Olenpa minäkin nyt saanut kokea nettideittailun perusteet. Avioliittoni on varsin huonoissa kantimissa ja tuli sorruttua vastaamaan yhteen ilmoitukseen. Meillä synkkasi hyvin nopeasti ja molempien ulkonäkö yms. sekundääriset ominaisuudet viehättivät toisiamme. Myös vastapuoli on avioliitossa ja valitteli samoja asioita omassa suhteessaan. Lämpenin tälle neitokaiselle varsin paljon, mutta ilmeisesti hän vielä enemmän, ainakin puheluiden ja kirjoittelun perusteella.
Minä ehdotin ensimmäisenä tapaamista, mutta se ei sattuneesta syystä onnistunut. Vastaupuoli lähetteli sitten kovasti merkkejä kiinnostuksesta tapaamiseen ja jopa hyvin yksityiskohtainen kuvaus halusta harrastaa seksiä kanssani! Tapaamista ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, esteenä en ollut ainakaan minä. Muutoinkin vastapuoli piti oman identiteettinsä hyvin salassa, vastaavasti minä olin sen(kin) suhteen täysin avoin. Tosin minulla olisi tekniset mahdollisuudet tuo selvittää, mutta kunnioitan hänen päätöstään.
Nettideittailu, puhelut ja tekstarit menivät jossain vaiheessa hyvinkin kuumiksi, jopa lähennellen hysterian tasoa! Tässä vaiheessa vastapuoli jarrutteli edelleen tapaamista, vaikka muutoin viestintä lupasi aivan muuta. Minä päätin silloin vetää jäitä hattuun ja hieman kylmentää tilannetta. Koko episodi alkoi muuttua aika oudoksi. Lisäksi huomasin toistuvaa ristiriitaisuutta viestien välillä; välillä inhottiin omaa liittoa, välillä liitto olikin sitten ok jne. jne.
Tilanne on vieläkin aktiivinen ja olen hänestä edelleen kiinnostunut. Kuitenkaan en enää kovin hyvin luota siihen mitä hän sanoo tai lupaa. Vastapuoli on kyllä hyvin älykäs, kaunis ja kaikinpuolin viehättävä, mutta jonkinlainen pimeä varjo tuntuu olevan jatkuvasti läsnä. Tilanne on omituinen. Olen antanut hänen olla "psykiatrinani", vaikka en oikeasti sellaista tarvitse. Minusta on vain kiva antaa toisen tuntea olonsä tärkeäksi. Ja oikeasti tuo on ollut varsin mukavaa ja olen kokenut sen myös itse tärkeäksi.
And the final conclusion: Mitäpä tästä on jäänyt käteen. Ei oikeastaan sitä mitä jossain vaiheessa halusin eli lämmintä ihmissuhdetta. Tunnen olevani hänella vain jokin nettituttava, johon ei voi luottaa niin paljoa, että häntä voisi tavata tai henkilöllisyytä paljastaa. Minulle on jäänyt lopulliset tarkoitusperät hämäriksi. Olenko ollut testi? Jos olen ollut, olenko läpäissyt kyseisen testin? Avoimia kysymyksiä on jäänyt enemmän kuin suljettuja kysymyksiä. Hyvänä puolena asiassa voisi pitää ettei kumpikaan ole pettänyt puolisojaan (ainakaan toistemme kanssa). Omituista!
Minä ehdotin ensimmäisenä tapaamista, mutta se ei sattuneesta syystä onnistunut. Vastaupuoli lähetteli sitten kovasti merkkejä kiinnostuksesta tapaamiseen ja jopa hyvin yksityiskohtainen kuvaus halusta harrastaa seksiä kanssani! Tapaamista ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, esteenä en ollut ainakaan minä. Muutoinkin vastapuoli piti oman identiteettinsä hyvin salassa, vastaavasti minä olin sen(kin) suhteen täysin avoin. Tosin minulla olisi tekniset mahdollisuudet tuo selvittää, mutta kunnioitan hänen päätöstään.
Nettideittailu, puhelut ja tekstarit menivät jossain vaiheessa hyvinkin kuumiksi, jopa lähennellen hysterian tasoa! Tässä vaiheessa vastapuoli jarrutteli edelleen tapaamista, vaikka muutoin viestintä lupasi aivan muuta. Minä päätin silloin vetää jäitä hattuun ja hieman kylmentää tilannetta. Koko episodi alkoi muuttua aika oudoksi. Lisäksi huomasin toistuvaa ristiriitaisuutta viestien välillä; välillä inhottiin omaa liittoa, välillä liitto olikin sitten ok jne. jne.
Tilanne on vieläkin aktiivinen ja olen hänestä edelleen kiinnostunut. Kuitenkaan en enää kovin hyvin luota siihen mitä hän sanoo tai lupaa. Vastapuoli on kyllä hyvin älykäs, kaunis ja kaikinpuolin viehättävä, mutta jonkinlainen pimeä varjo tuntuu olevan jatkuvasti läsnä. Tilanne on omituinen. Olen antanut hänen olla "psykiatrinani", vaikka en oikeasti sellaista tarvitse. Minusta on vain kiva antaa toisen tuntea olonsä tärkeäksi. Ja oikeasti tuo on ollut varsin mukavaa ja olen kokenut sen myös itse tärkeäksi.
And the final conclusion: Mitäpä tästä on jäänyt käteen. Ei oikeastaan sitä mitä jossain vaiheessa halusin eli lämmintä ihmissuhdetta. Tunnen olevani hänella vain jokin nettituttava, johon ei voi luottaa niin paljoa, että häntä voisi tavata tai henkilöllisyytä paljastaa. Minulle on jäänyt lopulliset tarkoitusperät hämäriksi. Olenko ollut testi? Jos olen ollut, olenko läpäissyt kyseisen testin? Avoimia kysymyksiä on jäänyt enemmän kuin suljettuja kysymyksiä. Hyvänä puolena asiassa voisi pitää ettei kumpikaan ole pettänyt puolisojaan (ainakaan toistemme kanssa). Omituista!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voisko joku, vaimosi tms. testata sinun uskollisuuttasi? Kovasti vakuttaa siltä.
että tuo jahkailu on osoitusta hänen kamppailustaan omatuntonsa kanssa. Hän ehkä uskoo viestienvaihtonne perusteella, että seksi on väistämätöntä jos tapaatte (viestienne sävyn vuoksi), ja puntaroi nyt tosissaan olisiko se liiton riskeeraamisen arvoista. Silloin kuitenkin ylitetään joku ainutlaatuinen raja, josta ei ole paluuta - panokset on kovat. En ihmettele, että tuolloin hänen mielestään "liitto on ihan ok", kun on henkisesti varauduttava sen tuhoutumiseen.
Eli en pidä naista (itse myös N) ailahtelevaisena vaan asioita puntaroivana. Ei voi olla huono piirre ihmisessä että EI ole suinpäin syöksymässä tilanteeseen vaan ajattelee myös seurauksia.
Ei kantilta asioiden tarkastelu johtaa luonnollisestikin eri päätelmiin.. Hän katsonee niitä useammasta eri perpektiivistä.
Etkö itse tee samoin? Olethan kuitenkin samassa veneessä..
"Eli en pidä naista (itse myös N) ailahtelevaisena vaan asioita puntaroivana."
Ymmärrän sinun saaneen kirjoituksestani juuri tuon tyyppisen kuvan tilanteestani. Asia ei kuitenkaan ole niin mustavalkoinen, sillä oikeasti minä olin se joka kuitenkin jarrutteli ja painiskeli moraaliasioiden kanssa. Hän oli kuulemma ratkaisun jo aiemmin tehnyt ja siksi oli myös ilmoituksen jättänyt. En nyt ole erityisen innokas muutenkaan ruotimaan "ceissiä" sen kummemmin, vaan olin vain halukas tuomaan esille kokemuksen elävästä elämästä.
Selvästi haiskahtaa siltä, että kirjoittelet oman siippasi kanssa.
Noh, käyhän se suhteen hoito noinkin ;-).
Olen minä tämän nettideitin kanssa sen verran useasti keskustellut puhelimessa, kuviakin on lähetelty omasta elämästä puolin ja toisin, joten ei ole varaa.
Pelkkää kusetusta ja testailua.
Joku sinun sukulainen tai joku kiusaa tahalleen sua..
Tuli lähes heti eräs varattu nainen joka on mulla mesessä mieleen. Hän kiusaa tuollain samanlain ihmisiä tai ainakin mua.. Ettei olisi sama!