaiken AjaO.
Voisitko sinä tässä tilanteessa vielä jatkaa avioliittoa?
miltä miehesi salarakas-suhde voi sinussa saada aikaan niin turhaapa neuvoja jakelet.Itse kuulostat aika välinpitämättömältä,myös ukkoosi nähden.Sinä et olisi tehnyt mitään siis????!!!!Jääny möllöttään puhumatonta miestä kuin lehmä uutta karsinaa,niinkö.?
Hyvät ystävät,pieni neuvo teille kaikille
Keskustelkaa,jutelkaa,puhukaa ....
Itselläni on paljon asioita, joista puhuminen tuottaisi minulle ja miehelleni vain hammastenkiristystä - ei mitään hyvää. Miksi siis puhua, jos muuten menee hyvin? Voisin kuvitella puhuvani noista asioista joskus. Silloin kun siltä tuntuu ja/tai sen kokee tarpeelliseksi. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan koskaan auta. Täytyy nähdä syvemmälle asian ytimeen (myös toisen kannalta) ja osata ratkaista asia eli vuorovaikutusta tarvitaan. Se taas yleensä unohtuu juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin...
Jos mieheni olisi täysi muumio - ei haluaisi puhua mistään, olla minulle mitenkään hyvä, viettää aikaa kanssani yms. niin tottakai silloin haluaisin erota. Haluaisin, vaikkei hänellä olisi toista suhdettakaan. Mutta oma vakaa ajatukseni on, ettei pelkän pettämisen takia eroa juuri kukaan: vaan sen, ettei kumppani koskaan tunnu kivalta/mukavalta/ihanalta... rakastettavalta tai ettei tunne hänen rakkaudesta jälkeäkään. Eli kaikkein tärkeintä on rakkaus, hyväksyminen ja luottava asenne. Ei niinkään rehellisyys.
Tuohon kysymykseesi "Voisitko sinä tässä tilanteessa vielä jatkaa avioliittoa?" en oikein voi ottaa kantaa, koska en ole juuri SINUN tilanteessasi.
Katsoitko eilen TV1:seltä kotimaisen sarjan "Poikkeustila"?: Siinä perheellinen pariskunta oli töissä vastaanottokeskuksessa, mies rakastui yhteen ulkomaalaiseen tummaihoiseen nuoreen naiseen. Mies rakasti selvästi myös perhettään ja vaimoaan. Sitten miehen omatunto ei ilmeisesti kestänyt vaan rehellisyyden puuskassa tunnusti vaimolleen "olen rakastunut". Vaimo otti tietenkin itseensä ja raivostui. Mies sai potkut työpaikalta. Äiti itki ja lapset kyselivät "missä isi on?". Silloin tuli mieleen, että rehellisyys tunneasioissa on erittäin julmaa, itsekästä ja ajattelematonta. Tai ei niinkään pelkkä rehellisyys vaan se, ettei kumppanilla ole keinoja ottaa moista rehellisyyttä vastaan. Jos rakastuu toiseen, niin pitää olla munaa taistella sitä vastaan. Ellei mikään pitkälläkään tähtäimellä auta, niin sitten pitää kertoa, muttei liian yksityiskohtaisesti.
En todellakaan ole välinpitämätön mieheni suhteen. Tiedänpä vaan, ettei pakkokeinot tehoa häneen (kuten ei minuunkaan). Parisuhteessa tärkeintä on tietää miten toinen toimii ja käyttäytyy. Silloin osaa ns. "vetää oikeista naruista".
ja auttaa muuten suunnattomasti, ettei pidä kumppaniaan pahimpana vihamiehenään... Suhteessa pitää näyttää aina, että ollaan samalla puolella, samassa veneessä. Ellei näin ole, mistään ei tule mitään.
"Toisaalta" itsellä jotain salasuhde-juttuja meneillä, kun on tollanen kanta asiaan??? Ihmetyttää
vaikka olisikin meneillään tai olisi joskus ollut?
Näissä uskottomuusasioissa pahinta on tuomita toinen ja sanoa "minä en ikinä". Jokaiseen asiaan on parempi suhtautua "toisaalta ja toisaalta" - näkökulmasta. Aivan jokaisella asialla on kääntöpuolensa eikä voi sanoa kumpi on oikein ja kumpi väärin. Tai siis tietysti aina voi sanoa, että minä olen oikeassa ja kumppani väärässä; ihan kaikessa. Mutta elämänkokemus on opettanut tämänkaltaisen väitteen aivan vääräksi :). Toisaalta olen siis oikeassa, mutta toisaalta kumppanikin.... Eli ymmärtäkää toisianne - yrittäkää edes!
Hatun nostettava teko ettet syyllistä kolmatta osapuolta!
, vaan sinun pitää itse "käräyttää" hänet. Silloinkaan et saa tunnustusta välttämättä, vaan joudut silloinkin tivaamaan monesti asiaa, vaikka sinulla todisteita.