Kuvitelkaa hyvät naiset kohdallenne tilanne: Tapaatte miehen, alatte tapailla. Mies kertoo, että hän seurusteli, kun tapasitte (tosin vain kaksi viikkoa päällekkäin). Nainen totee, ettei ollut kuulemma eka kerta... No, viikkoa myöhemmin mies kertoo käyvänsä tapaamassa exäänsä (on puhuttavaa). Tästä jälleen viikko, exä tekstaa ja pyytää miestä kaverina ravintolaan katsomaan erään suomalaisen orkan keikkaa, jota mies ihannoi. Mies innostuu asiasta, mutta epäilee pääsevänsä (syytä en tiedä) ja pitkän miettimisen jälkeen toteaa: "En valitettavasti pääse,mutta jos olisin tiennyt aikasemmin, olisin lähtenyt. Kerro jatkossa ihmeessä, jos on keikkoja, lähden mielelläni." Tähän koko prosessiin on mennyt vain nyt viisi viikkoa. Minä olen se exä. En ole uskaltanut kysyä, ovatko he yhdessä. Mies jopa avautui sen verran, että kertoi, ettei heillä mene kovin hyvin. Ja kun tekstasin pahoitteluni, että näin ajattelematta kyselin, hän kuitenkin seurustelee, että anteeksi, jos aiheutin jotain mustasukkaisuutta. Mies vastaa:"Et aiheuttanut mitään! Et ainakaan negatiivista!" Uskaltaako/kehtaako mies kertoa minulle nykyistä tilannettaan vai mitä tämä käytös on? Mitä te naiset ajattelisitte, jos te olisitte tuo nykyinen nainen ja uusi miesystäväsi heilastelee exänsä kanssa? En ainakaan itse sitä hyvällä katsoisi. He näkevät kuitenkin vain viikonloppuisin jos silloinkaan ja mies jopa olisi valmis lähtemään minun kanssani ulos kuin nykyisensä! Olisin lähtenyt miehen kanssa ilman taka-ajatuksia liikkeelle. Kaipaan tietenkin häntä, mutta olen asiat onnistunut järkeistämään, että en lähde hänen kanssaan suhteeseen. Kaverina voin luottaa, en poikakaverina pettämisensä jälkeen. Ja tuleepahan testattua hänen uutta suhdettansa... Olen ehkä vähän ilkeä, mutta hän oli sitä ensin. Kiitos, jos viitsitte vastata!
mitä ajattelette
vilma
8591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Pakko oikeastaan kysyä, miksi yleensä haluat olla tekemisissä kyseisen tyypin kanssa? Tiedät hyvin hänen luottamusarvonsa poikaystävänä, luuletko hänen arvostavan sinua ystävänä sen enempää? Totta on, että hölmö on alkujaan ollut hän, mutta onko uusi tyttöystävä tiennyt hänen seurustelevan kanssasi, kun he aloittivat? Mikäli ei, on uusi tyttöystävä syytön tilanteeseen. Mikäli taas tiesi... niin suoraan sanoen, anna mennä, sitä saa mitä tilaa.
No en luota häneen poikakaverina, mutta kaverina ehkäpä. Viihdyimme kuitenkin toistemme seurassa. Uusi tyttöystävä ei tiennyt, kun vasta sitten miehen kerrottua, kun patistin häntä kertomaan. Syytönhän se uusi on, en muuta väitäkkään, mutta mitä hän mahtaa ajatella, kun mies tapailee exäänsä ja on valmis lähtemään minun kanssa ravintolaan...? En itse haluaisi olla uuden tytön roolissa. En lähde edes arvailemaan, arvostaako mies minua ystävänä tai ylipäätänsä minään. Sen näkee sitten, jos näkee. Miehellä on sellainen sitoutumisen pelko -vaihe, vaikka seurusteleekin. Hän kuulemma vaan haluaa olla jongun kanssa, mutta ei halua vakiintua... En oikein itsekään tuota ymmärtänyt, mutta miesten logiikka onkin vähän outoa.
Jos haluat jollakin tavalla "kostaa" (ehkä väärä sana, mutta muutakaan ei tule mieleen), teet sen parhaiten, jos satut juttelemaan tämän uuden kanssa ja kysyt häneltä että "luuletko hänen olevan uskollinen sinulle, kun ei ollut muillekaan?" Olisi ehkä hyväkin, osaa uusi olla varuillaan. Jos ei kykene sitoutumaan, olisi fiksua olla rehellinen ja sanoa se, ei tulisi väärinkäsityksiä puolin eikä toisin, kun kummallekin on alusta asti selvää missä mennään.
Sinuna kuitenkin miettisin kannattaako sinun tosiaan olla kaveri kyseisen mieshenkilön kanssa, siinä mielessä mitä se aiheuttaa sinun luottamuksellesi yleensä miehiä kohtaan.
Kiitos vastauksistasi! En pidä tätä kostona, vaikka se kanssa mielessäni on käynyt. En vaan valitettavasti pääse tämän uuden juttusille. Käskin miestä kyllä kertomaan tämän, minkä hän kertoi minulle, ettei halua sitoutua. Kerroin sen huijaavan sillä tavalla toista osapuolta, johon mies totesi:"No sittenpä meitä on kaksi." En sitten todellakaan tiedä, millainen tämä uusi on. Sillä on ainakin ollut villi elämä, mutta eihän tiikerikään raidoistaan pääse...
vastaavanlaisessa tilanteessa. Exäni seurustelee, mutta jakaa minun kanssani suuremman osan elämästään, sillä hänen kumppaninsa asuu kauempana ja he näkevät siksi harvoin. Me siis pidämme yhteyttä ihan vaan kavereina, mutta kyllä se silti ihmetyttää, että toinen seurustelee näennäisen vakavasti ja on samaan aikaan valmis olemaan kanssani hyvin paljon. Hän ei juurikaan puhu tyttöystävästään ja käsittääkseni tyttönsä ei tiedä minusta lainkaan. Hieman huvittava tilanne, sillä jonain päivänähän tämä "kupla" repeää, jos he muuttavat yhteen tälle paikkakunnalle ja mies joutuu selittelemään tiivistä yhteydenpitoaan minuun. Toisaalta en kyllä tiedä, olenko sitten enää itse maisemissa kuuntelemassa hänen murheitaan..
sinusta itsestäsi tuntuu olla tekemisissä exän kanssa? Tai tieto siitä, että hän seurustelee, mutta tapailee mieluummin sinua? Miehet ovat outoja. Eivätkö ne sitten osaa päättää vai mikä on. Olis kyllä kiva tietää, miten käy kun salaisuus paljastuu! No sinä nyt et ole tehnyt mitään väärää, ei sinulla ole vaaraa (ellei se nykyinen hyökkää sun kimppuus). Mun tapauksessa minä ainakin toivoisin sen uuden tietävän. Se olisi minusta reilua häntä kohtaan ja tehköön sen perusteella omat johtopäätöksensä. Mutta en vaan pääse sitä itse kertomaan, valitettavasti. Enkä uskaltaisi, tiedä sitten miten hullu se pian on.
..sanoit, miehet ovat outoja. Tai ainakin nämä tapaukset. Ehkä ne eivät ole niin onnellisia nykyisen kanssa ja kaipaavat sitä tuttua ja turvallista ystävyyttä, mitä oli meidän suhteissamme, vaikkei paluuta entiseen enää olekaan. Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että olisi reilumpaa, jos tämä nykyinen selkeästi tietäisi myös minusta. Itselläni on välillä kummallinen olo olla tämän miehen kanssa, koska hän kertoo minulle itselleen tärkeitä asioita ja vaikka ihan mielelläni niitä kuuntelen, niin mielestäni ne kuitenkin tulisi ensisijaisesti jakaa tämän nykyisen kanssa. Käsitykseni mukaan tämä nainen on mukava ihminen ja mielellään hänet tapaisin, mutta tämä mies haluaa pitää meidät visusti erillään. Olisi se kyllä aluksi varmasti jännä tilanne tavata tämä henkilö..En kyllä oikeastaan ymmärrä, miten heidän suhteensa voi kehittyä, kun exä kuitenkin on jollain tasolla kiinni minussa. Välillä mietinkin sitä, että pitäisi ottaa oikein kunnolla etäisyyttä. Toisaalta taas mietin, että miksi vastuu on aina naisella näissä tilanteissa. Ihan kuin miehet eivät itse voisi tietää rajojaan.
Kiva tietää, että kohtalotovereitakin on, viisautta sinulle tehdä omat ratkaisusi!
Kiitos vastauksestasi! On kiva kuulla toisen kokemuksia. Tiedä sitten, kuinka kauan tämä kestää. Onhan meidän erosta vasta kuukausi, joten tunteet ovat minullakin vielä tallella, vaikka olen yrittänyt järkeistää asian ja siksi pelkäänkin tavata miestä, jos en pystykään kontrolloimaan tunteitani. Nyt kun näimme viimeksi, me molemmat itkimme. Hän ei todellakaan ole tunteitaan näyttävää tyyppiä, joten yllätyin todella. Ja kun pahoittelin viestejäni, jos aiheutin jotain, vastaus oli"Et aiheuttanut yhtään mitään! Et ainakaan negatiivista!" Yksi miespuolinen ystäväni tulkitsi tuon, että hän oli iloinen yhteydenotostani ja luultavasti hän vielä pitää minusta. Itse ihmettelin tuota "negatiivista", koska jos exä tekstailee, niin ei se uudelle mitään positiivista ole! En todellakaan tiedä, että ovatko he edes enää yhdessä. Mutta antaa nyt ajan kulua ja katsotaan miten käy. Kaippa niin sinä kuin minäkin joskus löydetään joku "selväjärkisempi" mies, joka tietää tunteensa ja tahtonsa. Pienenä selvyytenä vielä, että itse olen 26 ja mies 23 eli ihan pentu. On vielä sitä nuoruuden menointoa, eikä tiedetä, miltä elämän kuuluis tuntua. Kaippa sekin joskus oppii. Tsemppiä sulle!