Mistä johtuu että avopuoliso valehtelee? Valehtelee typeristä asioista, joilla ei ole edes suurta merkitystä? Asiat, joista on jättänyt kertomatta tai on valehdellut, eivät suututa, mutta valehtelu niistä suututtaa.
Kuvitteleeko hän, että minä en kykene sulattamaan totuutta? Vai mistä ihmeestä on kyse? Voisiko hän olla patologinen valehtelija? onko kenelläkään kokemusta?
Aikuinen mies,ei tunnu osaavan ottaa vastuuta elämästään. Minä olen nuorempi, mutta hoidan meidän "perheen" kaikki asiat.
Ei jaksaisi olla yksin huolehtimassa aina kaikesta.
Kuvitteleeko hän, että minä en kykene sulattamaan totuutta? Vai mistä ihmeestä on kyse? Voisiko hän olla patologinen valehtelija? onko kenelläkään kokemusta?
Aikuinen mies,ei tunnu osaavan ottaa vastuuta elämästään. Minä olen nuorempi, mutta hoidan meidän "perheen" kaikki asiat.
Ei jaksaisi olla yksin huolehtimassa aina kaikesta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
On paljon ihmisä jotka eivät "jaksa" kertoa totuuden asioista. Voi olla että hän pelkää sinun reaktiosi, voi olla että hän on vaan niin tottunut valehtelemiseen että tekee sen muuten vaan, voi olla että hän valehtelee koska on sitä mieltä etteivät asiat kuuluu sinulle tai voi olla että hän valehtelee koska hänellä tosiaan on salaisuuksia. Useimmiten kyse ei ole viimeisestä vaihtoehdosta vaan niistä muista. Henkilö joka ei kestä valehtelua, eikä voi ymmärtää sitä, uskoo yleensä viimeiseen vaihtoehtoon. Siitä seuraa mustasukkaisuus ja ero jossain vaiheessa.
Eli mieti haluatko elää häenen kanssaan vaikkapa joku noista 3 vaihtoehdoista pitäisisikin paikkansa, jos niin haluat niin älä puhu asiasta. Jos joku niistä pitää paikkansa niin hän ei missään vaiheessa 1 kohdalla haluaa tietää sinun tietävän että hänellä on niin huono itsetunto. 2 kohdalla hän ei tiedosta itse että siinä on jotain väärin. 3 kohdalla hän on sitä mieltä että hänellä on oikeus siihen ja tulee ärsyntyneeksi.
kaikkea ei tietenkään tarvitse kertoa, jokaisella on oikeus omiin ajatuksiinsa ja elämäänsä. olemme olleet 5 vuotta yhdessä, ja vasta viime vuonna alkoi valehtelu. luulen sen johtuvan kohdasta 1. hän on alkanut tottua valehteluun ja tekee sitä muuten vaan. olen harkinnut, että vois mennä johonkin parisuhdeterapiaan, mut se vois pahentaa tilannetta?
ei se sitä tahallaan tee, ANNA OLLA
joku osaisikin vastata.
Ex:ssä valehtelee minkä ehtii eikä tajua lopettaa vaikka jää suoraan valheesta kiinni.
Muuten aivan sama mutta lapset siitä vaan kärsii kun vanhemmat tappelevat toisen valehtelun takia koko ajan.
Mä olen nainen ja se valehtelija suhteessa. Mieheni rakensi mulle ansan erään baari illan jälkeen ja höynäytti mut valehtelemaan. Näin siksi että saisi mut kiinni valehtelusta.
Kyseessä oli puhelu ja viestit jotka tulivat puhelimeeni sen jälkeen kun olin tullut kotiin tyttöjen kanssa vietetystä baari-illasta. Mieheni katsoi kuka soitti ja luki viestit. Sitten aamulla alkoi kuulustelee että kuka mulle soitti ym. Mä en tiedä tarkalleen miksi mä valehtelin soittajan henkilöllisyyden, mutta niin mä vaan tein. Ite luulen että tarkoitukseni oli väistää edessä siintävä riita mun ex-miehestä joka oli siis se joka oli soittanu mulle yöllä. Jotenki musta tuntu, että valehtelu on parempi vaihtoehto kuin riita. Mutta toisin kävi.
Vaikka totuus oli että mitään syytä valehteluun ei ollut mä silti sorruin valehtelemaan. En ole pettänyt miestäni enkä petäkkään. En ollut tehnyt mitään väärää tai kiellettyä. Valheet vaan kumpusivat suustani ja mä jatkoin jatkamistani. Hirveintä on se että valehtelin vaikka olin jääny jo kiinni valehtelusta... ja valehtelin vieläkin.... mikä mua vaivaa?
Rakastan miestäni enkä tahtoisi loukata häntä. En tahtoisi valehdella enkä ole luonteeltani valehtelija. Nyt vaan jostain syystä mä kusin koko homman, enkä voi tehdä mitään korjatakseni asiaa. Saa nähä miten meidän suhteen käy....
Miten miehesi suhtautuu tekoosi. Onko hän katkera exästä vai siitä et valehtelit. Monesti asiat joista valehdellaan ei ole pahoja vaan juurikin se että luottamus menee jatkuvaan valehteluun.
Mitä sä tarkoitat et rakensi ansan ja höynäytti valehtelemaan. Eikait se miehesi oo sua ohjanut valehtelemaan vaan itse olet omasta tahdosta valehdellut.
moi. meillä menossa suunnilleen samanlainen tilanne. kävin viime vk exälläni kylässä enkä kertonut miehelleni. siksi en kertonut kun tiedän että hän ei olisi hyväksynyt asiaa ja loukkaantunut. kaikki meni hyvin... mutta sitten alkoi kuulustelu. mieheni kysyi että missä todellisuudessa olit eilen. kerroin saman mitä aikaisemminkin että äidilläni. sitten alkoi se piikittely ym. seuraavaksi sanoi että jännä juttu että olit äidilläsi kun sut on nähty ihan jossain muualla. siinä vaiheessa sydän hyppäsi kurkkuun. sen sain selville että mieheni veli oli nähnyt minun menevän entiseni luokse, mutta sitä en vieläkään tiedä että oliko sattumaa että hän oli nähnyt ja se että mistä hän tiesi ketä on kyseessä, kun ei ole koskaan entistäni nähnyt. no jatkoin valehtelua vaikka olin jo jäänyt kiinni. paisutin asian vain isommaksi. koitin pelastaa nahkani uudella valheella. asian selvittelyä jatkettiin vielä kireissä tunnelmissa seuraava päivä. olin aivan pois tolaltani. olisin halunnut heti kertoa totuuden mutta enää en uskaltanut kun olin valehdellut jo lisää. mieheni soitteli ysvävilleni ym ja selvitti asiaa. illalla otti minuun yhteyttä ja sanoi että antaa kaksi vaihtoehtoa, joko kerron totuuden ja hän jää tai jos valehtelen niin pakkaa tavaransa ja lähtee. mietin että kerronko ihan oikean totuuden vai tämän keksityn. en uskaltanut kertoa heti sitä oikee, vaikka veikkasin että hän tietää valheenikin olevan tosiaan valhetta. kun olin sanonut hän totesi että älä kuseta enää, tiedän jo kaiken. siinä vaiheessa aloin puhua totta.
kerroin miten asia oli oikeasti ym. olin helpottunut ja samalla peloissani ja pahoillani. sekavat tunteet valtasivat mieleni. kokoajan mielessäni vain jyskytti että menetin mieheni typerän valehtelun takia.
kun hän kysyi miksi valehtelin tuollaisesta asiasta kokoajan vaikka hän jo tiesi totuuden niin en osannut vastata. enkä edelleenkään tiedä miksi menin valehtelemaan. ja sekin että miksi menin edes käymään entiselläni, omaa tyhmyyttäni. halusin vain jutella ja mitään muuta ei edes tapahtunut. mutta pahempi tässä on se valehtelu.
ollaan vielä toistaiseksi yhdessä, mutta en tiedä miten kauan mieheni jaksaa tehdä töitä että saadaan suhde taas kuntoon. itse olen valmis siihen ja tiedän että se vie aikaa ja paljon viekin. arjet ovat vielä vaikeimpia, kun hän on töissä ja minä kotona. ei luota ollenkaan siihen missä olen päivisin. ja kun hän on töissä niin hänen mielessä pyörii vain tämä tapahtunut. itselläni on todella paha olla kokoajan. jos vaan jotenkin saisi toisen luotamuksen takaisin, edes vähän kerrallaan. anteeksi olen saanut mutta ei se luottamusta takaisin tuo.
Sain juuri kuulla häneltä itseltään. viimeinkin hän rohkaistui puhumaan:
hän ei tiedä miksi valehtelee, ei halua valehdella, ei halua pettää minua, ei halua pilata meidän suhdetta. Ei yritä viedä minun rahojani jne.
Ei kai sille mitää selitystä sitten löydy, toivoisin vaan että hän voisi luottaa minuun sen verran paljon, että uskoo että minä kestän kyllä ne asiat,joista valehtelee, ja etten aio jättää häntä niiden takia..
Ja toivoisin, että voisi ongelmissaan tukeutua minuun. Mutta nyt menossa ammattiauttajalle, jos asiat pikkuhiljaa avautuisivat.
En ajatellut kuitenkaan luovuttaa.
?
tosi hyvä juttu että puhui sinulle. olen itsekkin koittanut puhua miehelleni ja todistaa että en halua luopua hänestä mistään hinnasta koska rakastan. tosin hän toteaa että jos rakastat niin miksi teit valehtelin. en tiedä. se vaivaa minua edelleen, ja sattuu kun ajattelenkin miten pahalta miehestäni tuntuu. kunpa hänkin pystyisi antamaan minulle sen toisen tilaisuuden että voin näyttää hänelle tehneeni kerran virheen jota en toistamiseen tee. kaikkea hyvää teille
Mä veikkaan että mun mies on epävarma itsestään sekä katkera ja mustis mun entisistä miehistä. Sillä kun riideltiin siitä että mä valehtelin, niin hyvin nopeesti se riita käänty mun entisiin. Se että mä valehtelin antaa miehelleni siis syyn riidellä kaikesta mikä kaivaa hänen mieltään.
Kiitos paljon tarinastasi. Helpotti oikeesti lukea etten ole ainoa joka on mokannu valehtelemalla. Siis se tunne ihan hirveä kun valehtelee ja jää kiinni, mutta valehteleekin lisää. En oo vieläkään keksiny kunnollista selitystä valehtelulleni...
ex-mieheni.En kestänyt sitä paskanjauhamista.Valehteli ihan mitättömistä asioista.Ei sellaiseen ihmiseen voi luottaa ja luottamus on kaiken A ja O.
Mitenkäs tähän voisi suhtautua:
Minä puhun aina totta, mutta minua ei uskota!
Arvaa miltä se tuntuu?
Rakastat toista ihmistä 100 %;
uhraat elämäsi omasta tahdostasi hänen vuoksensa;
taistelet viilitiikeriä vastaan;
nyrkkeilet mike tysonia vastaan;
nitistät harmaakarhun;
hätistät Jehovan-tosistajat oveltasi jne. ja kaikkea muuta.
Silti vaimoni epäislee joka asiasta. Turhauttavaa!
Ero on tulossa, että varmaan siinä se pelastus on?