Nyt tarviin todella apua teiltä! Mun pää on menny ihan sekaisin ruokien vahtaamisesta.. En osaa ajatella enää mitään muuta kuin ruokaa. Olen laskennallisesti normaalipainoinen, 176/70, mutta housut kiristää ja vyötärönympäryskin on kasvanut yli 80 senttiin (navan kohdalta).
Todella ahdistavaa, kun esimerkiksi romaanissa kerrotaan päähenkilön menneen välipalalle hampurilaisbaariin, niin mulla alkaa silmissä vilkkua hampurilaiset ja hirvittävät mieliteot alkavat. Sitten yritän taas rauhoitella itseäni, "älä nyt höpsi, vasta eilen söit karkkia etkä sä mitään tuollasia tarvitse". Mun päässä taistelee koko ajan vähän niinkuin piru ja enkeli.. :D En mä nyt aiemmin tuollasiin kiinnittänyt huomiota, mut nyt mä menen ihan sekaisin kun jossain vähänkin näytetään tai kerrotaan jotain herkuista :S
Enkä siis syö liian vähän, syön tukevan aamupalan, vieläkin tukevamman aterian koulussa, syön kun on mahdollista aivan kuin hirveä nälänhätä tulisi huomenna. Tarkoituksena olisi laihduttaa, joskus, mutta ensin pitäisi saada edes jotain järkeä tähän hommaan. Ensin tulee hirveä innostus jostain herkusta, sitten yritän rauhoittaa itseäni ja ajatella realistisesti, ja joskus saankin pidettyä pään kylmänä, usein en.
Kertokaa omia kokemuksianne, neuvokaa, ihan mitä tahansa!
Kiitoksia vastanneille!
Todella ahdistavaa, kun esimerkiksi romaanissa kerrotaan päähenkilön menneen välipalalle hampurilaisbaariin, niin mulla alkaa silmissä vilkkua hampurilaiset ja hirvittävät mieliteot alkavat. Sitten yritän taas rauhoitella itseäni, "älä nyt höpsi, vasta eilen söit karkkia etkä sä mitään tuollasia tarvitse". Mun päässä taistelee koko ajan vähän niinkuin piru ja enkeli.. :D En mä nyt aiemmin tuollasiin kiinnittänyt huomiota, mut nyt mä menen ihan sekaisin kun jossain vähänkin näytetään tai kerrotaan jotain herkuista :S
Enkä siis syö liian vähän, syön tukevan aamupalan, vieläkin tukevamman aterian koulussa, syön kun on mahdollista aivan kuin hirveä nälänhätä tulisi huomenna. Tarkoituksena olisi laihduttaa, joskus, mutta ensin pitäisi saada edes jotain järkeä tähän hommaan. Ensin tulee hirveä innostus jostain herkusta, sitten yritän rauhoittaa itseäni ja ajatella realistisesti, ja joskus saankin pidettyä pään kylmänä, usein en.
Kertokaa omia kokemuksianne, neuvokaa, ihan mitä tahansa!
Kiitoksia vastanneille!
Vastaukset 3
Vanhimmat
rajoitat mielihalujasi,Jos kaikki ihmiset söisivät mitä haluaisivat,täällä olisi vain lihavia.
joo eli mä rakastan ruokaa joo ja syömistä-> liiku ihan törkeesti niinku mä niin voipi syödä mitä haluaapi :D
Vuosi sitten liikuin enemmän kuin törkeesti, joka päivä tunnin kuntosali, 12 kilsan hiihtolenkki ja tunnin lumityöt. Laihduin kyllä, mutta seurauksena menetin yöuneni täysin ja kroppa ja sykkeet heitti häränpyllyä...
Ku tuntuu et mulla on vaan jokin pakkomielle, joko olen syömättä ja liikun hulluna kuten vuosi sitten, tai sitten syön miten sattuu (liikun kuitenkin säännöllisesti). En vain tiedä miten löytäisin sen kultaisen keskitien tästä hommasta..