Totuuksia pastori Darwinista!

Einsteinin opettaja sanoi pikku-Albertista tämän isälle, ettei tämän pojasta koskaan tule mitään merkittävää. Koulussa Albertilla oli kirjoitusvaikeuksia ja häntä pidettiin henkisesti hitaana ja syrjään vetäytyvänä. Einstein itse asiassa erotettiin sittemmin koulusta.

Zürichin teknillisessä korkeakoulussa ei kuitenkaan vaadittu päästötodistusta ja Einstein pääsikin sinne toisella yrittämällä reputettuaan ensimmäisellä kerralla. Valmistumisensa jälkeenkään hänelle ei kuitenkaan annettu akateemista virkaa.

Einsteinista tuli kuitenkin eräs 1900-luvun merkittävimmistä tiedemiehistä.

Charles Darwin oli 1800-luvun merkittävin.

Evoluutioteoria ei perustu Darwiniin eikä hänen kirjoihinsa, kuten auktoriteetteihin ja pyhiin kirjoihin uskovat ovat taipuvaisia projisoivasti uskomaan, vaan nyt vuonna 2007 meillä käytössämme olevaan ajan myötä kertyneeseen massiiviseen sitä tukevaan havaintoaineistoon.

Tarvonen lainaa Benjamin Farringtonin kirjasta (1966) Mitä Darwin todella sanoi (What Darwin Really Said), joihin muutamia kommentteja.

"Hän ei tyydy esittämään vain sitä, että ihmisen ja muiden nisäkkäiden välillä ei rakenteellisesti ja fysiologisesti ole mitään periaatteelista eroa... Hän jopa väittää, että sama pätee myös ihmisten henkisiin ja moraalisiin ominaisuuksiin. Tämä on osoittautunut perusteettomaksi spekuloinniksi ja ilmentää Darwinin rajoittuneisuutta ajattelijana."

Päinvastoin, evoluutiopsykologia on osoittautunut kykeneväksi selittämään empiirisellä pätevyydellä monia inhimillisiä universaaleja. Farrington sen sijaan marxilaisena halusi varmaankin jo lähtökohtaisesti uskoa ihmisluonnon täydelliseen sosiaaliseen muokattavuuteen.

"Darwinin pyrkimys selittää kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt biologisen lain avulla antoi tieteellisen oikeutuksen muutamille historiamme raaimmille teoille. Sosiaalidarwinismi on häpeäpilkku aivan lähihistoriassamme. Jos kerran elinkelpoisimman säilyminen oli luonnonlaki ja jos luonnonlait hallitsivat myös yhteiskuntaa, tästä seurasi oikeutetusti, että heikoimmat sai nitistää, ts. oman lajin yksilöiden murhaaminen oli luvallista. Tämänkaltaista todistelua natsit sittemmin käyttivät hyväkseen."

Farrington ei ilmeisesti ymmärtänyt eroa objektiivisten faktojen ja subjektiivisten mielipiteiden välillä. Se että leijonat tappavat antilooppeja on fakta, mutta se onko se oikein tai väärin on vain mielipide. Tiede ei voi oikeuttaa mitään arvovalintoja, se voi ainoastaan vaikuttaa niiden muotoutumiseen. Luonnonvalinta myös toteutuu joka tapauksessa teimme mitä tahansa tai olimme tekemättä, ja yhtälailla esim. perinnöllisesti sairaiden julma surmaaminen kuin heidän hellä hoivaamisensakin toteuttavat sitä (sairaus voidaan nähdä sopeutumana empatia-ympäristöön). Toisesta näkökulmasta katsottuna; luonnonvalinta t. luonnon todellisuus ei ole mikään jumala jonka "tahdon" mukaan pitäisi mennä (luonto on jumala jonka kanssa me käymme myös "Jaakobin painia", siinä missä pyrimme myös "kotoutumaan" siihen), joskin kuten sanottua, me emme voi sitä välttääkään, ainostaan sopeutua tavalla tai toisella.

Natsien usko tekojensa oikeutukseen luonnonlain vuoksi ja monoteistien usko tekojensa oikeutukseen Jumalan lain vuoksi ovat sukua toisilleen, ja varmaankin periytyvät miljoonia vuosia jatkuneesta hierarkisesta laumaelämästämme. Meillä on taipumus hakea oikeutus teoillemme ja näkemyksillemme joltain itseämme suuremmalta, luonnolta tai jumalalta, omalta alfa-urokseltamme. Esim. natsit vain sitten projisoivat luontoon ainoana oikeana käyttäytymismuotona oman empatiarajoitteisen suhtautumistapansa tiettyihin ihmisryhmiin, i.e. he loivat jumalansa omaksi kuvakseen, kuten uskovatkin tekevät, vaikkeivat sitä tiedostakaan.

"You can safely assume that you've created God in your own image, when it turns out that God hates all the same people you do." -- Anne Lamott

Empaattisempi ihminen taas havaitsee luonnossa myös altruismia ja yhteistyötä, mutta jos hän on vapaammin ajatteleva eikä näin ollen kompastu Humen giljotiiniin, hän ei yritä perustella sillä sitä kuinka meidän tulisi käyttäytyä, vaan ainostaan viittaa siihen kuinka se voisi toimia jos yksilölliset emotionaaliset taipumuksemme meitä siihen suuntaan johdattelevat ja sen järkeväksi näemme. Natsi voi olla myös esim. panteisti, mutta eettiset ja poliittiset näkemyksemme olisivat jokseenkin eri laidoissa.

Kun esim. itse argumentoin jonkin puolesta ja lainaan sitten jotain aiheeseen sopivaa vaikkapa Darwinilta, niin vaikka rationaalisesti tiedän ettei argumenttini muutu sen paremmaksi vaikka lainaisin ketä, koska sen täytyy perustua havaintoaineistoon ja logiikkaan, se että lainaan nimenomaan jotain korkean statuksen omaavaa yksilöä, antaa se sille silti mielessäni jotain emotionaalista pseudoarvovaltaa, ikäänkuin haamumaisena oman autoritaarisen ajattelutapani jäänteenä. Olimme sitten uskovia tai ateisteja, me emme voi paeta omaa apinaperintöämme, vaan ilmennämme sitä jatkuvasti, silloinkin kun kiellämme sen itsessämme.

Heikki

"Mutta evouskovat kautta maailman tämä herra hurmasi!"

Miten saattoi olla "evouskova" ennen kuin oli evoluutiosta kuullut.

Tiede muuten etenee siten, että fiksut ihmiset hyväksyvät perustellut faktat. Se pitää ymmärtää, jos haluaa tiedettä tehdä. Siunausta.

Mielenkiintoinen linkki, antaa paljon selkeämmän kuvan palstan evouskovien kiivailusta...Minulle on monesti evolutionistien taholta annettu ystävällisiä neuvoja siitä, miten tullaan evolutionistiksi. Monet ovat kehottaneet lukemaan evo uskovien opetuskirjaa lajien synty. Heh, on niillä huumorin tajua noilla evo uskovilla:D

Siunausta.

ja uskoi Luojan luomisteoriaan; sekin paljastuu "lajien synty" -kirjan loppusivuilla jos joku ateisti oikeasti viitsii lukea sen?

Jussi